Profeetat kuvaavat tuota pyhää, korkeampaa valoa, että se käy kuin
tulen leimandus ja ilmestyy tutuilla merkeillä, Kerromme tässä Danielin
näyn, joka on merkillinen ja jonka hän näki ollessaan Hiddekelin
virran tykönä (Daniel 10: 2—21): "Siihen aikaan murehdin minä, Daniel,
kolme viikkoa. En minä syönyt mitään herkullista ruokaa, liha ja
viina ei tullut minun suuhuni, enkä ollenkaan voidellut itseäni, siihen
asti kuin kolme viikkoa loppuneet olivat. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä
ensimmäisessä kuussa olin minä sen suuren Hiddekelin
virran tykönä, ja nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä seisoi yksi mies
liinaisissa vaatteissa ja kultainen vyö oli hänen suolillansa. Hänen ruumiinsa
oli niinkuin turkos, hänen kasvonsa kuin pitkäisen tuli, hänen
silmänsä niinkuin tulisoitot, hänen puheensa ääni niinkuin suuri hyminä.
Ja minä, Daniel, näin se näyn yksinäni, ja ne miehet, jotka
minun tykönäni olivat, eivät sitä nähneet; kuitenkin tuli suuri pelko
heidän päällensä, että he pakenivat ja lymyttivät heitänsä . Ja minä
jäin yksinäni ja näin tämän suuren näyn, ja ei minuun mitään väkeä
jäänyt; ja minä tulin sangen rumaksi. Ja minä kuulin hänen puheensa
äänen; ja kun minä kuulin hänen puheensa äänen, putosin minä näännyksiin
kasvoilleni ja minun kasvoni olivat maata päin. Ja katso, yksi
käsi tarttui minuun ja auttoi minua ylös polvilleni ja minun kättäni
päälle, ja sanoi minulle: Daniel, sinä otollinen mies, ota näistä sanoista
vaari, joita minä sinun kanssas puhun, ja ojenna itses seisomaan, sillä
minä olen sinun tykös nyt lähetetty. Ja koska hän tämän sanan minun
kanssani puhui, ojensin minä itseni ja vapisin. Ja hän sanoi minulle:
älä pelkää Daniel, sillä siitä ensimäisestä päivästä, kuin sinä sydämestäs
pyysit tietää ja vaivasit sinuas sinun Jumalas edessä, ovat sinun
sanas kuullut; ja minä olen tullut sinun sanais tähden. Ja koska hän
näitä minun kanssani puhui, käänsin minä kasvoni maahan päin ja olin
ääneti. Ja katso, yksi ihmisen muotoinen rupesi minun huuliini, niin
minä avasin suuni ja puhuin ja sanoin sille, joka seisoi minun edessäni:
minun herrani, minun jäseneni vapisevat siitä näystä ja ei minussa
ole enään ensinkään väkeä. Ja kuinka taitaa minun herrani palvelija
puhua minun herrani kanssa? ettei minussa ensinkään enempi väkeä
ole, eikä myös minussa enempi henkeä ole. Niin rupesi taas minuun
ihmisen muotoinen ja vahvisti minua ja sanoi: älä pelkää sinä otollinen
mies, rauha olkoon sinulle! vahvista sinus ja rohkaise sinus! Ja koska
hän minun kanssani puhui, vahvistuin minä ja sanoin: puhu, minun
herrani, sillä sinä olet minun vahvistanut. Ja hän sanoi: tiedätkös,
minkä, tähden minä olen tullut sinun tykös? Kuitenkin tandon minä
ilmoittaa sinulle, mitä kirjoitettu on, että se pitää totisesti tapahtuman
j.n.e." Seuraavan lainaamme tähän Passavantin teoksesta asiamme
valaistukseksi:
"Tuollainen tila ja niin läpitunkeva hengen valaistus ei voi tapahtua
muutoin kuin että henki pääsee sopusointuiseen tilaan Luojansa hengen
kanssa. Luotu henki ei tavallisesti ole itseään varten, eikä aivan itses-
49
tään, mutta on se yhteydessä kaiken olevaisen kanssa Mitä täydellisempi
on luotu henki, sen sisällisempi ja vapaampi yhteys on sillä Luojansa
kanssa — sen enemmän on ihminen apulainen ja työntekijä Jumalassa.
