koita hyvä mies ruveta pikkuhiljaa tajuamaan, että sinä et tiedä vaikeasti vamautuneiden invalidien elämästä tuon taivaallista. Et enempää kuin sika Venäjän kielestä. Sinä räkytät nimimerkkisi kätköistä just kuin avuton pelkuri rakki uskaltamatta tulla avoimeen ja julkiseen keskusteluun.
Pelkuri olet ja pelkurina pysyt ja pelkureiden paikka on helvetin tulijärvessä. (Ilm 21:8)
Kaikille muille vähän viisaammille ja vastuuntuntoisimmille sanon, että tässä maassa ja maailmassa tarvitaan kokonaan uutta toimintaa, koulukuntaa, jotta pystytään vastaamaan niihin tarpeisiin, joita invalideilla, vanhuksilla ja vammaisilla on. Ei nykyisestä kristillisyydestä ole mihinkään.
Invalidien asiaa myös ositteessa
www.sodankylan-invalidiyhdistya.com
Pelkuri olet ja pelkurina pysyt ja pelkureiden paikka on helvetin tulijärvessä. (Ilm 21:8)
Kaikille muille vähän viisaammille ja vastuuntuntoisimmille sanon, että tässä maassa ja maailmassa tarvitaan kokonaan uutta toimintaa, koulukuntaa, jotta pystytään vastaamaan niihin tarpeisiin, joita invalideilla, vanhuksilla ja vammaisilla on. Ei nykyisestä kristillisyydestä ole mihinkään.
Invalidien asiaa myös ositteessa
www.sodankylan-invalidiyhdistya.com
Vastaukset 27
Vanhimmat
www.sodankylan-invalidiyhdistys.com
Tuo on totta, miten tavallinen,- terveempi ihminen ei ymmärrä poikkeavan ihmisen elämää ja tilanteita, joissa he elävät.Tietysti,- jopa ratkaisevasti riippuu missä alueella tämä poikkeavuus/vammautuyminen on.
Tai miten jonkun asian omaksuminen vaatii uskomattoman paljon aikaa ja "puuhastelua".Niin, monasti terveempi ihminen pohtiikin asioita mutu tuntumalla eli teoreettisella pohjalla, mutta vammainen pohtii kokemusperäisellä tasolla .Siis toimiiko käytännössä jokin asia vai ei.Tälläkin on erittäin suuri merkitys, muodostaessa mielikuvia popikkeavan ihmisen arjesta.
Vain vammautunut ihminen voi tietää, mitä on kun kesken parhaiden vuosien kaikki pirstoutuu lopullisesti yhdessä silmänräpäyksessä. Ja peruutusvaihdetta ei ole.
Samoin kaiken itse kokenut tietää senkin, mitä on maata puhe- ja liikuntakyvyttömänä sängyssä; ja kun siihen tullaan jotain erityisoppia paasaamaan tai superautuas ilme kasvoilla jeesustelemaan. tämän hirvittävämpää henkistä väkivaltaa ei voi enää olla. Itse kaiken kkeneena tiedän senkin, että nykyisellä kristillisyydellä ei ole ollut; eikä koskaan tule olemaankaan, mitään meikäläisile annettavaa. Jotain todella uutta ja konkreettista tässä yhteiskunnassa tarvitaan.
Jeesus taisi opettaa jotain hyvyydestä, laupeudesta ja rakkaudesta, mutta näyttää siltä, että ainakin kotoisessa kristillisyydessä nämä opetukset ovat haihtuneet taivaan tuuliin jo aikapäiviä sitten. Samoin Paavali opetti kärsivien taakan kantamisesta ja itkevien kanssa itkemisestä, mutta nämäkin opetukset ovat, etenkin tällä foorumilla, haihtuneet taivaan tuuliin. Sen sijaan raatelevaisia susia ja verikoiria riittää louskuttamaan - Eroe ja muut.
Ymmärrän, miten ihmiselle on erikoisen tärkeää löytää elämäänsä tarkoitus ja eräänlainen ohjaus.Tätä asia ei toinen ihminen voi toiselle selkeyttää, vaan se tulee valjeta ihmiselle itselleen.
Muuten,- oletko koskaan pohtinut, miten sinulla ei olisi sitä tietomäärää ja näkemyksiä, joita nyt on,- ilman niitä kokemuksia, joita olet kohdannut. Ymmärrän, miten Jumala suunnittelee/sallii ihmiselle eräänlaisen koulun, jonka läpikäytyään ihminen ymmärtää laaja-alaisemmin elämään liittyviä asioita tai ihmisen kehitykseen.
