..raskaan työpäivän päätteeksi järkevän miehen kirjoitus, jossa puhutaan vain totta, siis tutkittua tietoa.
tarkoitan tällä tänään Ilkka-lehdessä ollutta professori Jyrki Niemen kolumnia.
Siinä hän selvästi kertoo kuinka ruuan hinta Suomessa on pysynyt reaalisesti vuoden 1995 tasolla. Siitä huolimatta että palkkamenot ja energiakustannukset ovat huimasti nousseet.
Nyt tarvitsee palkansaajan työskennellä ruokakorin eteen kolme tuntia, kun 1995 vuonna siihen tarvittiin yli neljän tunnin työrupeama.
Professori Järvi kertoo ,että elintarvikesektori työllistää Suomessa 300000 ihmistä. Jos Suomesta maatalous loppuisi, niin eipä monta jäisi näistäkään työntekijöistä enää jäljelle. Millähän sellaiset "nerot" kun Uusi-Ukki ja mielipidepankki nämäkin ihmiset työllistäsi. Minäpä arvaan, ei millään, nälkää ja kurjuutta heillä olisi vain tarjota.
Vielä voin mainita Tanskassa ruuan olevan Suomea kalliimpaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon Suomen suurempi arvonlisävero elintarvikkeille, sekin tekee hintoihin noin 10% lisää.
On suorastaan ihme kuinka ruuan hinta on näin edullista, kun ottaa huomioon yleisen hintatason nousun. Kyllä maanviljelijöiden tukia on tämän palstan karehtioiden turha karehtia, sillä viljelijän osuus ruuan hinnasta on vain noin alle viidennes.
Olipas mukava lukea
mvv
14434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ruuan ALV-petos on peruttava. Kun hallitus ilmoitti pari vuotta sitten, että ALV alenee, niin siitä lähtien elintarvikkeiden hinta on noussut nopeiten Euroopassa juuri Suomessa. Kun muualla hinnat olivat jo laskussa, Suomessa suunta oi koko ajan ylös. Petoksen tekijät on saatava vastuuseen teoistaan ja kartellien on korvattava kuluttajilta ja veronmaksajilta ryöstämänsä rahat. Nämä vertailut menneisiin vuosikymmeniin ovat juuri sitä Anttilan mafian kampanjaa, millä hän uhkasi muutama kuukausi sitten. Siinähän oli tarkoituksena perustaa työryhmä, joka keksii keinoja kansan harhauttamiseen kartellien ylihinnoittelun hyväksymiseen. Ottamalla tilastoihin sopiva aikahaarukka voidaan osoittaa mitä vain tilataan. Ainoa pätevä ajanjakso vertailla ruokakorin hintaa suhteessa ALV-petokseen on hallitusneuvottelujen päättymisestä 2007 tähän päivään. Kaikki muu on silmänlumetta, jolla rikollisia suositaan. ALV-petos on nostanut ruuan hintaa pysyvästi ja valtion budjettiin syntyvä aukkokin pitää jollakin paikata. Se hoituu ottamalla ulkomailta velkaa ja leikkaamalla palveluista.
muu kuin punukki voi olla noin tyhmä.
Tilanne on erinomainen. Mvv perustaa avauksen faktaan ja tutkittuun tietoon ja oikeasta tietolähteestä, toisin kuin tollukkaräkijäpunikit kuten tuo Oulun sankari etunenässä;-) Hienoa tekstiä!
että et olisi sonnimies vai millä muilla nimillä hän nyt esiintyykään? Älä viitti pitää meitä muita niin tyhminä kuin itte olet, kun et millään pysty peittämään totuutta. Olet sinä kyllä tyhmä, niin tyhmä, että vertaistasi ei ole toista edes tällä saitilla. Mikä muuten tuossa mvv:n kertomassa on vakuuttavaa? Hän kertoo vain jonkun kertoneen niin, esittämättä mitään faktaa kertomuksesa tueksi. Ja se meni täydestä mvv:hen ja tietysti myös sonnitolloon.
