Eilisillan tv-uutisissa oli pätkä helatorstain tunnettuudesta Suomessa. Kaikille haastatelluille päivän merkitys oli ylimääräisessä vapaapäivässä. Kivaa olla vapaalla kevätauringon lämmittäessä. Kukaan ei muistanut päivän alkuperää, yksi totesi sen liittyvän jotenkin uskontoon.
Olipa hienoinen järkytys huomata, miten heikkoa ihan yleissivistykseen kuuluva kristillisen perinteen tuntemus on. Mitä siellä koulun uskontotunneilla oikein tehdään?
Olkoonkin että uskonnollisuus on keskivertoluterilaisen elämässä kovin piilossa ja tulee mahdollisesti esiin vain elämän suurissa kriiseissä, kyllä sentään koko länsimaiseen kulttuuriin perustavalla tavalla kuuluvan kristinuskon keskeisten elementtien tulisi tiedollisesti olla kaikkien peruskoulun käyneiden hallussa.
No hyvät suomalaiset katoliset keskustelijat. Kuinka moni suoralta kädeltä tietää, mikä päivä sitten tänään, 22.5. on?
Olipa hienoinen järkytys huomata, miten heikkoa ihan yleissivistykseen kuuluva kristillisen perinteen tuntemus on. Mitä siellä koulun uskontotunneilla oikein tehdään?
Olkoonkin että uskonnollisuus on keskivertoluterilaisen elämässä kovin piilossa ja tulee mahdollisesti esiin vain elämän suurissa kriiseissä, kyllä sentään koko länsimaiseen kulttuuriin perustavalla tavalla kuuluvan kristinuskon keskeisten elementtien tulisi tiedollisesti olla kaikkien peruskoulun käyneiden hallussa.
No hyvät suomalaiset katoliset keskustelijat. Kuinka moni suoralta kädeltä tietää, mikä päivä sitten tänään, 22.5. on?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Saako sen tässä paljastaa heti, että on autuaan Hemmingin muistopäivä? Toivottavasti häntä joskus saa juhlia nimittäen pyhäksi Hemmingiksi!
Mutta luterilaisista ja helatorstaista. Kansan yleisen tietämättömyyden lisäksi minusta oli hämmentävää, että koko Helsingin luterilaisessa hiippakunnassa järjestettiin eilen tasan yksi messu, joskin se sitten oli hiippakunnan juhlamessu senaatintorilla. Hiippakunnassa on seurakuntia 39 ja seurakunnissa jäseniä yhteensä yli puoli miljoonaa, eikä yhdessäkään kirkossa ollut messua helatorstaina. Artjärven mummo ei päässyt ehtoolliselle ellei halunnut matkustaa Helsinkiin ja istua torin reunalla kylmillä kivillä.
Katolinen kirkko on taas päässyt otsikoihin surullisten, valitettavien skandaalien vuoksi. Mutta sopisiko Helsingin luterilaisen hiippakunnan suhtautumista suureen kristilliseen juhlapyhään pitää edes vähäisenä skandaalina, sitäkin?
Asiahan on päinvastoin: juhlamessu on aivan erityinen tapa huomioida helatorstai. Jumalanpalveluksia ei pidetä kirkoissa, jotta kansa osallistuisi juhlamessuun. Jos paavi pistäysyisi Helsingissä ja sunnuntaina olisi iso ulkoilmamessu Senaatintorilla, viettäisittekö silti sunnuntaimessut kaikissa seurakunnissa?
Siinä olet oikessa, että ev-lut kirkko on epäonnistunut kristillisten perinteiden ylläpitämisessä. Kuten kaikki kirkot, jos katsoo maallistumislukuja USA:ssa ja Euroopassa.
Ei juhlamessua ja lasten hyväksikäyttöä oikein sovi rinnastaa.
Aluksi: olen pahoillani, jos kirjoituksestani sai sen käsityksen, että rinnastin luterilaisten juhlamessun Senaatintorilla ja katolisissa yhteisöissä tapahtuneen lasten hyväksikäytön tai pahoinpitelyn. Se ei ollut vähimmässäkään määrin tarkoitus. Katolilaisena olen syvästi murheellinen siitä, että kirkkomme piirissä on tapahtunut näitä pöyristyttäviä lapsiin kohdistuneita rikoksia.