Aatteleppa Raamatun henkilöitä ja heidän elämän vaiheita ja mihin asemaan he tulivat asioiden ymmärtämisessä.Itse olen pohtinut Joosefin elämää tarkemmin eli hän nousi kirjaimellisesti kaivon pohjan tasolta hallitsevaan asemaan.Samoin Daavid ja muut merkittävimmät Raamatun ihmiset.
Niin, ymmärtänet,- jos ihmisen nuoruuden päivät hupenee "mummojen potkimisessa" tai kaljoittelussa ja siten vankiloissa istuessa rikoksiensa tähden, niin tämä ei todella kasvata ihmiseen elämän ymmärtämystä. Ei Raamatun ilmoitusten,- eikä todellisuuden näkemiseen.
Ihminen kasvaa voimakkaimmin alhaisissa oloissa ja alistetussa tilassa.Niin, muisteleppa miten Joosefin veljet nöyryttivät Joosefia.
Niin, itse ymmärrän ja uskon, miten Jumalalla on erikoisen paljon annettavaa Raamatun ilmoituksissa, mutta tämä kasvu/terapia ei tule ihmisten kautta, vaan Pyhä Henki opettaa ja ohjaa ihmisen ymmärrystä kehityksensä keskellä.
ja täyttä asiaa.
Voidaan sanoa, että ihminen, niin terveet, vanhukset kuin vammaisetkin, pystyy hyvinkin mittaviin suorituksiin mikäli heille pystytään tarjoamaan ympäristön taholta riittävä tarkoitus elämälle ja sen myötä motiivit itsensä toteuttamiselle ja kehittämiselle. Tähän ei riitä se, että tarjotaan riittävät ulkoisen selviytymisen ja elämisen puitteet. Tähän tarvitaan ennen kaikkea elämän henkistä sisältöä ja ympärille edes muutama ihminen, jotka toimivat henkisenä taustatukena ja innoittajina elämän pyrkimyksissä. Cristyn kohdalla tämä henkinen innoittaja oli tohtori Eileen ja ilman hänen henkilökohtaista panostaan Cristystä ei olisi koskaan tullut sitä, mikä hänestä lopulta tuli.
Voidaan sanoa, että ihminen, niin terveet, vanhukset kuin vammaisetkin, pystyy hyvinkin mittaviin suorituksiin mikäli heille pystytään tarjoamaan ympäristön taholta riittävä tarkoitus elämälle ja sen myötä motiivit itsensä toteuttamiselle ja kehittämiselle. Tähän ei riitä se, että tarjotaan riittävät ulkoisen selviytymisen ja elämisen puitteet. Tähän tarvitaan ennen kaikkea elämän henkistä sisältöä ja ympärille edes muutama ihminen, jotka toimivat henkisenä taustatukena ja innoittajina elämän pyrkimyksissä. Cristyn kohdalla tämä henkinen innoittaja oli tohtori Eileen ja ilman hänen henkilökohtaista panostaan Cristystä ei olisi koskaan tullut sitä, mikä hänestä lopulta tuli.
Voidaan sanoa, että ihminen, niin terveet, vanhukset kuin vammaisetkin, pystyy hyvinkin mittaviin suorituksiin mikäli heille pystytään tarjoamaan ympäristön taholta riittävä tarkoitus elämälle ja sen myötä motiivit itsensä toteuttamiselle ja kehittämiselle. Tähän ei riitä se, että tarjotaan riittävät ulkoisen selviytymisen ja elämisen puitteet. Tähän tarvitaan ennen kaikkea elämän henkistä sisältöä ja ympärille edes muutama ihminen, jotka toimivat henkisenä taustatukena ja innoittajina elämän pyrkimyksissä. Cristyn kohdalla tämä henkinen innoittaja oli tohtori Eileen ja ilman hänen henkilökohtaista panostaan Cristystä ei olisi koskaan tullut sitä, mikä hänestä lopulta tuli.
http://www.sodankylan-invalidiyhdistys.com/1/tarkoitus.html
...vaikka kyse onkin hiukan eri asiasta sivuaa se tätä kuitenkin. Eilen steissillä sivusta kuulin, kun uskova, helluntailainen kertoi ns. katujen miehelle kuinka pitää elää. Ymmärrys ja näkemys asiaan puuttui kokonaan, opastus oli, että pelastuksen voi ottaa vastaan vasta kun ensin jättää "oluen" ja paasausta päälle kuinka helppoa se on, kun Jumala auttaa.
