Siis onko Keskusta se puolue, joka on ideologisesti puolueistamme keskimmäisin? Niin mielestäni ei ole, ei lainkaan. Kepu on toisaalta äärikonservatiivinen, vanhoillinen puolue, perusasenteiltaan kokoomusta selvästi oikeammalla, ja monissa käytännön ilmentymissä toisaalta sosialidemokraateista selvästi vasemmalla. Puheille agraarisosialismista on vahvaa totuuspohjaa.
Keskusta se on vain siinä mielessä, että sen kannattajat tuijottavat sisäänpäin, omaan ”keskustaansa”, nähden kaiken puolueen sanoman ja tekemän hyväksi ja oikeaksi, vaikka se olisi tänään sitä, minkä he vielä eilen jyrkästi tuomitsivat. Nyt oppositiossa olevat demarit ovat kepulaisille pahimmat viholliset, punikkeja, vaikka silloin, kun ne tulivat hallitukseen kepun kanssa, samat kepulaiset iloitsivat siitä, että demarit luopuivat ”oikeistolaisesta” Lipposesta ja kokoomuksesta ja siellä pääsi valtaan ”terve ydin” (Oivan ilmaisu) ja teki puolueesta yhteistyökelpoisen.
Suomen ulkopuolella kepu yrittää esiintyä liberaaleina, vaikka se on perussuomalaisten ohella puolueistamme varmaan vähiten liberaali. Liberaali-sanakin, mikä tarkoittaa vapaamielistä, on kauhistus monille kepulaisille. Oivahan kielsi tuon vierasperäisen sanan käyttämisen kepun yhteydessä. Silti kepu kuuluu EU-parlamentissa liberaaliryhmään, joka EU:n parlamenttiryhmistä voimakkaimmin vastustaa maataloustukiaisia, kepun tärkeintä poliittista tavoitteistoa. Paradoksaalista. No, onhan koko puoluekin on nyky-Suomessa oikeastaan vain paradoksi.
Nyt kuitenkin kepun ehdokkaana on pyrkimässä ja ehkäpä pääsemässäkin EU-parlamenttiin ihminen, joka ainakin seksuaalisilta asenteiltaan ja todennäköisesti muutenkin on liberaali. Hän on tietysti Johanna Korhonen. Mutta ikään kuin hänen vastapainokseen kepulla on ehdokkaana europarlamenttiin mies, jota ei voitane liberalismista syyttää ainakaan seksuaalisilta asenteiltaan, joiden mukaan ei saa ehkäistäkään, täytyy vain öhkäistä. Hän on 18 lapsen isä Kyösti Karjula. Tietäen lestadiolaisten suuren määrän pohjoisessa Suomessa ja heidän yksimielisyytensä Karjulankin parlamenttiin pääseminen on hyvin mahdollista.
Kun pessimistisimmät – tai useimmille optisimmat – ennusteet lupaavat kepulle vain kahta paikkaa europarlamentissa, niin sen edustajat saattavat hyvinkin olla Johanna Korhonen ja Kyösti Karjula. Se olisi tilanne, josta riittäisi ilakoitavaa Suomessa ja varmaan myös Brysselissä! Silloin keskusta osoittautuisi puolueeksi, jossa kyllä olisivat molemmat äärilaidat, mutta puuttuisi se, mitä puolue kantaa nimessään: keskusta! Se kyllä hyvin kuvaisi kepu todellista olemusta: itse asiassa se on poliittisessa kentässä levällään kuin ne kuulut Jokisen eväät, yhtä tällöin, toista tuolloin, ilman mitään linjaa, aina opportunistisesti tarpeen mukaan.
Mielenkiintoista olisi myös nähdä, miten selittäisivät syntyneen tilanteen saittikepulaiset, joiden mielestä kaikki kepussa tapahtuva tietysti on sitä ainoata hyvää ja oikeata. Kun esim. Oiva on useaan otteeseen täällä pitänyt homoseksualismia luonnottomuutena, niin hyväksyisikö hän sen Johanna Korhosessa toteamalla, että ”on hän sentään kepulainen”. Noilla sanoillahan hän hyväksyi saitin tyhjäpäisimmän törkylingon sonni”miehen”.
