Mä olen monesti ihmetellyt sitä, mikä ateisteilla on se pelko, josta niiden pitää busseissakin kirjoittaa, että sitä ei tarvitse tuntea, koska Jumalaa ei ehkä ole?
Onko se taas joku uusi kiertotie, jolla ihmiset kuvittelevat välttävänsä viimeisen tuomion ja siellä mahdollisesti odottavan rangaistuksen?
Viimeisenä päivänä kuitenkin kaikki kuolleet nousevat ylös. Ja heidän osansa keiden nimi ei ole kirjoitettuna teurastetun karitsan elämänkirjaan on iankaikkinen tuomio. Tulinen järvi, itku ja hammasten kiristys.
Nimi teurastetun karitsan elämänkirjassa kuitenkin vaatii oikeaa ylistämistä, ihmisen nöyrtymistä omien tekojen tieltä. Sillä ne ovat Herran silmissä kuin verisiä vaatteita.
Työtä ja ahkeruutta ei kenenkään tarvitse tämäntakia lopettaa. Mutta pelastuksessa tulee turvautua Jeesukseen. Ja luottaa siihen, että hän vie kerran perille.
Ainoa tie taivaaseen on Herra Jeesus Kristus. Sillä niin ei ole niillä, ketkä Jeesuksessa Kristuksessa ovat, ole varattuna mitään kadotustuomioita.
Eikä tätä faktaa voida millään bussipanderolleilla tai "Iida serkkujen" fossiililöydöillä muuksi muuttaa. Itsestään Jeesus kertoo, että Hän odottaa jokaisen ovan takana ja tahtoo aterioida heidän kanssaan.
Kaikki on jo valmiiksi tehtynä ja armosta annetaan Golgatan keskimmäisen ristinpuun sovitustyön tähden. Eikä minkään kolmannen tien tai vaihtoehdon kautta.
Vaikka tämä kaikki kirjoitusten ja profetioiden mukaisesti tapahtuikin Jerusalemissa niinkuin sen täytyikin tapahtua n. 2000 vuotta sitten. Niin silti Jumala sanoo itsestään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja niin on myös Hänen ristintyönsä ollut eilen, tänään ja iankaikkisesti sama.
Ja sen tähden on ihmisellä ollut omassatunnossaan aina ääni varoittamassa siitä, ennenkuin hän ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joilla hän rikkoo itseään, lähimmäistään ja Jumalaansa vastaan. Vapaanvalinnan kysymys on ollut se, kuunteliko ihminen tuota Jumalan häneen "asentamaa"
ääntä? Vai turruttaako hän sen, täten jääden vaille Herran perheväelle kuuluvaa lohdutusta vitsalla ja sauvalla.
Rakkaudella ja rutistamalla ateistia oikein kovasti ja antamalla hänen ymmärtää, että Herra ei häntä koskaan hylkää. Voi hän kenties eräänä päivänä, kun ateistiyhteisön sosiaalienpaine hellittää tulla uusiin ajatuksiin omien päätelmiensä suhteen?
Saada sormuksen sormeensa Pyhän Hengen vertauskuvana ja osallistua Juhla-aterialle taivaassa. Mielenkiintoista tässä vertauksessa on se, että heti sormuksen jälkeen Isän piti teurastaa eläin, että tuhlaajapojalle voitiin järjestää juhlat.
On vain kahdenlaisia syntisiä, armahdettuja ja armahtamattomia. Hengenhedelmää on parannuksen teko, kilvoittelu omiatekoja, epäjumalisuutta ja syntiä vastaan.
Onko se taas joku uusi kiertotie, jolla ihmiset kuvittelevat välttävänsä viimeisen tuomion ja siellä mahdollisesti odottavan rangaistuksen?
Viimeisenä päivänä kuitenkin kaikki kuolleet nousevat ylös. Ja heidän osansa keiden nimi ei ole kirjoitettuna teurastetun karitsan elämänkirjaan on iankaikkinen tuomio. Tulinen järvi, itku ja hammasten kiristys.
Nimi teurastetun karitsan elämänkirjassa kuitenkin vaatii oikeaa ylistämistä, ihmisen nöyrtymistä omien tekojen tieltä. Sillä ne ovat Herran silmissä kuin verisiä vaatteita.