Se mikä pitää paikkansa inhimillisessä luonnossa ja kaikessa
henkisessä voimassa, käsityksessä ja aikaansaamisessa, pitää paikkansa
myöskin niillä ilmoilla, joissa inhimillinen henki, vapaana maallisesta
luonnosta ja ajan ja paikan siteistä, on enemmän toimivana. Niinkuin
olemme jo edellä arvelleet, että korkein yliluonnollisten voimain synnytyskyky
on silloin kun inhimillinen henki tulee pyhäksi elimeksi, sen
johdosta siis sopii pitää oikeutettuna sitäkin arvelua, että korkealle
kehittynyt horrosnäkövoima täytyy myöskin olla pyhyydellä valaistu
ja että silloin toimii ihmishenki pyhäin henkien seurassa; muutoin ei
henkien yhteys ole mandollinen . Koska meidän tulee nyt siis ymmärtää
hengen lopullisen päämäärän olevan kaikkein läheisimpään yhteyteen
tuleminen luodun ja Luojan välillä, niin voimme olettaa myöskin, että
kenellä on pyhä ennustusvoima , on se ilmaus hengen täydentymisestä,
jolloin "ihminen tuntee niinkuin hän tuttu on" ja jolloin hänen henkinen
olemuksensa on käsittänyt vapauden, jota ei rajoita maalliset lait.
Mutta koska ihmisen pitää nostaa itsensä siihen mikä hyvä on yhtä
hyvin kuin ottaa vastaan hyvyyttä, siis tämä laki vapaasta ja luodusta
hengestä aina uudistuu, sillä ihminen voi itseään nostaa pykälä pykälältä
korkeammalle asteelle tässä maailmassa ja samalla kertaa tulla
ylösvalaistuksi samassa määrässä. Ei siis saa kovinkaan erotella noita
kohtalaisia voimia, nimittäin henkisen näkijän voimia ja toiselta puolen
niiden, jotka kehitetyllä sieluvoimallaan voivat irroittaa itsestään
henkisen osan ja elää hengen elämää maailmasta ja maailmallisesta
eroitettuna .
Ei ole raamatusta!
tulen leimandus ja ilmestyy tutuilla merkeillä, Kerromme tässä Danielin
näyn, joka on merkillinen ja jonka hän näki ollessaan Hiddekelin
virran tykönä (Daniel 10: 2—21): "Siihen aikaan murehdin minä, Daniel,
kolme viikkoa. En minä syönyt mitään herkullista ruokaa, liha ja
viina ei tullut minun suuhuni, enkä ollenkaan voidellut itseäni, siihen
asti kuin kolme viikkoa loppuneet olivat. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä
ensimmäisessä kuussa olin minä sen suuren Hiddekelin
virran tykönä, ja nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä seisoi yksi mies
liinaisissa vaatteissa ja kultainen vyö oli hänen suolillansa. Hänen ruumiinsa
oli niinkuin turkos, hänen kasvonsa kuin pitkäisen tuli, hänen
silmänsä niinkuin tulisoitot, hänen puheensa ääni niinkuin suuri hyminä.