Varmaan kohta saan kuulla olevani kepukaunaaja, mutta kertokaapa, mitä kepukaunaa tuossa on? Eikö kaikki ole totta? Vai eikö totta saa kepusta sanoa?
Uuden-Ukin huomioon!
Laitoin tuonne avaukseesi viestin, mutta näkyy temppuilevan tämä palsta, jota kai on tänään uusittu – oli iltapäivällä suljettu – joten en tiedä, tuliko perille. Tässä se kuitenkin on linkin takana:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8151648/37927413
Keskusta se on vain siinä mielessä, että sen kannattajat tuijottavat sisäänpäin, omaan ”keskustaansa”, nähden kaiken puolueen sanoman ja tekemän hyväksi ja oikeaksi, vaikka se olisi tänään sitä, minkä he vielä eilen jyrkästi tuomitsivat. Nyt oppositiossa olevat demarit ovat kepulaisille pahimmat viholliset, punikkeja, vaikka silloin, kun ne tulivat hallitukseen kepun kanssa, samat kepulaiset iloitsivat siitä, että demarit luopuivat ”oikeistolaisesta” Lipposesta ja kokoomuksesta ja siellä pääsi valtaan ”terve ydin” (Oivan ilmaisu) ja teki puolueesta yhteistyökelpoisen.
Suomen ulkopuolella kepu yrittää esiintyä liberaaleina, vaikka se on perussuomalaisten ohella puolueistamme varmaan vähiten liberaali. Liberaali-sanakin, mikä tarkoittaa vapaamielistä, on kauhistus monille kepulaisille. Oivahan kielsi tuon vierasperäisen sanan käyttämisen kepun yhteydessä. Silti kepu kuuluu EU-parlamentissa liberaaliryhmään, joka EU:n parlamenttiryhmistä voimakkaimmin vastustaa maataloustukiaisia, kepun tärkeintä poliittista tavoitteistoa. Paradoksaalista. No, onhan koko puoluekin on nyky-Suomessa oikeastaan vain paradoksi.
Nyt kuitenkin kepun ehdokkaana on pyrkimässä ja ehkäpä pääsemässäkin EU-parlamenttiin ihminen, joka ainakin seksuaalisilta asenteiltaan ja todennäköisesti muutenkin on liberaali. Hän on tietysti Johanna Korhonen. Mutta ikään kuin hänen vastapainokseen kepulla on ehdokkaana europarlamenttiin mies, jota ei voitane liberalismista syyttää ainakaan seksuaalisilta asenteiltaan, joiden mukaan ei saa ehkäistäkään, täytyy vain öhkäistä. Hän on 18 lapsen isä Kyösti Karjula. Tietäen lestadiolaisten suuren määrän pohjoisessa Suomessa ja heidän yksimielisyytensä Karjulankin parlamenttiin pääseminen on hyvin mahdollista.
Kun pessimistisimmät – tai useimmille optisimmat – ennusteet lupaavat kepulle vain kahta paikkaa europarlamentissa, niin sen edustajat saattavat hyvinkin olla Johanna Korhonen ja Kyösti Karjula. Se olisi tilanne, josta riittäisi ilakoitavaa Suomessa ja varmaan myös Brysselissä! Silloin keskusta osoittautuisi puolueeksi, jossa kyllä olisivat molemmat äärilaidat, mutta puuttuisi se, mitä puolue kantaa nimessään: keskusta! Se kyllä hyvin kuvaisi kepu todellista olemusta: itse asiassa se on poliittisessa kentässä levällään kuin ne kuulut Jokisen eväät, yhtä tällöin, toista tuolloin, ilman mitään linjaa, aina opportunistisesti tarpeen mukaan.
Mielenkiintoista olisi myös nähdä, miten selittäisivät syntyneen tilanteen saittikepulaiset, joiden mielestä kaikki kepussa tapahtuva tietysti on sitä ainoata hyvää ja oikeata. Kun esim. Oiva on useaan otteeseen täällä pitänyt homoseksualismia luonnottomuutena, niin hyväksyisikö hän sen Johanna Korhosessa toteamalla, että ”on hän sentään kepulainen”. Noilla sanoillahan hän hyväksyi saitin tyhjäpäisimmän törkylingon sonni”miehen”.
