Työkyvyttömät töihin Suomessa

Mutta kuka ottaa tälläisiä epilepsiaa sairastavia töihin?

Oliko hallituksen esityksessä mainittu sitä, kuinka suuret kustannusvaikutukset valtiolle syntyisi, jos työkyvyttömille taattaisiin työhönpaluu. Kait työeläkertymää kuitenkin työkyvytön työstään saisi. Minun havantojeni mukaan muissakin yhteyksissä kuin vain työkyvyttömien suhteen, ollaan rukkaamassa lakeja sillä tavalla, että niiden vaikutus valtion talouteen on kustannusneutraali. Se kun on niin, että oikeistohallitus jyllää nyt, että kaikista työelämän ulkopuolisista pyritään ottamaan kaikki irti - mikä työttömien selkänahasta lähtee irti.

se helpottais oleellisesti muiden taakkaa.
päättäjät ... on varmaan jo tietosia mihin heidät työllistetään.

ko.porukka laitetaan? eikö tollot taas tajua omia puheitaan. sanon suoraan,höpö höpö. edes ajatusleikki lähiaikoina ko. asiassa ei saletisti toteudu. jos pakottavat,kusevat omiin kenkiinsä pitkään,hartaasti ja kalliisti.
ensin porukat siirretään ko. eläkkeelle ja nyt väännettäis takaisin. niin on perseestä pelkkä ajatuskin, ettei unta nää. normaalipäinen haluaa ja pitää haluta aina töihin.
jos olis edes terveille töitä,uskon em. porukan ainakin osittain jopa haluavan töihin,mutta nyt ei pelkoa töistä.
työttömyys pahenee vielä monta vuotta,joten suuri osa ehtii jo kuolla,ennenkuin töitä löytyy. tollojen esitys on aivan kaheli tässä ajassa.

Tässä kirjoituksessa "Työkyvyttömät töihin Suomessa" oli paljon asiaa.

Ihmettelen suuresti sitä, ettei mukamas ole olemassa sellaisia tilastoja, mistä selviää niiden kansalaisten määrä, jotka on tutkittu ammatillisen kuntoutuksen selvittelyissä yhden tai useammman kerran ja todettu pysyvästi työkyvyttömiksi sairauden tai vammautumisen takia. Ja jotka ovat nyt eri lailla varastoituina työvoimahallinnon reviirillä.

Tuon edellä mainitun ammatillisen kuntoutuksen selvittelyn (yhden tai useamman) on maksanut vakuutus- tai työeläkeyhtiö, mutta kun siinä on tultu vakuutusalan yritykselle epämieluisaan loppupäätelmään = lakien mukainen korvausvastuu eläkkeestä, niin se on antanut hakijalle hylkäävän päätöksen ja suistanut hakijan vakuutusoikeudellisen tuomioistuinjärjestelmän syövereihin.

Tuossa järjestelmässä ei noudateta perustuslakia, Euroopan ihmisoikeussopimusta kuin ei myöskään YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen velvoitteita.

* *

Seuraavana nähtävästi keskustan, kokoomuksen ja sdp:n junailema hanke työkyvyttömäksi todetuille. Työpankki.


* *

Valtiosihteeri Terttu Savolainen
OECD raportin julkistamistilaisuus

20.11.2008 klo 9.30
Julkaisuvapaa 20.11.2008 klo 10.30
VN linnan tiedotussali

Thank you Deputy Secretary Aart De Geus and Senior Economist Christopher Prinz for your extremely good analysis on our system of Sickness, Disability and Work.

You highlight how to break the barriers.

This gives us good basis to continue in developing our sickness and disability policies and also the functioning of our institutions.

OECD on tehnyt arvion Suomen työkyvyttömyyspolitiikasta yhdessä Hollannin, Irlannin ja Tanskan kanssa.

Vajaakuntoisten saaminen työelämän piiriin on yksi OECD- maiden keskeisimmistä haasteista.