Keskustelu oli sen luontoinen, että huomasi kuinka kaukana todellisuudesta tämä uskova eli. Itse olen päihde- ja mielenterveystyötä tehneenä nähnyt näiden asioiden ja ongelmien monisyisyyden ja en kyllä olisi mennyt alle kirjoittamaan tuon katujen evankelistan näkemyksiä, joissa ainoaksi hoidoksi tarjottiin Jumalaa ja sitäkin tietyin reunaehdoin.
alkoholistien parissa (absoluuttisen raittiina) vuosia ennen tätä kolariani ja tunnen jonkin verran sitä kenttää.
On aivankin turhaa paasata jollekin, että pitää oman tahtonsa voimalla lopettaa ryyppääminen kelvatakseen johonkin uskonlahkoon. Yksikään alkoholisti ei tähän pysty; ja niinpä ongelmaa on lähdettävä korjaamaan muita teitä.
Hypnosiasiantuntijana tiedän senkin, että 60 % alkoholisteista vapautuu joko hypnoosin tai uskoon tulon avulla (psykiatrian keinoin vain 15 %). Eli mahdollisuuksia on, mutta paasaamisella ei voiteta mitään.
Minulle on myös hyvin vaikeaa kohdata ikäiseni ihminen, joka on niin vammainen, että on kehitykseltään jokeltelevan lapsen kaltainen. Sitä ei tiedä mitä voisi sanoa, minkä verran tämä toinen minua ymmärtää.
Kun olin lapsi, ei tätä kehityseroa huomannut. Mutta nyt, kyllä se järkyttää, kun tietää että tämä on se sama ihminen jonka kanssa joskus leikin. Silloin hän ei tarvinnut pyörätuolia. Nyt hän on pyörätuolissa ja näyttää ainakin kymmenen vuotta minua vanhemmalta, eikä osaa puhua kuin muutaman sanan. Kun hänet vuosien jälkeen tapasin, ensin järkytyin, sitten purskahdin itkuun. Ei sitä terve pysty ymmärtämään, kun tulee sellainen tilanne, jossa ei osaa toimia kuinkaan. Sitä tuntee itsensä hyvin avuttomaksi, ja kurjaksi, kun itsellä kaikki on niin hyvin. Ja varsinkin, kun tämä tuttavani, hän ei varmastikaan tunnistanut minua, eikä ajatellut minua ikäisenään. Tunsin myös sääliä hänen vanhempiaan kohtaan, miltäköhän heistä mahtoi tuntua, kun näkivät toisen lapsensa ikäisen, joka oli terve. Tunsivatkohan he katkeruutta, vihaa, surua tai jotain vastaavaa? Jos tunsivat, niin se olisi varsin ymmärrettävää.
Kuvaamassasi tilanteessa sinun ei tarvitse päteä tai sanoa ylipäätään mitään. Riittää kun lasket kätesi hänen olkapäälleen ja tällä sanattomalla viestilläsi ilmaiset hänelle, että välität hänestä. ilmeisesti ystävälläsi on ollut vakava sairaus?
Kokonaan toinen juttu on silloin kun vammaisuuden syynä on joko työtapaturma tai likenneonnettomuus, jossa kaikki fyysisen toiminnan ja harrastusten mahdollisuudet ovat lopullisesti menneet. (Selkäydinvauriot merkitsevät miehillä sitäkin, että edes aviollisiin velvollisuuksiin ei pysty)
Tällaisissa tilanteissa kaikki elämän arvot on rakennettava henkisien arvojen varaan. Samoin yhteydet toisiin ihmisiin ja tästä alkaa todella suuret vaikeudet. Niitä henkisiä ihmisiä on niin äärettömän harvassa. Puuttu hyvyys, puuttuu todellinen ystävyys ja todellinen pyyteetön rakkaus, johon ei liity minkäänlaisia eroottisia pyyteitä. Ja niin siinä olet yksin ja kaikkien hylkäämänä ihmisrauniona, jolle kuolema on paras ystävä.
(Kirjoitan tätä kokemuksen rintaäänellä).
