Vastaukseni nimimerkki "Robespierren" väärin käsittämään kirjoitukseeni.
Kirjoitukseni ei käsitellyt germaanien tilannetta kymmenen tuhatta vuotta sitten, jolloin maanviljelys syntyi lähi-idässä, vaan germaanien kyvyttömyyttä ottaa vastaan korkeampaa kultuuria siinä vaiheessa, kun se oli levinnyt heidän rajoilleen eli kreikkalaisen kulttuurin ja myöhemmin roomalaisen kulttuurin noustessa valta-asemaan koko välimeran alueella. Esimerkiksi gallialaiset ja iberit olivat ottaneet vaikutteita roomalaisilta jo ennen gallian tai iberian kuulumista Rooman valtakuntaan. Germaanit eivät tähän pystyneet.
Rooman valtakunnan virhe oli "kulttuurittomien" barbaarien, germaanien, aliarvioiminen. vaikka heillä ei ollutkaan kykyä korkeamman kulttuurin luomiseen oli heillä kyky sen tuhoamiseen. Germaaniseen luonteeseen lienee aina kuulunut viha sivistyneempiä kansoja kohtaan.
Euroopan vanha kulttuuri, joka oli lähi-idän kulttuurien perillinen, oli tuhoutua täysin villien germaanilaumojen raiskatessa ja ryöstäessä maanosaamme. Ensimmäistäkään pysyvää valtiota nuo ryöstelevät joukkiot eivät tietenkään pystyneet luomaan. Heidän säälittävät yrityksensä jäivät pelkiksi muistoiksi kauhun ajoista sivistyneiden kansojen perinteeseen. Vandaalien rosvovaltio ja goottien muutaman kymmenen vuoden yritelmät.
Rooman valtakunnan mahtavuus ja hyvinvointi jäi kansoille vain tarinoiksi vanhasta hyvästä ajasta germaanien kyvyttömien jälkeläisten satojen vuosien ajan hallitessa pelolla ja kauhulla säälittävän pieniä toisiaan ryösteleviä kyläpahasiaan. Antiikin muistomerkkejä germaanit eivät osanneet käyttää kuin kivilouhoksinaan. Kaiken kaikkiaan Eurooppa painui satoja vuosia ajassa taaksepäin.
Vasta germaanien geenien heiketessä ajan myötä Euroopassa päästiin uudelleen nousun alkuun. Alkoi renessanssi. Ymmärrettävästi juuri siellä missä germaanien vaikutus oli ollut vähäisin eli Pohjois-Italiassa. (Etelä-Italiassa normannit olivat hallinneet jo pari sataa vuotta ja Espanja oli kärsinyt vandaalien ja itägoottien epätoivoisista valtioyrityksistä. Lopulta näin köyhtynyt ja heikentynyt Iberian niemimaa oli arabivalloittajille ollut kuin kypsä hedelmä.)
Hajanaisuus ja kyvyttömyys pysyvään yhtenäiseen valtioon riivasi yhä varsinaisessa Saksassa, ydin Germaniassa. Saksan sekasortoinen tilanne jäi riivaamaan koko Eurooppaa vielä sadoiksi vuosiksi. Pahimpina esimerkkeinä mainitakseni: 1600-luvulla 30-vuotinen sota ja 1900-luvun kaksi maailmansotaa.
Saksan sodissa on ollut kysymys joko keskinäisestä tai naapurien ryöstelystä, tai sitten vihasta sivistyneempiä ja menestyneempiä kansoja kohtaan. Heille tyypillistä käyttäytymistä jo Rooman valtakunnan ajalta.
Saksalaiset olivat perinteisesti, osittain muun Euroopan onneksi, tappaneet toisiaan satoja vuosia. Toisinaan heidän riehumisensa keskellä Eurooppaa veti onnettomuuteen mukaan myös muita kansoja kuten kävi 30-vuotisessa sodassa.
1800-luvulla, saksalaisten vihdoin, viimeisenä suurista kansoista, pystyttyä luomaan valtion, he eivät, kuten olisi voinut olettaa, olleetkaan tyytyväisiä tilanteeseensa. Perigermaaninen katkeruus menestyneepiä ja sivistyneempiä kansoja kohtaan nosti välittömästi päätään. Ensimmäinen tehtävä tuolla yhdistyneellä kansalla oli hyökätä naapurinsa Ranskan kimppuun. Tämän jälkeen nousi katkeruus Englannin menestystä kohtaan. Saksalaisten mielestä, tyypillisen katkerana, oli väärin brittien kyky merenkulkuun ja siirtomaiden hankintaan.