Työtä ja ahkeruutta ei kenenkään tarvitse tämäntakia lopettaa. Mutta pelastuksessa tulee turvautua Jeesukseen. Ja luottaa siihen, että hän vie kerran perille.
Ainoa tie taivaaseen on Herra Jeesus Kristus. Sillä niin ei ole niillä, ketkä Jeesuksessa Kristuksessa ovat, ole varattuna mitään kadotustuomioita.
Eikä tätä faktaa voida millään bussipanderolleilla tai "Iida serkkujen" fossiililöydöillä muuksi muuttaa. Itsestään Jeesus kertoo, että Hän odottaa jokaisen ovan takana ja tahtoo aterioida heidän kanssaan.
Kaikki on jo valmiiksi tehtynä ja armosta annetaan Golgatan keskimmäisen ristinpuun sovitustyön tähden. Eikä minkään kolmannen tien tai vaihtoehdon kautta.
Vaikka tämä kaikki kirjoitusten ja profetioiden mukaisesti tapahtuikin Jerusalemissa niinkuin sen täytyikin tapahtua n. 2000 vuotta sitten. Niin silti Jumala sanoo itsestään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja niin on myös Hänen ristintyönsä ollut eilen, tänään ja iankaikkisesti sama.
Ja sen tähden on ihmisellä ollut omassatunnossaan aina ääni varoittamassa siitä, ennenkuin hän ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joilla hän rikkoo itseään, lähimmäistään ja Jumalaansa vastaan. Vapaanvalinnan kysymys on ollut se, kuunteliko ihminen tuota Jumalan häneen "asentamaa"
ääntä? Vai turruttaako hän sen, täten jääden vaille Herran perheväelle kuuluvaa lohdutusta vitsalla ja sauvalla.
Rakkaudella ja rutistamalla ateistia oikein kovasti ja antamalla hänen ymmärtää, että Herra ei häntä koskaan hylkää. Voi hän kenties eräänä päivänä, kun ateistiyhteisön sosiaalienpaine hellittää tulla uusiin ajatuksiin omien päätelmiensä suhteen?
Saada sormuksen sormeensa Pyhän Hengen vertauskuvana ja osallistua Juhla-aterialle taivaassa. Mielenkiintoista tässä vertauksessa on se, että heti sormuksen jälkeen Isän piti teurastaa eläin, että tuhlaajapojalle voitiin järjestää juhlat.
On vain kahdenlaisia syntisiä, armahdettuja ja armahtamattomia. Hengenhedelmää on parannuksen teko, kilvoittelu omiatekoja, epäjumalisuutta ja syntiä vastaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
se siinä juuri onkin, että nykyisin aloitetaan kokoukset "oikean ylistämisen pauhulla", kuvitellaan, että Jumalan armo ja anteeksiantamus ostetaan ja ansaitaan kovalla ylistämisellä. eikä sana synnintunto enään kuulu useankaan pastorin sanavarastoon, valitettavasti. :(
"Itsestään Jeesus kertoo, että Hän odottaa jokaisen ovan takana ja tahtoo aterioida heidän kanssaan."
- Virhe. Jeesus ei kerro itsestään mitään. Jeesuksesta kertoo muut.
Viimeisenä päivänä kuitenkin kaikki kuolleet nousevat ylös.
- Oletko varma? 2000 vuotta on odotettu sitä, minkä piti tapahtuman
HYVIN pian Jeesuksen kuoleman jälkeen.
"Niin silti Jumala sanoo itsestään, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Ja niin on myös Hänen ristintyönsä ollut eilen, tänään ja iankaikkisesti sama."
- Väität Jeesusta jumalaksi? Kumma kyllä Jeesus ei itse kutsunut itseään
jumalaksi vaan Ihmisen pojaksi.
Jeesus kertoi itsestään olevansa mm. tie, totuus ja elämä.
Luotan täysin raamatun sanaan viimeisestä tuomiosta. Ja siihen pelastussuunnitelmaan, jonka Hän on jokaiselle varannut, ettei yksikään joka Häneen uskoo milloinkaan hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Kerrotko sinä itse itsestäsi, jos sinun sanasi muuttumattomana ovat kirjoitettuna oikeuden pöytäkirjoissa? Vai onko niiden tekstit kirjoittajiensa omanvalintaisia tarinoita sinusta?