Muuten lihallisen ihmisen/perusolemus ihmisessä käyttäytymiseen liittyy tarve "parantaa" toinen ihminen tai muuttaa se terveemmäksi.Jos oikein rehellisiä ollaan,- ja sydämenkyllyydestä saakka, niin tämän käyttäytymisen takana on sairaan ihmisen kieltäminen.Siis ei hyväksytä toisen olemusta sellaisenaan.
Niin, aikoinaan minulla oli erittäin vaikea puhua.Yhden sanan muodostamiseen meni aikaa , jopa puoli minuuttia ja lihaskouristukset ylävartalossa oli voimakkaita.No, kuvitteleppa mielessäsi talläinen ihminen, niin miten toimisit.Oli tilanteita, joissa vastapuoli totaalisesti poistui pauikalta, koska ei kestänyt elää siinä.
Taas oli niitä/kin ihmisiä, joilla oli terve utelu minun poikkeavaa puhumisatani kohtaan, mutta todella harvassa ne olivat.Niin, pohdin "kokemuksen rintaäänellä" ja Jeesukseen vedoten, niin tervein ja rakentavin ja terapeuttisin tapa on lähestyä poikkeavaa ihmistä HÄNEN TASOLTAAN.Siis keskustelun kautta pyrkiä hahmottamaan poikkeavan ihmisen tila.Siis syvällisestä ja laajasta empaattisuudesta on kysymys ja erikoisesti siitä ahtaasta portista,- jonka Jeesus opetti. Matt. 7:12
Siis ei pyrkiä muuttamaan/torjumaan kohtaamaa ihmistä, vaan ymmärtämisen kautta nähdä hänen tilansa.Niin, ihmisillähän on suurin ongelma,- kuten täälläkin foorumilla; on toisen ihmisen tilan ymmärtämättömyys.Tästähän syntyy riidat/kin ihmissuhteisiin.
Siis muuttamisen sijasta tulisi pyrkiä ymmärtämään toista ihmistä mahdollsimman laaja-alaisesti.Ymmärrätkö????? Vasta tästä tilasta käsin mahdollistuu toinen ihminen auttamaan toista.Siis näkemään ongelma niin kuin se olisi itsellä ,- ja jos hänellä on jotain annettavaa, niin hän tässä tilassa mahdollistuu sen antamaan.
Merkillepantavaa monissa uskonsuunnissa on sekin, että ne tarvitsisivat ihmeparantumisia tai muita Jumalan ihmeitä oman uskontokunnan markkinoimiseksi kaikelle kansalle. Tai vastaavasti yksittäinen uskovainen tarvitsisi paranemisihmeitä oman heikon uskonsa pönkittämiseksi: "Kun MINÄ rukoilin" jne.
Nyt jos joku ei heidän toimestaan ihmeparane, se ihminen syyllistetään kaikin mahdollisin keinoin ja nimikkein. Kuten tälläkin forumilla on nähtävissä.
Meillä suomessa Invalidiliiton jäsenäärä on noin 34.000. Kun tähän lisätään liittoon kuulumattomat sekä muut sairaat ja vammaiset, kysymyksessä on satojen tuhansien lähimmäisten joukko omine henkisine ja muine tarpeineen. Tämän joukon pitäisi olla suoranainen haaste uskovaisille, mutta näyttää olevan kaikkea muuta. Esimerkiksi Eroelle jopa Sodankylän Invalidiyhdistyksen kotisivutkin ovat vain vammaisten läpinöitä, joita kenenkään ei pidä lukea; ja jos tllainen asenne ei nosta karvat ystyyn niin ei sitten mikään.
hän on ollut oman tietämäni mukaan syntymästään lähtien kehitysvammainen. Muistan että silloin kun itse osasin kävellä ja puhua, hän konttasi ja kommunikoi sormeaan osoittamalla.
Mutta yhden asian olen huomannut, monella kehitysvammaisella on hymy herkässä, ja moni osaa nauraakin. Tuli vain mieleen että ehkäpä se hymyileminenkin riittäisi sanojen sijaan.
Olen sen verran rikkinäinen ihminen, että vältän mahdollisimman paljon ihmisten koskettamista ja sitä että joku koskettaisi minua. Tästä syystä minulta kaiketi puuttuu myös sympatia.
että ratkaisevaa osaa vaikeissa elämäntilanteissa olevien lähimmäisten kohtaamisessa näyttelee se, että pystyy kohtaamaan ähimmäisen sydämellään.