. Terve MVV: Vertaat tätä päivää ajankohtaan jolloin tuskin mikään oli vertailukelpoista! Tuolloin elettiin Koivisto-wahvamarkan sekä muitten punikkien ja myös Aho-Viinasen leipoman laman jälkeistä alkavaa, lievää toipilasjaksoa. Nykyinen nettotulotaso on peräisin maamme kaikkien aikojen voinakkaimman noususuhdanteen huipulta, myös keskiarvoista poikkeaa määrältään. Jos haluat olla itsellesi rehellinen, ota vertailuun mukaan todelliset työttömyysluvut, sekä ennen muita todelliset käyhyysluvut, OECD:n kaunistelemattomat 2.000.000 köyhää. Luku saatu fattan ja Kelan tukien "alta" nettotulona. Vuonna 1995 oli virallisesti köyhien kotimainen laskettu "virallinen lukumäärä" noin 100.000. Tätä vastaava on lukumäärä nyt n. 700.000. Rehellisempää on myös verrata keskenään vaikkapa meikäläisen ja saksalaisen bussikuskin nettopalkkojen todellista ostovoimaa. Muutaman vuoden takainen vertailutilanne tuotti yksiselitteisen tuloksen nelihenkisen perheen vertailussa: Sovitulla keskimääräisellä tavalla painotettu ruokakori ym. elinkustannukset samalle viivalle löytyneet kulut antoivat Saksan mallille tietyn tason, jonka saavuttamiseksi myös meikäläisen perheen äiti meni duuniin bussikuskiksi. Totuus on karu, kipeä ja kova: Saksalaisen kuskin todellisen NETTOTULOTASON OSTOVOIMA OLI JA ON EDELLEENKIN MELKO TARKKAAN KAKSINKERTAINEN MEIKÄLÄISEEN TASOON VERRATTAESSA. Mistä lienevät kehujesi tiedot kotoisin? Seppo Hietanen "kerimäki st" CITY-Keskusta
...tässä "tutkimuksessa" ole kyse vain yleisestä suuren ja mahtavan (siis EeUun) hehkutuksesta näin vaalien alla? Tuo ostovoima oli hyvä pointti ottaa esiin ku se ei taida kovin kummoinen olla...
..jotka kuuluvat aivan eri näkövinkkeleihin. Kirjoitin professori Jyrki Järven kolumnin pohjalta. Vuosi 1995 sopii tähän vertailuun hyvin EU kytköksen takia. Jos vetrtailuksi otettaisiin vaikka vuosi 1990, niin silloin hämmästys olisi varmasti paljon suurempi, sen ajan hinnoista on ehkä tultu jonkin verran alan jopa euromääräsesti. Eihän tässä nyt vertailla Sakalaisten ja Suomalaisten ostovoimaa, se on varmasti Saksassa parempi, mutta maataloutta ei siitä voi syyttää. Kyllä syyt löytyy yleensä tehottomammasta yhdyskuntarakenteesta ja muista syistä. Eikä harvaan asutussa Suomessa voidakkaan saavuttaa hevin Saksan elintasoa. Palkat ovat Suomessa nousseet vuodesta 1995 noin 60%, mutta ruuan hinta noin 25%, nämä ovat tosiasioita. Kyllä ruoka on halventunut paljon suhteelliseti. Ruuan hinta on nyt laskemassa sekä alvin alennuksen ,että muiden syiden takia noin 6%
Olet aivan liian rehellinen. Olet muutenkin esiintynyt eduksesi viime aikoina, mistä onnittelut!