Varmaan kohta saan kuulla olevani kepukaunaaja, mutta kertokaapa, mitä kepukaunaa tuossa on? Eikö kaikki ole totta? Vai eikö totta saa kepusta sanoa?
Uuden-Ukin huomioon!
Laitoin tuonne avaukseesi viestin, mutta näkyy temppuilevan tämä palsta, jota kai on tänään uusittu – oli iltapäivällä suljettu – joten en tiedä, tuliko perille. Tässä se kuitenkin on linkin takana:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8151648/37927413
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei näy tulevan kepulaisilta yhtäkään viestiä, joissa yritettäisiin todistaa kepusta muuta kuin mitä minä avauksessani totesin. Eli puolueen kannattajt eivät löydä sille mitään linjaa eikä liioin esimerkkejä sen tarpeellisuudesta ja hyvistä tekemisistä.
Yhä suurempi alkaa olla se joukko, joka ajattelee samoin. Sehän näkyy kepun kannatuksen kovassa putoamisessa. Suomen kansa on kovapäistä, sille pitää lyödä järkeä oikein nuijalla päähän, mutta kun se sinne lopulta menee, niin siellä se myös pysyy.
Joten tervemenoa vain kepu pienpuolueiden joukkoon, jonne luontevammin kuulutkin!
Nyt rekisteröitynyt käyttäjä voi antaa avausviestille laatupojoja - tähtiä.
Kävin antamassa Ukille kolme tähteä, enkä Sinun kirjoitusta saattanut ainakaan huonommaksi arvioida. Kolme tähteä myös. :)
Jotain kehittämisen varaa on Enirolla, kun heidän ohjelma ei osaa rivittää, eikä jakaa kappaleisiin valmiiksi MSW:lla nätisti kirjoitettua ja muotoiltua tekstiä.
Odotellaan aikaa parempaa!
Enpä huomannut, mutta nyt näen ja ymmärrän.
Ottaakohan systeemi vastaan arvosteluja useammaltakin; täytyypä koettaa käydä antamassa myös Ukille tähdet, jotka hän ansaitsee.
(Jos voimaan jää aina vain ensimmäinen arvostelu, on vuorenvarmaa, että minun avaukseni tulevat aina ala-arvoisiksi arvostelluiksi, sillä täällähän on eräitä kepulaisia jatkuvasti päivystämässä minun saitille tuloani päästäkseen minulle törkyilemään ja nyt siis varmaan myös kirjoitukseni arvostelemaan!)
Kuka tahansa multinikki alkaa sitten itselleen vastailemisen lisäksi antaa itselleen pojojakin?
Ja kavereilleenkin?
Huonompaan suuntaan mennään.
Onneksi sinä käyttäydyt kuin aikuinen.
Kepulaiset ovat lopultakin tainneet huomata kauan kestäneen hurjan vaahtoamisensa ja ”toisuskoisten” törkeän herjaamisen kepun kannatuksen kannalta turhaksi taistoksi, ja kliimaksin eli orgasmiin verrattavan kiihtymyksen huippukohdan jälkeen on tullut syvä depressio, synkkä masennus. Siltä näyttää, kun ei tule heiltä avauksia, eikä edes avauksilleni sitä tavanomaista vastinevyöryä.
Hyvä niin, varmaan heidän itsensä mielenterveyden kannalta, kuten myös kepun kannalta, sillä jos ei osaa käyttäytyä ihmismäisesti, on parasta pysyä poissa lokaamasta kuvaa rakastamansa puolueen kannattajista.
Vai olisiko tuon uudistuneen saitin tekniikan opettelu niin vaikeaa, että siellä se kepulainen nyt kieli poskella hikoilee saadakseen herjansa lähtemään tai poistetuksi avauksilleni annetut tähdet, joista Ylihiihtäjä kertoi antaneensa kolme ja minä toisella nikilläni annoin viisi, niin keskiarvoksi tuli siis neljä!
