Mä kaipaan ja ikävöin Jeesuksen kohtaamista. Ja matkani määrä on taivas. Mutta miten mä voin elää, kun mulla on oikeesti jo niin kova ikävä olla Jeesuksen kanssa joka hetki? Ja kaikki muu tuntuu turhalta roskalta Jeesuksen sisäisen tuntemisen rinnalla. J
Jeesus on se kallein aarre, jonka Isä taivaasta on meidän puolestamme lähettänyt kaikkien muiden siunausten ja koettelemusten ylitse, joilla Hän tahtoo osoittaa oman valtasuuruutensa. Ja ottaa meidät hänen lapsikseen opettaen, ojentaen ja joskus jopa kurituksellakin selväksi tehden oman tahtonsa tien toteuttamisen meidän elämässämme.
Mutta se vain ihmetyttää, kun nykyään niin usein saa kuulla, että minun Jeesukseni on sellainen. Ja sellaista Hän ei koskaan tekisi. Monesti olen ajetellut ainakin omalta kohdaltani onko minun Jeesukseni sellainen, joka on Hän, joka itsensä Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ilmaisi?
Ja muuta keinoa en ole löytänyt, kuin Jumalan Sanan ja opetuksen, että voisin tietää olevani Iankaikkisen maailmankaikkeuden Luojan ja Isä Jumalan kanssa yhteydessä. Kun Pyhä Henki sen oikeaksi todistaa, mitä raamatussa on kirjoitettu. Tai sen kuinka evankeliumi, sana, sielunhoito ja profetia on julistettu.
Mä ainankin haluan elää Jeesuksen kanssa joka hetki. Eikä mua kiinnosta kalja tai mikään paha. Mutta miten voisi saada ystäviä toisita Jeesuksen seuraajista?
Jeesus on se kallein aarre, jonka Isä taivaasta on meidän puolestamme lähettänyt kaikkien muiden siunausten ja koettelemusten ylitse, joilla Hän tahtoo osoittaa oman valtasuuruutensa. Ja ottaa meidät hänen lapsikseen opettaen, ojentaen ja joskus jopa kurituksellakin selväksi tehden oman tahtonsa tien toteuttamisen meidän elämässämme.
Mutta se vain ihmetyttää, kun nykyään niin usein saa kuulla, että minun Jeesukseni on sellainen. Ja sellaista Hän ei koskaan tekisi. Monesti olen ajetellut ainakin omalta kohdaltani onko minun Jeesukseni sellainen, joka on Hän, joka itsensä Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ilmaisi?
Ja muuta keinoa en ole löytänyt, kuin Jumalan Sanan ja opetuksen, että voisin tietää olevani Iankaikkisen maailmankaikkeuden Luojan ja Isä Jumalan kanssa yhteydessä. Kun Pyhä Henki sen oikeaksi todistaa, mitä raamatussa on kirjoitettu. Tai sen kuinka evankeliumi, sana, sielunhoito ja profetia on julistettu.
Mä ainankin haluan elää Jeesuksen kanssa joka hetki. Eikä mua kiinnosta kalja tai mikään paha. Mutta miten voisi saada ystäviä toisita Jeesuksen seuraajista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
voittanut päävoiton. Veikkaajia on äärettömän paljon, joten voit olla suunnattoman onnellinen.
Elämäsi alkoi, sitä kestää jonkin aikaa, ja se päättyy.
Älä tuhlaa sitä turhanaikaiseen haikailuun Jeesuksesta tai kuoleman jälkeisestä elämästä, vaan ota siitä kaikki irti. Elämänsä voi elää täysipainoisesti ilman kaljaakin.
Unohda siis jeesus- haihattelut.
onkin niin lohdutonta, kun he uskovat, että kaikki päättyy kuolemaan.
Siksi elämästä pitää ottaa kaikki irti ja koittaa saavuttaa jotakin ja kuitenkin aina on sellainen tyhjyyden tunne.
Jokaisen ihmisen sydämessä on paikka, jonka voi täyttää vain Jeesus.
jos ei Jeesus sitä paikkaa täytä niin se jää tyhjäksi ja jää myös tyhjyyden tunne.
Anna sinäkin Jeesuksen täyttää tuo tyhjä paikka sydämessäsi, niin löydät levon, eikä sinun tarvi koko ajan yrittää elää täysillä ja saavuttaa jotakin.
Elämä Jeesuksessa on täyttä elämää.
elää mielikuvitusmaailmassa.
eikä sinulla ole "mielikuvitusta" tosi köyhää siis on elämäsi. :(
Itse antaisin seuraavan neuvon: Mene seurakunnan tilaisuuksiin. Vaikket heti sieltä ystävää löytäisikään, niin ehkäpä se ystäväsi on vielä uskoon tulematta. Rukoile ja käy tilaisuuksissa, kyllä se ystävä löytyy. Itse olen uskoni takia menettänyt monta maallista ystävää, mutta yksi on aina ollut rinnallani, ja hän on Jeesus. Ei hän ole minua koskaan hyljännyt, vaikka olen joskus ollut paha häntä kohtaan. En silti ole luopunut ystävyyssuhteestani Jeesukseen, sitä en koskaan tekisi. Hän on kärsivällisesti ollut vierelläni, vaikka valkoiset vaatteeni ovat mustiksikin välillä tahraantuneet. Aina on Jeesuksen veri kuitenkin riittänyt pesemään vaatteeni jälleen valkoisiksi, mutta lopullinen puti puhtaaksi valkaisu odottaa sitten tuolla taivaan portilla. Siellä se tulee niin kirkkaaksi, ettei tässä ajassa sellaista kirkkautta voi nähdä.
Olisi muuten mukavaa, jos seurakunnat järjestäisivät säännöllisiä harrastustapahtumia esim. patikkaretkiä, kuntosalipäivä tai joukkolenkkeilyä tms. Siinä samalla voisi paremmin tutustua muihin seurakuntalaisiin, ja uusien voisi olla helpompaa päästä seurakuntaan sisälle. Itselleni ainakin tuo olisi tosi hyvä juttu, yksin kun ei tule liikuttua niin paljon kuin pitäisi. Tuossa olisi monta hyvää syytä seurakuntalaisten kokoontua yhteen. Voisi tietenkin pitää myös käsityö- ja askartelukerhojakin. Seurakuntalaisten nuori jälkipolvikin saisi parempaa ajanvietettä, kuin mitä maailmalla on heille tarjota. Säästyisivät paremmin monelta pahalta, ja oppisivat samalla paremmin terveitä elämäntapoja.