Ydinkysymys on otsikossa. Huikea 60 % liksojen nousu on joillekin varmasti totta, mutta luku on täysin uskomaton kokokuvan antajaksi. Suhdeluku on vasta sitten lähempänä totuutta kun ensin selvitään 2.000.000 köyhän osuus esitettyssä laskelmassa, sekä tietenkin tarkkuuteen vaaditaan kv-vertailu sen päälle! Omien lukujen keskinäinen vertailu edustaa samaa uskottavuuden tasoa kuin lämmintä kaivatessaan, vähän niinkuin housuihinsa kuseskelisi. Meidän 1990 alkanut lamamme oli syvydeltään kotikutoinen. Sen syvyyden painoi pohjaan bernsteiniläinen sosialisti Mauno Koivisto. Lisäksi rämmimme vertalumaitamme noin kaksi vuotta jäljessä. Läntisen maailman pitkä laskusuhdanne oli hyvällä tavalla varmistettu nousuun 1989. Meillä Mauni Wahvamarkka kruunasi EB:n viitoittaman kuningastiensä kohti proletariaatin voittoa käytämällä kapitalistien voimakonetta finanssitaloutta rajusti ylikierroksilla! Sellainen johtaa tuhoon, kuten Maunin oppi-isä Eduard Bernstein jo 1890-luvulla tuumaili. '' Näiten faktojen valossa vertailuluvut heittävät todellista hälläpyörää.. Samoin laskutapa pettää/aiheuttaa epämääräisyyttä siksi, että markka kiinitettiin emu-kurssiin järjenvastaisella huipputasollaan romahduksen aaton keväänä 1991. Tempun teki pääministeri Aho ensi töinään. Kuten muistamme oli markan arvosta sulanut marraskuuhun 1992 mennässä noin 40 %, devalvoitumisen - 91 ja sen jälkeisen kelluttamisen - 92 syksyn pohjanoteerauksessa. EU-valuuttaan kiinityimme mitä varmimmin kuolemanvaarallisella yliarvolla Mauni Wahvamarkan ufoottisella kurssilla. Sen totuus on jo tullut kynsille, joskaan nyt emme voi käyttää pelastusrenlaanamme ennen niin tuttua devalvaatiota. Laman totuus on armoton. Nyt sukelletaan, syvälle, vaikka K. Sorsa ei ole edes SDP:n saatikka maan johdossa. Huomauttaisin lisäksi että sukelluksemme on vasta alkutaipaleellaan. Seppo Hietanen
Syksyllä 1989 Mauni veti TURBON PÄÄLLE revalvoimalla n. 6 % silloin jo järkettömän yliarvoisen markan! Vain viisaimmat ymmärsivät mitä tehdä; Ota rahat, ota tyhmänylpeän tekohurskaan muka-isänmaallisen kaverisikin ryöstösaalis ja juokse! Seppo Hietanen
esimerkiksi. vuosi 2000 7 euroa, 2008 14 euroa. Nousu 8 vuodessa 100%. Tosin palkkaraso euroissa vuonna 2005 vuoden 1989 tasolla.
Jos ajatellaan ruuan raaka-aineiden ja ravintolahintojen eroja Suomen ja Saksan välillä, Saksa lienee halvan työvoiman maa? Tai sitten kilpailu toimii. Toisaalta, mikä on paperityöläisten palkkojen osuus myynnin hinnanmuodostuksessa? Paljon on mätää Suomenmaassa.
Oheisena on esimerkki eräiden kokopäivätyötä tekevien saksalaisten ammattialojen bruttopalkoista vuonna 2008. Palkoissa ei ole huomioitu luontaisetujen, kuten edullinen lounas tehtaan kanttiinissa tai jouluraha, vaikutusta. Energia ja vesihuolto 5224 /kk muutos edell. vuodesta +5,4 % Luotto- ja vakuutusala 5152 /kk muutos edell. vuodesta +2,9 % Vuoriteollisuus 4135 /kk muutos edell. vuodesta +6,0 % Tehdasteollisuuden ammatit 3953 /kk muutos edell. vuodesta +1,5 % Kasvatus ja opetustoimi 3839 /kk muutos edell. vuodesta +3,1 % Terveydenhoito ja sosiaalitoimi 3627 /kk muutos edell. vuodesta +2,6 % Kauppa 3417 /kk muutos edell. vuodesta +2,7 % Liikenne ja tiedonvälitys 3239 /kk muutos edell. vuodesta +2,1 % Rakennusalan ammatit 2968 /kk muutos edell. vuodesta +3,3 % Ravintola- ja majoitusala 2098 /kk muutos edell. vuodesta +1,1 % Lähde Verkkolehti sueddeutsche.de Luvut on laskenut Saksan Statistische Bundesamt Kirjoitukseni asiasta on ilman takuuta oikeellisuudesta.
Miksi ei saksalainen työ ole ylihinnoiteltu näillä hinnoilla, vaikka meillä sitä hoetaan jatkuvasti kuin suomalainen työ on ylihinnoiteltu?
Kuitenkin meillä verot, ruokka ja asuminen ovat kalliimpia kuin Saksassa.