Itse olin kesällä 1983 kuukausien ajan Lapin keskussairalassa kaulasta alaspäin täysin halvaantuneena. Kallovedossa ja letkuissa pystymättä liikkumaan, syömään tai edes puhumaan. Kuitenkin sinä kesänä elin ehkä elämäni onnellisinta aikaa. Sairaanhoitajilla, opiskelijoilla ja koko henkilökunnalla oli sydän mukana työssä ja sanoja ei enää tarvittu ja tulen lopun ikääni muistamaan heidät todellisina jumal'olentoina. Valitettavasti siviilielämässä vastaavaa en ole mistään löytynyt.
Minun mielestäni sinusta tulisi todellinen jumal'olento monen lähimmäisen elämään mikäli pystyisit vapautuman omasta sydämesi suojakuoresta ja pystyisit kohtaamaan lähimmäisesi aidosti ja vapautuneesti.
Ilmeisesti sinua on haavoitettu joskus hyvin pahasti ja tämä on rakentanut panssarikuoren suojaksesi?
3 syvää haavaa olen saanut, joista keskimmäinen on melkein parantunut. Olin ala-asteella 3 vuotta päivittäin koulukiusattu. Siitä olen nyt melko hyvin päässyt yli.
Viimeisin haava tuli, kun huomasin että ystävyssuhteeni eivät olleetkaan sellaisia kuin olisi pitänyt. Nämä ystävyyssuhteet pettivät altani kun olisin ystäviä tarvinnut, tai kun luotin heihin 100 %. He pettivät luottamukseni.
Ensimmäinen haava onkin sitten kaikkia edellisiä syvempi. Enkä tiedä paraneeko se koskaan täysin. Olin alle 1-vuotias kun jouduin läpikäymään suuren leikkauksen, jonka johdosta minusta piti ottaa useita verikokeita. Jos hoitajat olisivat osanneet tehdä kokeiden ottamis-tilanteista mukavampia, niin paljolta olisin säästynyt. Vasta 2-vuotiaana ollessani kontrollikäynnissä ja siellä verikoetta ottanut hoitaja osasi kiinnittää huomioni johonkin muuhun, kun hän otti verikoetta. Silloin tuskin olisin pelännyt niin kovasti kuin nykyisin teräviä esineitä ja pistämistä. Enää en tokikaan pelkää hammaslääkäreitä, valkoisissa työasuissa olevia, enkä sairaalan metallikärryjäkään. Viimeisimpään auttoi se, kun olen ollut terveydenhoitoalalla töissä, toki muissa tehtävissä kuin hoitajana.
Arvostan kovasti niitä jotka tekevät terveydenhoitoalalla hoitotyötä, osaksi siksi, koska itse tuskin siihen pystyisin.
Mitä noihin haavoihisi tulee, niin näkemykseni mukaan jokainen haava, minkä ympäristö aiheuttaa, on hoidettavissa ja korjattavissa. Tähän tarvitaan riittävää asiantuntemusta ja sellaiset puitteet, jossa eheytyminen ja uusi kasvu voi tapahtua. Eli asiantuntevaa ja luotettavaa tiimityötä.
Hän tosiaan pelkää ja useinkin räksyttää jossain selän takana.
Sinunkaan avaukseen hän ei siitä syystä vastaa.
Kerran pyyteli anteeksi kun oli kuukausia väittänyt sinua minuksi, eikä olisi anteeksi pyytänyt ellei olisi menettänyt tukeaan mohikaaniltakin.
Ei se tosin mikään aito anteeksipyyntö edes ollut.
Kun anteeksipyyntö oli mennyt toiselle sivulle niin hän poisti sen ja sen jälkeen on noin 20 viestiä jo laittanut joissa väittää minua sinuksi.
Pe.ku!
Näin on.
Hyvät viikonloput siulle!
Samoin sulle Leahim!
helvetin tuomiotasi? Eikä Eroe ole milloinkkaan väheksynyt , eikä aliarvioinut keruutesi. Sääliäkö sinä haet tuolla valeheellasi, ja helvetin tuomioillasi?invalideja! Päinvastoin, on keskusteltu sinunkin invaliditeetistäsi, ja Eroen sydämen halu olisi että saisit kohdata GHerran ruumiisi ja ennenkaikkea sielusi parantajana, ja korjaisi kierutuneen ajattelusi ja kat
jeesuspelle tällä foorumilla.
