Valkoinen valo, joka paistaa päällemme joka päivä, sisältää eriväristä valoa; violetista vihreään, keltaiseen, oranssiin ja punaiseen. Kasvit käyttävät kaikenväristä valoa paitsi vihreää, kun ne yhteyttävät - ja siksi me näemme ne vihreinä. Tarkoittaako tämä, että jos kasvit eivät olisi niin tuhlailevia ja käyttäisivät vihreää valoa muiden värien ohella, ne näyttäisivät mustilta? Kyllä.
Miksi kasvit eivät käytä vihreää valoa yhteyttämisessä? Kun kasvien esi-isät saivat alkunsa meressä, vihreää valoa absorboivat jo muut yhteyttäjät, joten luonnonvalinta suosi pigmentin evoluutiota kuten lehtivihreää joka ei absorboi vihreää valoa. Maalla on runsaasti auringonvaloa ja tehokkaalla pigmentillä ei ole etua.
(Biology 10th ed. Sylvia Mader, s. 117)
Yhteyttäjät
Akkad
10592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kasvit eivät ole vihreitä, mikäli ne eivät saa valoa. Ne ovat vaaleita ja keltaisia. Tämä sotii viestisi päättelyä vastaan. vihreähiukkaset suorittavat yhteyttämistä auringon valon vaikutuksesta paremmin. On myös muunvärisiä "viherhiukkasia", mutta ne ovat vähemmistönä. Tuolloin noilla kasveilla paras yhteyttämistulos tulee kasvin tyypillisellä värillä varustetuin hiukkasin. Auringonvalon sieto on kullakin kasvilla parhain juuri sen luontaisella värillä.
Käsittääkseni Sylvia Mader on filosofian tohtori biologian saralta. Viestini oli suora lainaus kirjasta. Hän on siis mielestäsi väärässä. Miksi ammuskelet multinikkinä kommenttejasi?
Maailmasta löytyy kasveja, jotka eivät ole vihreitä. Ne pärjäävät värillään erittäin hyvin. Mitä Sylvia Mader sanoisi, jos punaiset lehdet valtaisivat kasvikunnan? Tai siniset?
Vihreät kasvit yhteyttävät. Yhteyttämisessä kasvit sitovat itseensä auringon energiaa. Yhteyttämiseen kasvit tarvitsevat hiilidioksidia, vettä ja auringon valoa. Lopputuloksena syntyy sokereita, joihin energia on varastoitunut, sekä happea.
On myös punaisia kasveja ja nekin yhteyttävät! http://www.metla.fi/julkaisut/mt/670/bp-repal.htm Punakoivu kasvaa normaalilla nopeudella huolimatta punaisesta väristään. Yhteyttämisessä ei siis ole todettu mitään puutosta.
Mutta yhteyttääkö punakoivu enemmänkin varsillaan kuin lehdillään? Lehtivihreä eli klorofylli toimii valosäteilyn vastaanottajana. Jos lehtivihreää ei muodostu, ei kasvi pysty vastaanottamaan valoa. Klorofylliä on kasvisoluissa hyvin runsaasti viherhiukkasissa eli kloroplasteissa, joita on eniten kasvin vihreissä osissa. Suurin osa lehtivihreästä on nimensä mukaisesti lehdissä, mutta osa kasveista yhteyttää myös varrellaan. Esimerkiksi mustikan varvut yhteyttävät varsillaan ennen lehtien puhkeamista keväällä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteyttäminen
Fotosynteesin kannalta valon määrä ei ole oleellisin seikka, vaan valon säteilykoostumus. Vain lehtivihreään imeytyvä säteily on tehokasta. Suunnilleen tämän valon myös ihmissilmä tajuaa valona (400700 nm). Tehokkaimmin lehtivihreään imeytyy sininen ja helakanpunainen säteily, vihreä ja keltainen huomattavasti heikommin. Fotosynteesin valoreaktioissa toimivat fotosysteemi 1, joka absorboi parhaiten 680 nanometrin valosäteilyä (red part of the spectrum), ja fotosysteemi 2, joka absorboi parhaiten 700 nanometrin valosäteilyä (far red part of the spectrum). http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteyttäminen#Valo
voi määritellä miten joku pigmentti on parempi ja joku ei. Aika epätoivoiselta sellainen mielestäni kuulostaa.
mennä jauhot pusseineen suuhun.
Miten musta Ebenpuu yhteyttää, kun sen runko on melkein musta ja lehdet tummaa violettia? Vihreää ei näy missään.