Jeesus sanoi: "sen minkä minä sanon tänä päivänä sitä te, että vielä ymmärrä, mutta pian näiden päivien jälkeen te tulette sen käsittämään"
Pyytäessään kuningasta naapurikansojen tapaan itselleen Israelin kansa napisi Jumalaa vastaan. Mutta Jumala kuitenkin kääntyi kansansa puoleen sanoen, eikö Israelilla ole Jumalaa ja, että Hän itse on Israelin Kuningas. Ja tästä teostaan seuraamuksena sai Israelin kansa paljon työtä tehtäväkseen maallisen kuninkaansa tähden. Kun Samuel vihdoin vihki Saulin työhön kuninkaaksi.
Kuulusteluissa ennen ristiinnaulitsemistaan Jeesus myönsi sen eikä kieltänyt sitä, että Hän on Israelin Kuningas. Vaikka Herodes olikin sen maallisen viran roomalaisilta ostanut. Ei hän kuitenkaan ollut se, joka itsestään voi sanoa: "Minä olen se, joka minä olen. Koska todellinen Kuningas Israelilla on ollut aina Jumala".
Ihmisen poika. Synnitön uhrikaritsa. Yksi mies kansansa puolesta, aivan kuten kuka tahansa, mutta ilman syntiä. Yhtä Isän kanssa. Ja kuka Hänet nähnyt oli oli myös nähnyt Isän.
Sillä ei ole merkitystä miksi ihminen Jeesusta väittää, mutta se on kaikkein tärkein asia mitä Hän itsestään sanoo raamatussa. Ja kuinka Pyhä Henki avaa sanan elämään.
hiileen ja veteen perustuva elämänmuoto pikkuplaneetella syrjäisellä galaksilla, yhdellä miljardeista, elää ikuisesti ja loppusijoituspaikka valikoituu sen mukaan onko lajiin kuluva yksilö uskonut eläessään oikein vai väärin. Jos väärin, seuraa ikuinen piina, jos oikein, elää kultakaupungissa jossa paikat on kuulema koristelu säihkyvin värikivin.
Jokaisen nimi joko on "teurastetun karitsan elämän kirjassa", tai ei ole. Elämänkirjan keksivät sumerilaiset kehitettyään kirjoitustaidon, alettiin uskoa että paitsi kauppiaat, myös jumalat pitivät omistaan kirjaa ja kirjanpidon tulos kerran lasketaan. Karitsat ja muut elikot olivat yleinen uhri lähi-idässä, jumalat leppyivät verellä, elämän eliksiirillä. Kumma miksi ateistit eivät usko...
hän pamautti koko arsenaalin kerralla.
Kai hänellä on jotain vielä toisten tilanteiden varalle.
Mulla on ainakin takataskussa sellasia tietokortteja, joita voin vetäistä tarvittaessa, tilanteessa tai toisessa.
Ensimmäinen ateistikin vetäisi kokemuksiinsa perustuvan "tietokortin" lannevaatteensa alta, jolla ojensi Jumalan keksijää.
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/pilakuvat/i.htm
olo.Takki tyhjä. Ensi kerralla olen varovaisempi, ei todella kannata sanoa kaikkea kerralla. Viimeksi kun olin näin rohkea minua lisäksi uhattiin pamauttaa raskaalla esineellä päähän.
Niin. Kuvitellaampa, että jos puussa on lehtiä. Ja jossain on kansa, joka on muuttanut seuduilta tai ollut vuorovaikutuksissa seutuihin, joissa näitä lehdellisiä puita on. Niin tarinat lehtipuista kyllä kulkevat ja elävät niiden kansojen keskuudessa, joiden asuinalueella ei lehtipuita ole.
Aivan samoin Jumala itse valitsi Israelin kansan tarkoitustaan varten elämään niin, että sen ympärillä olevat kansat ja kaikki kansat näkisivät, että Israelilla on Elävä Jumala.