Germaanien ryöstelyhalun johdosta oli viimevuosisadan alkupuoli Euroopalle, sitten germaanien kansainvaellusten, raskainta aikaa. Kammottavimmillaan germaanien viha älykkäämpiä kansoja kohtaan ilmeni sairaissa juutalaisvainoissa. (Juutalaisten geeniperimä oli peräisin alueelta, jossa oli pystytty luomaan ihmiskunnan ensimmäinen korkeakulttuuri. Saksalaiset taas germaaneja jolla oli ollut hirvittäviä vaikeuksia pystyä ottamaan vastaan edes muiden luomaa kulttuuria. Tyypillistä heikkolahjaisen katkerutta älykästä kohtaan.)
Meidän kaikkien muiden onneksi germaaneilta puuttuu kyky hallita ryöstelemiään alueita. Näin Saksa on aina lopulta hävinnyt sotansa. Hallitsemiseen tarvitaan erilaisia kykyjä kuin tappamiseen.
Kirjoitukseni ei käsitellyt germaanien tilannetta kymmenen tuhatta vuotta sitten, jolloin maanviljelys syntyi lähi-idässä, vaan germaanien kyvyttömyyttä ottaa vastaan korkeampaa kultuuria siinä vaiheessa, kun se oli levinnyt heidän rajoilleen eli kreikkalaisen kulttuurin ja myöhemmin roomalaisen kulttuurin noustessa valta-asemaan koko välimeran alueella. Esimerkiksi gallialaiset ja iberit olivat ottaneet vaikutteita roomalaisilta jo ennen gallian tai iberian kuulumista Rooman valtakuntaan. Germaanit eivät tähän pystyneet.
Rooman valtakunnan virhe oli "kulttuurittomien" barbaarien, germaanien, aliarvioiminen. vaikka heillä ei ollutkaan kykyä korkeamman kulttuurin luomiseen oli heillä kyky sen tuhoamiseen. Germaaniseen luonteeseen lienee aina kuulunut viha sivistyneempiä kansoja kohtaan.
Euroopan vanha kulttuuri, joka oli lähi-idän kulttuurien perillinen, oli tuhoutua täysin villien germaanilaumojen raiskatessa ja ryöstäessä maanosaamme. Ensimmäistäkään pysyvää valtiota nuo ryöstelevät joukkiot eivät tietenkään pystyneet luomaan. Heidän säälittävät yrityksensä jäivät pelkiksi muistoiksi kauhun ajoista sivistyneiden kansojen perinteeseen. Vandaalien rosvovaltio ja goottien muutaman kymmenen vuoden yritelmät.
Rooman valtakunnan mahtavuus ja hyvinvointi jäi kansoille vain tarinoiksi vanhasta hyvästä ajasta germaanien kyvyttömien jälkeläisten satojen vuosien ajan hallitessa pelolla ja kauhulla säälittävän pieniä toisiaan ryösteleviä kyläpahasiaan. Antiikin muistomerkkejä germaanit eivät osanneet käyttää kuin kivilouhoksinaan. Kaiken kaikkiaan Eurooppa painui satoja vuosia ajassa taaksepäin.
Vasta germaanien geenien heiketessä ajan myötä Euroopassa päästiin uudelleen nousun alkuun. Alkoi renessanssi. Ymmärrettävästi juuri siellä missä germaanien vaikutus oli ollut vähäisin eli Pohjois-Italiassa. (Etelä-Italiassa normannit olivat hallinneet jo pari sataa vuotta ja Espanja oli kärsinyt vandaalien ja itägoottien epätoivoisista valtioyrityksistä. Lopulta näin köyhtynyt ja heikentynyt Iberian niemimaa oli arabivalloittajille ollut kuin kypsä hedelmä.)
Hajanaisuus ja kyvyttömyys pysyvään yhtenäiseen valtioon riivasi yhä varsinaisessa Saksassa, ydin Germaniassa. Saksan sekasortoinen tilanne jäi riivaamaan koko Eurooppaa vielä sadoiksi vuosiksi. Pahimpina esimerkkeinä mainitakseni: 1600-luvulla 30-vuotinen sota ja 1900-luvun kaksi maailmansotaa.
Saksan sodissa on ollut kysymys joko keskinäisestä tai naapurien ryöstelystä, tai sitten vihasta sivistyneempiä ja menestyneempiä kansoja kohtaan. Heille tyypillistä käyttäytymistä jo Rooman valtakunnan ajalta.
Saksalaiset olivat perinteisesti, osittain muun Euroopan onneksi, tappaneet toisiaan satoja vuosia. Toisinaan heidän riehumisensa keskellä Eurooppaa veti onnettomuuteen mukaan myös muita kansoja kuten kävi 30-vuotisessa sodassa.