Aika hupaisaa tuollainen tähdittäminen, ja turhanpäiväistä. Kun joku sonni”mies” jollakin nikillään tekee avauksen, sen perässä varmasti heti on viisi tähteä. Itse aion pidättäytyä omien avausteni tähdittämisestä tämän jälkeen, sillä enhän ole koskaan itseäni nikittömänä kehunutkaan, kuten ainakin mainitsemallani on vakiotapana.
Voimia kestää oleva ja tuleva, kepulaiset! Kannustakoon teitä siihen Omar Khaijam näin:
Kun kepun kannatus nyt tuuleen haipuu
mielenne varmaan valtaa menneen kaipuu,
mutt miksi surra: olleen mennä anna –
nyt viisas uuteen olevaiseen taipuu!
Miks` sallit, veli, mieltäs` ahdistaa
sen, mitä emme estetyksi saa;
pelon ja kauhun, turhan epätoivon
ja sieluntuskan, joka tuhoaa?
Pää kirkkaana ja kevein sydämin
Maa-matkaas riennä mielin riemuisin;
et itse suunnitellut elämääsi –
ja aivan tahdotta se alkoikin.
Pois eilispäivän muistelu ja kaipuu:
ei palaa päivä, kun se mailleen vaipuu –
ja huominen on vielä tulematta:
Miks`surra sitä, ennen kuin se haipuu?
Tulevan päivän huolet mielestäsi heitä
ja menneest` älä itke kaipuun kyyneleitä!
juo viiniä ja sulohuulten hurmaa,
niin aikasi ei lennä turhaan tuulen teitä!
Hyvää yötä!
Tuo saitin tekninen uudistus on tainnut olla kepulainen, eli ei ole menty ainakaan kehittyneempään suuntaan, vaan on taannuttu kovin.
Kun kirjoittaa Wordilla, kuten ainakin minä usein teen pitemmät kirjoitukseni sen oikeinkirjoitusohjelman vuoksi, ja kun kirjoituksessa on selvä kappalejako tyhjine väleineen, tänne siirrettynä siitä näkyy tulevan samanlainen sekava pötkö kuin esim. tuon minua päivystävän häiriintyneen viesteistä aina.
Nyt kirjoitin tähän suoraan vain nähdäkseni, pysyykö tällä tavalla kirjoitettuna kappalejako ja muu ulkoasu sellaisena kuin se kirjoitusvaiheessa on.
Uudistan hyvän yön toivotukseni, sillä nyt sänky jo lähettää kutsuja, vaikka siellä ei ole ketään odottamassa ennen ylihuomeniltaa!
...tekstin ulkoasu (kappalejako ym.) ei pysynyt sellaisena kuin kirjoitin. Paska-uudistus Enirolta, täytyy sanoa. Pthyi mokomalle!
Turha sille on selitystä hakee, sillä ei sitä ainakaan järjellä löydä. Hyödytöntä pohdintaa tuollainen
"Kepu on toisaalta äärikonservatiivinen, vanhoillinen puolue, perusasenteiltaan kokoomusta selvästi oikeammalla, ja monissa käytännön ilmentymissä toisaalta sosialidemokraateista selvästi vasemmalla. Puheille agraarisosialismista on vahvaa totuuspohjaa."
Kepulle on tärkeintä vain valta, vaikka se ei osaa sitä käyttääkään, kun nytkin sitä vie korvasta kokoomus, niinkun edellisessä hallituksessa demarit. Se on niin keskittynyt vain maanjyystäjien etujen ajamiseen, että mitään muuta se ei huomaa.
Venäjään ainakin kepulaisilla edelleen on rakkauden tunteita, sillä eihän se Kekkosen synnyttämä suuri rakkaus neuvostoliittoon niin vain lopu. Näit sen muutama päivä sitten yhren avauksesi vastineissa.
Kepu on kepu ja siitä johdannaisena Suomen kieleen on tullut sellaasia sanoja kuin kepuli ja kepulikonstit.