Pyykkärilotat

Pesulajunien ja rintamaa palvelevien kiinteiden pesuloiden henkilöstö oli työvelvollisia naisia. He eivät kuuluneet Lotta Svärdiin, ellei sitten ollut joku poikkeustapaus. Missä määrin he olivat suhteissa rintamamiehiin ja millä seurauksilla, onkin sitten toinen asia.

Viettelysten vaunut ja suomalainen korpisoturi Tässä Sinerman toimittamassa mainiossa kirjassa on erikoisia juttuja sodasta. Sivulla 266-268 kerrotaan pesulajunien toiminnasta ja siitä kuinka homma villiintyi niin, että junille laitettiin aseistetut vartiot. Syy oli hurjasti lisääntyneet SP-taudit Karhumäen suunnalla ja yleensäkin siellä missä junat toimi. Seuraava luku onkin osuvasti Haaranperän taudit sivuilla 269-270. Tuossa luvussa esitellään SP-tautien ehkäisypakkaus lomalaisille. Tuosta pakkauksesta sen verran että Kannaksen joukoissa tuota ei kuulemma tunnettu lainkaan. Näin kerrottiin vastikään eräässä radio-ohjelmassa. Hienoja kirjoja: Sinerma, Martti et al. (toim) Suomalainen korpisoturi Valitut palat, 1994, 480 s Sinerma Martti (toim.) Nainen sodassa - Kotina ja rintamalla 1939-1945 - Suomen vapauden puolesta Valitut Palat, 1995, 480 s. Sinerma Martti et al. Tuntemaon sota - Uusia ja yllättäviä tapahtumia talvi- ja jatkosadan vuosilta Valitut Palat, 1991, 496 s.

Poika kirjas tarkemmin. Viksuilta esikunnan lotilta/lotalta sai ainoastaan ltn Lammio, joka oli jo Paloaukealla iskenyt silmänsä erääseen kanttiini-lottaan. Kilju-bileistä punttaamassa kävi Rahikainen, jonka rintamapanosta ei sen enenpiä kerrota. Koko eepoksessa ei ole sivuttu pesulatyöntekijöitä sanallakaan. Ja tosiaan, pesuloiden työntekijät olivat työvelvollisia jotka oli komennettu kyseisiin töihin.