1800-luvulla, saksalaisten vihdoin, viimeisenä suurista kansoista, pystyttyä luomaan valtion, he eivät, kuten olisi voinut olettaa, olleetkaan tyytyväisiä tilanteeseensa. Perigermaaninen katkeruus menestyneepiä ja sivistyneempiä kansoja kohtaan nosti välittömästi päätään. Ensimmäinen tehtävä tuolla yhdistyneellä kansalla oli hyökätä naapurinsa Ranskan kimppuun. Tämän jälkeen nousi katkeruus Englannin menestystä kohtaan. Saksalaisten mielestä, tyypillisen katkerana, oli väärin brittien kyky merenkulkuun ja siirtomaiden hankintaan.
Germaanien ryöstelyhalun johdosta oli viimevuosisadan alkupuoli Euroopalle, sitten germaanien kansainvaellusten, raskainta aikaa. Kammottavimmillaan germaanien viha älykkäämpiä kansoja kohtaan ilmeni sairaissa juutalaisvainoissa. (Juutalaisten geeniperimä oli peräisin alueelta, jossa oli pystytty luomaan ihmiskunnan ensimmäinen korkeakulttuuri. Saksalaiset taas germaaneja jolla oli ollut hirvittäviä vaikeuksia pystyä ottamaan vastaan edes muiden luomaa kulttuuria. Tyypillistä heikkolahjaisen katkerutta älykästä kohtaan.)
Meidän kaikkien muiden onneksi germaaneilta puuttuu kyky hallita ryöstelemiään alueita. Näin Saksa on aina lopulta hävinnyt sotansa. Hallitsemiseen tarvitaan erilaisia kykyjä kuin tappamiseen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
eivät ne juutalaisetkaan kauaa pystyneet neuvostoliittoa hallitsemaan vaikka aloittivatkin ja junailivat boltseviikkien vallankumouksen sekä joukkomurhat.
tai en itse asiassa tiedä kauan ne oli vallan kahvassa kiinni.
Eivät juutalaiset hallinneet Neuvostoliittoa. Jos tuolla väitteelä tarkoitettiin sitä on se naurettava. Lenin, Stalin, Hrutshev, Breshnev, Gorbatshov, eivät olleet juutalaisia.
Juutalaiset oppivat maanviljelya ja mahdollisesti olivat sitä keksimässa noin 9000 vuotta ennen germaaneja. He oppivat lukemaan ja kirjoittamaan noin 3000 - 4000 vuotta ennen germaaneja. Heillä oli kaupunkeja jo ainakin 8000 vuotta ennen germaaneja. Heidän valtakuntansa joutui usein suurempien naapurikansojen hyökkäyksen kohteeksi. Iältään heidän oma valtionsa antiikin aikana oli joka tapauksessa useita satoja vuosia. Tämä nykyinenhän on vasta hieman yli 50 vuotta.
Edellisessä viestissäni viittasin germaanien kyvyttömyyteen pystyä pitämään hallussaan voittamiaan alueita tai kansoja. Tämä kyvyttömyyshän on ollut Euroopan onni, se on selkeästi germaanien parhaita ominaisuuksia.
eivät välttämättä he mutta kun tutkijana esiinnyt sinun tulisi tietää keitä taustalla on häärinyt, muuten vaikutat lapselliselta jos väität muuta.
sen nyt perkele tietää lapsikin ettei Stalin ainakaan juutalainen ollut, kuten antisemitistit usein väittävät. Leninkin taisi olla korkeintaan 1/8 juutalainen, ei missään nimessä ollut täysjuutalainen.
Jokatapauksessa juutalaisia osallistui todellakin vallankumoukseen punaisten bolsevikkien puolelle, en pidä tätä minään salamyhkäisenä maailmanvalloitus yrityksenä(olihan heitä sosiaalidemokraateissakin melko paljon jotka joutuivat usein valitsemaan kahdesta pahasta toisen: punaiset tai valkoiset) vaan oli ihan luonnollista mennä sille puolelle joka lupasi heille kaikkein parasta(kommunismi lupasi lopettaa vähemmistö kansallisuuksien sorron[eri toten juutalaisten] ja rikkaiden ja köyhien luokkaerot, juutalaisia kun pidettiin myös rahanahneina oli heillä varmasti suuri halu todistaa toisin).
Asiat ovat todellakin erilaisia jahka niitä katsoo toiselta kantilta eikä aina värittyneiden lasien kautta. Ei-juutalaiset johtajat kute Stalin näyttivät todellakin suurintaosaa 30 luvun terrorista ja nälkämurhista.
Lopulta kaikki johti siihen että kaikki juutalaiset oli puhdistettu valta-asemista ja NL oli enemmän tai vähemmän virallisesti antisemitistinen maa.
niin, stalin ei ollut juutalainen, vaan georgialainen."Ei missään nimessä ollut täysjuutalainen". Et näköjään ole vaivautunut tutkimaan Leniniä kun et tiedä, että hänen vanhempansa olivat kasaarijuutalaisia, nimeltään Zederbaum. Uljanov oli hänet adoptoineen miehen nimi.
harasta kultuuria suurin osa kansoista on aina
elänyt barbaarisessa olosuhteessa.