Mutta kyllä meillä vietetään sunnuntaimessu joka ainoassa ei-helsinkiläisessä seurakunnassa, vaikka paavi pitäisi ulkoilmamessun Helsingissä. Ei voi ajatella, että papit unohtaisivat velvollisuutensa palvella seurakuntalaisia näiden kotikirkossa sen takia, että paavi viettää messua jossakin yhdessä kohteessa hiippakunnassa.
Siksi toiseksi, eihän tuo Senaatintorin juhlamessu ollut "erityinen tapa huomioida helatorstai" vaan sitä vietettiin ensisijaisesti Helsingin hiippakunnan 50-vuotisjuhlan ja Suomen lähetysseuran 150-vuotisjuhlan takia.
Rinnastatkos sinä paavin ja piispa Huovisen vetovoimaisena selebranttina, kun ajatellaan katolilaisia versus luterilaisia :-) ?
Helsingin eri kaupunginosista oli järjestetty kuljetukset paikan päälle, eli huonojalkaisten mummelien ei tarvinnut vääntäytyä paikalle omin neuvoin tai omin kustannuksin.
Tunnelma eilen oli aidosti harras. Samalla piispa Huovinen saarnasi aivan kristinuskon perusasioista, mikä tietääkseni on erinomainen tapa välittää viestiä eteenpäin. Paikalle osui taatusti paljon sellaisia ihmisiä, jotka olivat pistäytyneet keskustaan vapaapäivän kävelylle, ja saivat siinä sivussa muistutuksen siitä, että kirkko elää ja hengittää edelleen.
Ei paavin tuloa Suomeen ja Helsingin ev.lut. hiippakunnan juhlamessua oikein voi verrata toisiinsa. Eihän eilinen messu koskettanut kuin maantieteellisesti aika pienen alueen ihmisiä. Ja sitten tullaan siihen, että missä kirkoissa mahdolliset lisämessut olisi järjestetty? Tunnettu tosiasia on, että tehdäänpä miten tahansa, aina joku valittaa.
Periaatteessa ongelma olisi tietysti ratkennut siten, että kaikki Helsingin papit olisivat olleet työvuorossa. Miksi näin ei ollut, sitä en tiedä.
uskonnonopettajat tekevät parhaansa, mutta uskonnon tuntimääriä on kovasti vähennetty, joten kansan uskonnollinen tietämys on mitä on.
Huomasitteko, että luterilainen naispastori puhui uutisissa viidestä suuresta juhlasta. Luterilaisessa kirkossa on aika vähän kristillisiä juhlia enää jäljellä.
Meillä ortodokseilla on sentään 12 suurta juhlaa ja pääsiäinen, joka on kaikkein suurin juhla. Kirkkovuoden alusta (alkaa 1.9) luetellen ne ovat seuraavat: Neitsyt Marian syntymä 8.9. Pyhän ristin löytäminen ja ylentäminen 14.9. Neitsyt Marian temppeliinkäynti 21.11. Kristuksen syntymä 25.12. Kristuksen kaste 6.1. Kristus-lapsen temppeliin tuominen 2.2, Neitsyt Marian ilmestyspäivä 25.3, Herran ratsastaminen Jerusalemiin eli palmusunnuntai, pyhä pääsiäinen, Herran taivaaseen astuminen eli helatorstai, helluntai eli Pyhän Kolminaisuuden päivä, Kristuksen kirkastus 6.8, Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen eli Uspenie 15.8.
Onko katolisessa kirkossa kaikki nämä vanhat juhlapäivät tallella vai onko kalenteria muutettu? Onko kenties tullut lisää suuria juhlia?
"Onko katolisessa kirkossa kaikki nämä vanhat juhlapäivät tallella vai onko kalenteria muutettu? Onko kenties tullut lisää suuria juhlia?"