Mitä te mistään tajualte keskustella kun täällä ei ole asiantuntijoita muita kuin minä.
Niin, ja helvetissä on sinunkin paikkasi ellet nöyrry todelliseen parannukseen. Et sinä mikään uskovainen ole.
* Olet vihaa ja katkeruuden sappea täynään, ja vielä leikit noitavoimien kanssa, ja ihmettelet, kun Jumala ei voi auttaa. Saatanahan sinua auttaa noiden Shamaanin ja hypnoosin kautta, voi sinua mies parkaa, säälin sinua todella, en vammasi vaan asenteesi vuoksi! Kyllä sitä toisillakin on , ja voi olla vaikeaa elämää, mutta silti voi säilyttää rakkauden eikä tarvitse rypeä itsesäälissä katkeruudessa
Toisilta puuttuu terveet jalat ja toisilla taas vamma näyttää olevan korvien välissä, kuten helluntailaisilla.
Sekopääporukkaa kaikki tyynni.
Mitä helluntailaisilla on vaikeasti vammautuneille, halvaantuneile tai muutoin sairaalle annettavaa? EI YHTÄÄN MITÄÄN. Silloinkaan kun tämä halvantunut on helluntailainen vanhimmistoveli. Sinne unohtui omaan asuntoonsa.
No, miksi viestisi sisällöt eivät ilmennä sääliä tai armahtavaisuutta.Niin, asioista voi keskustella monella tavalla ja tasolla ja tuoda esille se mikä on tärkeintä.
Niin, ihan säikähdin, miten viestisi laatu poikkeaa tässä ketjussa.Toiset pohtivat asioita "otsakurtussa", pyrkien löytämään tavan lähestyä ihmistä vaikeasdsa tilanteessa.No, jakainen tallaa kai taidoillaan ja sydämellään,- näitä polkuja.
* Se ei tee helluntaiseurakunnasta mainitsemasilaista, jos olet itse sotkenut suhteesi h-seurakuntaan. Ylpeys on vaarallista, ja varsinkin, kun pääsee seurakuntaan, on kastettu ja siunattu seurakunta yhteyteen, siitä lähtee Kristuksen opissa ja Sanan opetuksessa vaeltaminen, ja jos Herra saattaa siunata, vaikka antamalla jotin armolahjaa, ja sen käyttö voi kantaa hedelmää, siinä vaiheessa on mitä suurin vaara ylpistyä, ja sydömestä nousee ajatuksia, jotka ei olekkaan Jumalasta, alkaa pyrkimys päästä määräilemään asioista, siinä lankee siihen, että luulee itse olavansa jotakin, kun Jumala siunaa ja vaikuttaa kauttasi.
* Tulee vallanhimo, vaikka ei ehkä tietentahtoen, mutta se saa aikaan eripuraa seurakunnan johtajien kanssa, jotka kuitenkin ovat vastuussa laumastaan, seurakunnassa ei voi mennä sanelemaan heille "sääntöjään" omien intressien samiseksi esiin.
* Luulenpa, että sinulla omien pyrkimystesi takia meni sukset ristiin johtajien kanssa, et ymmärrä ehkä vieläkään seurakunta järjestystä, ja koet tulleeksi kohdelluksi väärin. Ehkä niinkin, mutta seurakunnnan johtajat on he, joita tulee kunnioittaa heidän työnsä tähden, ei sentähden ketä ja mitä he ovat ihmisinä, vaan ovat ansainneet kaksinkertaisen kunnian TYÖNSÄ tähden, ja heissä voi olla henkilöitä joita et voi sietää, silti seurakunnnan järjestys niin vaatii, muuten se ei toimi!
onneksi siellä on vakaammalla pohjalla olevia uskovia myös.Monet helluntailaiset sanoutuvat irti heidän tavoistaan ja käsityksistään.
hengellisiä puoskareita en todellakaan pidä missään arvossa. Valehtelijoita ja tilanteiden mukaan väriään vaihteleia kameleontteja, jotka ajattelevat vain omien kasvojensa säilyttämistä välittämättä vähääkään seurakuntalaisten sielunhoidosta tai Jumalan suunnitelmista.
Saatanan synagoogia ovat enemmän kuin Jumalan seurakuntia.