Noinhan se on, mutta kansakunnan kehitykselle on tärkeää, että kansasta löytyy kykyjä, jotka pystyvät luomaan tai edes vastaanottamaan kulttuuria. Tässä en tarkoita kulttuurilla taidetta, vaan koko yhteiskuntaa ja esimerkiksi kirjoitustaitoa, maanviljelystä tai aatteita.
Eri kansoilla on ollut historiassa erilaiset mahdollisuudet kulttuurin luomiseen tai sen vastaanottamiseen, mutta myös erilaiset kyvyt sen luomiseen tai vastaanottamiseen ja myös kehittämiseen. Tässä vertailussa on vaikea löytää kyvyttömämpää kansaa kuin germaanit.
...kun esim. vertaat Afrikkalaisia ja germaaneja (joihin suomalaiset eivät kuulu), niin kyllähän sen varmaan huomaat kellä on ollut kykyä vastaanottaa ja kehittää kulttuuria, ja kellä ei.
Elintasostakin sen jo hoksaat, jos kerran korkeakulttuurista puhutaan.
Kuten aiemmin kerroin, kulttuurin leviämisen esteenä ovat olleet joko maantieteelliset seikat tai kansojen kyky vastaanottaa kulttuuria.
Voimme verrata Saharan eteläpuolisen Afrikan kansojen kykyä vastaanottaa korkeampaa kulttuuria päästyään sen kanssa yhteyteen germaanien kykyyn heidän päästyään korkeamman kulttuurin kanssa yhteyteen.
Saharan eteläpuolinen Afrikka on ollut aina luonnon olosuhteiltaan vaikea. Suuret sademetsäalueet ovat eristäneet kansat toisistaan. Kuitenkin näiden kansojen päästyä käytännössä vasta noin sata vuotta sitten yhteyteen korkeamman kulttuurin kanssa on kehitys ollut hämmästyttävän nopeaa verrattuna mihin tahansa kansaan.
Germaanien vertaaminen afrikkalaisiin kulttuurin omaksumisnopeudessa on hieman epäoikeudenmukaista germaaneja kohtaan. Onhan afrikkalaisten kyky poikkeuksellisen nopeaa, kun taas germaanien erikoisen hidasta. Germaanit eivät useiden satojen vuosien aikana, jona he olivat yhteydessä korkeampaan kulttuuriin pystyneet omaksumaan tältä juuri mitään. Kirjoitustaitoa he eivät oppineet, rahaa he eivät oppineet käyttämään, järjestäytynyttä yhteiskuntaa he eivät pystyneet luomaan. Luetteloa vooisi jatkaa vaikka kuinka. Silloisen maailman kehittynein valtio Rooma oli heidän naapurinaan, eivätkä he pystyneet omaksumaan sieltä mitään. Elivät vain kuten ennenkin kyläpahasissaan ja ryöstelivät toinen toisiaan.
Koko Eurooppa ajautui samaan germaanien malliin pitkiksi kansainvaellusten ja keskiajan vuosisadoiksi. Germaaniongelma ei ratkennut kuitenkaan vielä keskiajan päättymiseen, vaan germaanien ryöstövimma jatkui vielä lähes koko viimevuosisadan alkupuoliskon.
Toivon ja haluan uskoa, että germaanikansat ovat nyt vihdoin oppineet elämään "ihmisten tavoin" kahden tuhannen vuoden koulutuksen jälkeen.
Pidät siis omien tapojen hylkäämistä ja imperialistisen ja rappeutuneen kansojen sulatus-uunin kumartamista osoituksena älykkyydestä?
Ja koska germaanit eivät tähän suostuneet, ovat he mielestäsi heikkolahjaisia. Suomalaisetkin varmaan mielestäsi käyttäytyivät moukkamaisesti ja barbaarisesti, kun eivät ottaneet ilolla vastaan itänaapurin imperialismia kulttuureineen viime vuosisadalla.
Sen joka sivistystä tyrkyttääpi,
äkkiä nikkeli myrkyttääpi
Silmien välliin,
silmien välliin....
Ei en pidä "omien tapojen hylkäämistä ja imperialistisen ja rappeutuneen kansojen sulatus-uunin kumartamista osoituksena älykkyydestä".
Pidän osoituksena älykkyydestä kykyä ottaa vastaan edes muualla tehtyjä innovaatioita, jos itsellä ei ole niihin kykyä. Juuri tämä kyky luoda innovaatioita ja ottaa niitä vastaan erottaa ihmiset eläimistä. Germaanitkin ovat, vaikka hitaasti, pystyneet tähän.