Kyllä meillä on tallella nuo juhlapäivät. Helluntai on tosin erillään p. Kolminaisuuden juhlapyhästä, jota vietetään viikkoa helluntain jälkeen. Loppiainen eli 6.1. on yhtä kuin Herran ilmestyminen, ja Herran kastetta vietetään sen jälkeisenä sunnuntaina.
Katolisessa kalenterissa juhlat on jaoteltu "velvoittaviin juhlapyhiin", "juhlapyhiin", "juhliin" ja "muistopäiviin", tässä järjestyksessä suuremmista pienempiin. Siten on vähän vaikea sanoa, voiko meillä puhua samaan tapaan 12 suuresta juhlasta kuin ortodokseilla, ei ainakaan ihan samoista juhlista.
Luettelemistasi useimmat ovat meillä velvoittavia juhlapyhiä eli suurimmassa luokassa mutta Herran kaste ja Kristus-lapsen temppeliin tuominen sekä aut. neitsyt Marian syntymä ja p. Ristin ylentäminen "juhlia" eli hiukan vähäisempiä (Herran ilmestyminen 6.1. on kyllä velvoittava juhlapyhä). Autuaan Neitsyt Marian temppelissä käynti 21.11. on vain muistopäivä.
Muita velvoittavia juhlapyhiä ovat lisäksi 8.12. autuaan Neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen, 1.1. pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapäivä, 19.3. pyhä Joosef - Neitsyt Marian puoliso ja 29.6. pyhät apostolit Pietari ja Paavali.
käyneiden tiedossa pitäisi jo olla sen verran laadukkaita elementtejä, että he käsittäisivät kertomuksen Jeesuksen taivaaseennoususta olevan silkka satu ajalta, jolloin ihmisen tietämys ei yltänyt edes pilvikerrokseen asti, vaan kuviteltiin sinne ylös yliluonnollisten olentojen asuinsijoja.
palstalla. Ateismi-palsta on jossakin aivan muualla!
katolilaisuuspalsta on vain valehtelua ja sadunkerrontaa varten, ja tosiasioiden ystävien paikka on Ateismi-palsta?
Kyllä yleissivistykseen kuuluu tietää, miksi helatorstaita vietetään, vaikka kuinka uskoisi vain "tosiasioihin". Vai kuuluuko ateistille vain materiaalisista asioista tietäminen, kaiken henkisen kulttuurin jäädessä "satuihin uskoville"?
ateistit tietävät, miksi helatorstaita vietetään, ja he tietävät myös, että kyseessä on taru, uskokoon miljardi tietämätöntä ja aivopestyä kärpästä siihen kuinka hartaasti tahansa.
pysyä keskustelun aiheessa eikä höpistä omiaan. Tämä on niille, jotka haluavat keskustalla katolilaisuudesta, eikä niille, jotka haluavat väitellä peruskysymyksistä. Me olemme pohdinnoissamme päässeet jo vähän pitemmälle, yli sellaisiten peruskysymysten kuin onko Jumala olemassa ja ovatko Raamatunkertomukset tosia.
jos päivän nimi olisi Kristuksen taivaaseenastumispäivä?
Ainaisen kitinän sijasta voitaisiin tämäkin valtava epäkohta korjata.
Mutta sitten olisikin yksi asia vähemmän, mistä valittaa.
Näkisihän siitä nimestä sitten tietysti joka iikka, mistä tämä mukava vapaapäivä toukokuuhun on tullut. Itse näkisin silti, että perinteinen suomalainen nimitys helatorstai tulisi tunnistaa peruskouun uskonnonopetuksen tuloksena.
Oliko nyt sitten "ainaista kitinää", että ihmettelin "valtavaa epäkohtaa" yleissivistyksen hataruudessa, kun ei helatorstain merkitystä tunneta? En ajatellut tämän asian olevan ainaista kitinää vaan hälyttävä merkki kristillisen perinteen heikkenemisestä Suomessa.
Se heikkeneminen ei korjaannu helatorstain nimen muutoksella. Eikä sitä minun mielestäni voi nähdä pelkkänä peruskitinänä, että katolilainen on pahoillaan kristillisen perinteen heikkenemisestä.