Suomessa on ollut kasvava huoli parantaa vajaakuntoisten asemaa yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi.

Ei vain väestön ikääntymisen takia ole tarpeellista, että mahdollisimman moni osallistuu työelämään, vaan kunkin yksilön on koettava olevansa tarpeellinen kehitettäessä yhteiskuntaamme ja hyvinvointiamme.

Tälle on sosiaalinen tilaus kaikissa OECD - maissa.

Erityinen tilaus OECD:n työllä on SATA- komitealle, joka parhaillaan perinpohjaisesti uudistaa sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Tänään luovutettu maa-arvio antaa hyvän kuvan järjestelmämme toimivuudesta sekä sen vahvuuksista heikkouksista osuen varsin oikeaan.

Näin ollen OECD:n uutta vertailevaa maakatsausta on syytä tervehtiä tyydytyksellä. Ulkopuolinen tarkkailija näkee asiat monta kertaa selkeämmin. Vertaileva ote tuo selkeästi esille, että vaihtoehtoja on olemassa, mutta kaikkiin niihin näyttää sisältyvän hyvien puolien lisäksi myös haittapuolia.

Lähestymiskulma on hyvin valittu: meidän ei tule katsoa ihmistä kuinka vajaakuntoinen hän on, vaan meidän tulee katsoa ihmistä mihinkä tehtäviin hän kykenee.

Vajaakuntoisuuden mittaaminen johtaa väistämättä työkyvyttömyyseläkkeelle, kun taas ihmisen arvioiminen mihin hän pystyy antaa eväät työelämässä pysymiseen ja sinne palaamiselle. Näkökulman valinta ei vain vaikuta ihmisten ja työnantajien asenteisiin, vaan myös siihen kuinka esimerkiksi kuntoutus ja työnvälitys toimivat.

Tässä meillä on laaja sarka kynnettävänä.

Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys ovat keskeinen huolenaihe kaikissa OECD maissa eikä Suomikaan muodosta poikkeusta tässä suhteessa.

Suomessa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota 1990- luvulta lähtien, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä alettiin muokata asenteita myönteisemmäksi ikääntyneiden työssä jatkamiseksi Ikäohjelmalla.

Asenteiden ja lainsäädännön muutoksin on pystytty nostamaan ikääntyneiden alhaista työllisyysastetta merkittävällä tavalla. Hyvät taloudelliset suhdanteet ovat vauhdittaneet työllisyyden kasvua, mutta se ei yksin riitä selittämään ikääntyneiden työllisyysasteen kasvua.

Nousu on ollut ikääntyneillä lähes kolminkertainen parhaassa työiässä olevien työllisyysasteen nousuun verrattuna. Tätä työtä on jatkettava.

Meillä kuten muissakin OECD maissa aivan liian monet työntekijät, joilla on terveysongelmia, siirtyvät pois työmarkkinoilta joko tilapäisesti tai pysyvästi. Aivan liian monet vajaakuntoiset ovat työelämän ulkopuolella, vaikka heillä olisi työkykyä vielä tallella.

Itse asiassa on oikeastaan paradoksaalista, että samaan aikaan kun kansanterveys on parantunut ja eliniän odotteet ovat nousseet, terveysongelmia ja siitä seurauksena työssä poissaoloja esiintyy näinkin paljon.

Tavanomainen selitys lienee, että työelämän kehitys ja sen lisääntyneet vaatimukset vaikuttavat terveydellisten ongelmien esiintymiseen ja niiden määrään. OECD:n raportissa lähestymistapa on kuitenkin toinen.

Eri maiden eläke, työkyvyttömyys, kuntoutus, työnvälitysjärjestelmien ja niihin tehtyjen muutosten seikkaperäinen läpikäynti tuo selkeästi esille, että terveysongelmiin voidaan vaikuttaa."

* *

Koko TYÖPANKKI-teksti löytynee valtiohallinnon nettisivuilta....