Ja minä, Daniel, näin se näyn yksinäni, ja ne miehet, jotka
minun tykönäni olivat, eivät sitä nähneet; kuitenkin tuli suuri pelko
heidän päällensä, että he pakenivat ja lymyttivät heitänsä . Ja minä
jäin yksinäni ja näin tämän suuren näyn, ja ei minuun mitään väkeä
jäänyt; ja minä tulin sangen rumaksi. Ja minä kuulin hänen puheensa
äänen; ja kun minä kuulin hänen puheensa äänen, putosin minä näännyksiin
kasvoilleni ja minun kasvoni olivat maata päin. Ja katso, yksi
käsi tarttui minuun ja auttoi minua ylös polvilleni ja minun kättäni
päälle, ja sanoi minulle: Daniel, sinä otollinen mies, ota näistä sanoista
vaari, joita minä sinun kanssas puhun, ja ojenna itses seisomaan, sillä
minä olen sinun tykös nyt lähetetty. Ja koska hän tämän sanan minun
kanssani puhui, ojensin minä itseni ja vapisin. Ja hän sanoi minulle:
älä pelkää Daniel, sillä siitä ensimäisestä päivästä, kuin sinä sydämestäs
pyysit tietää ja vaivasit sinuas sinun Jumalas edessä, ovat sinun
sanas kuullut; ja minä olen tullut sinun sanais tähden. Ja koska hän
näitä minun kanssani puhui, käänsin minä kasvoni maahan päin ja olin
ääneti. Ja katso, yksi ihmisen muotoinen rupesi minun huuliini, niin
minä avasin suuni ja puhuin ja sanoin sille, joka seisoi minun edessäni:
minun herrani, minun jäseneni vapisevat siitä näystä ja ei minussa
ole enään ensinkään väkeä. Ja kuinka taitaa minun herrani palvelija
puhua minun herrani kanssa? ettei minussa ensinkään enempi väkeä
ole, eikä myös minussa enempi henkeä ole. Niin rupesi taas minuun
ihmisen muotoinen ja vahvisti minua ja sanoi: älä pelkää sinä otollinen
mies, rauha olkoon sinulle! vahvista sinus ja rohkaise sinus! Ja koska
hän minun kanssani puhui, vahvistuin minä ja sanoin: puhu, minun
herrani, sillä sinä olet minun vahvistanut. Ja hän sanoi: tiedätkös,
minkä, tähden minä olen tullut sinun tykös? Kuitenkin tandon minä
ilmoittaa sinulle, mitä kirjoitettu on, että se pitää totisesti tapahtuman
j.n.e." Seuraavan lainaamme tähän Passavantin teoksesta asiamme
valaistukseksi:
"Tuollainen tila ja niin läpitunkeva hengen valaistus ei voi tapahtua
muutoin kuin että henki pääsee sopusointuiseen tilaan Luojansa hengen
kanssa. Luotu henki ei tavallisesti ole itseään varten, eikä aivan itses-
49
tään, mutta on se yhteydessä kaiken olevaisen kanssa Mitä täydellisempi
on luotu henki, sen sisällisempi ja vapaampi yhteys on sillä Luojansa
kanssa — sen enemmän on ihminen apulainen ja työntekijä Jumalassa.
Se mikä pitää paikkansa inhimillisessä luonnossa ja kaikessa
henkisessä voimassa, käsityksessä ja aikaansaamisessa, pitää paikkansa
myöskin niillä ilmoilla, joissa inhimillinen henki, vapaana maallisesta
luonnosta ja ajan ja paikan siteistä, on enemmän toimivana. Niinkuin
olemme jo edellä arvelleet, että korkein yliluonnollisten voimain synnytyskyky
on silloin kun inhimillinen henki tulee pyhäksi elimeksi, sen
johdosta siis sopii pitää oikeutettuna sitäkin arvelua, että korkealle
kehittynyt horrosnäkövoima täytyy myöskin olla pyhyydellä valaistu
ja että silloin toimii ihmishenki pyhäin henkien seurassa; muutoin ei
henkien yhteys ole mandollinen . Koska meidän tulee nyt siis ymmärtää
hengen lopullisen päämäärän olevan kaikkein läheisimpään yhteyteen
tuleminen luodun ja Luojan välillä, niin voimme olettaa myöskin, että
kenellä on pyhä ennustusvoima , on se ilmaus hengen täydentymisestä,
jolloin "ihminen tuntee niinkuin hän tuttu on" ja jolloin hänen henkinen
olemuksensa on käsittänyt vapauden, jota ei rajoita maalliset lait.
Mutta koska ihmisen pitää nostaa itsensä siihen mikä hyvä on yhtä
hyvin kuin ottaa vastaan hyvyyttä, siis tämä laki vapaasta ja luodusta
hengestä aina uudistuu, sillä ihminen voi itseään nostaa pykälä pykälältä
korkeammalle asteelle tässä maailmassa ja samalla kertaa tulla
ylösvalaistuksi samassa määrässä. Ei siis saa kovinkaan erotella noita
kohtalaisia voimia, nimittäin henkisen näkijän voimia ja toiselta puolen
niiden, jotka kehitetyllä sieluvoimallaan voivat irroittaa itsestään
henkisen osan ja elää hengen elämää maailmasta ja maailmallisesta
eroitettuna .
Ei ole raamatusta!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.