Jumala myös sanoo tästäkin liitostaan, ettei se horju. Joten onko siinä mitään ihmeellistä, jos muuallakin on ollut samantyyppistä temppelipalvelua, kuin Israelissa. Muistaa toki sopii, että ei Israelinkaan temppelipalvelus aina puhdasta ollut, mutta aina Jumala kuitenkin ajoittain lähetti hallitsijoita, jotka sanan perusteella puhdistavat tämän.
jumalat ja muut henget osasivat ja osaavat vieläkin jäljitellä Jumalaa esiintyen valkeuden enkeleinä. Pettäen ihmiset kuten nykyään luulemaan, että julmuus on merkkinä "viileydestä", petos ja haureus merkkeinä haasteista ja seikkailuista. jne.
Sillä mitä ihminen on uskonut ei oikeastaan ole merkitystä. Mutta sillä on onko uskooko hän totuuden? Tosin ihmisten teot käydään läpi kerran valkealla valtaistuimella. Ja tuomiot luetaan. Ja karitsan veri puhuu silloin parempaa kuin Aabelin veri.
Kiitos linkkivinkistä. Mutta jos asiaa ajatellaan oikein tarkasti, niin eikö ateismin uskottavuutta kuitenkin edes kyseenalaista "ateistisen tieteen" viimeisin löytö, jonka pohjalta väitetään, että ihminen polveutuisikin Iidasta, eikä Evasta?
Näiden teorioiden välillä on sovittamaton ristiriita. Ja varmaan evoluutioteoria on suurin syy miksi ateismi on elämän selittävänä tekijänä epävarma.
Toinen syy tietysti on se, että ateismi ajattelee olevansa se syy joka selittää tieteen olemassa olon. Ikäänkuin toimien sen taustalla yhteenkokovana voimana. Ja siihen en valitettavasti voi uskoa, ellen tee kovasti väkivaltaa tieteenhistorian todellisuudelle.
Itse uskon kuitenkin vuorovaikutukseen sekä ateismin, että tieteen ja kristinuskon välillä. Mikäli asiassa vain voidaan myöntää se, että jokaisella on oma tehtävänsä. Ja seurakunnan tehtävä on tarjota ihmiselle hengellinen koti, jossa rakentua uskossa kertomalla ihmisille iankaikkisuuden asiasta.
Nykyään elektroniikan ja monenlaisen yltäkylläisyyden aikana ajatellaan, että mitään muuta ei tarvita. Tämä kuitenkin on harha. Markkinamiesten luoma illuusio siitä, että ihmisen pitäisi tavaroita ostamalla luoda identiteettinsä. Ja kulutuskäyttäytymisensä perusteella hän kuuluu johonkin ryhmään.
Oppi ja koulutus ovat tärkeitä, mutta silti niidenkin takana voidaan aiheellisesti kysyä, onko siellä ihmiselle olemassa jotain sellaista, jota voidaan kutsua hänen tehtäväkseen? Ja onko tämä se mitä meidän tulee tavoitella. Yhtä hyvin voidaan kysyä onko olemassa jotain sellaista, joka voisi olla vieläkin tärkeämpää kuin ihmisen oman itsensä toteuttaminen?
Siinä osuit kyllä oikeaan, ettäeräs suurimmista ongelmista on ihmisten itsensä keksimät jumalat ja kuva siitä millaisena he tahtovat oikeankin Jumalan nähdä.
vahvista entisestään evoluutioteoriaa.
Ateismilla ei sinänsä ole mitään tekemistä erilaisten teorioiden tai uskomusten kanssa.
Ateistihan ei usko Jumalan tai Jumalien olemassa oloon eikä mitään muuta.
Jumalaan uskovilla on todistuksen taakka eli heidän todisteitaan Jumalan olemassaolosta kaivataan mikäli sanovat olevansa uskovaisia.
Ateisteilla ei ole mitään todistamisen taakkaa, koska me ei olla nähty eikä kuultu ainuttakaan todistusta Jumalien olemassa olosta.
Olisi syytä Jeesuskin laittaa makkaraksi.
Lukekee viimeisen vuorokauden uutiset : Jeesus ei auttanut, taaskaan.
Eroan kirkosta,ja pahoittelen kirjoittaamaani törkytekstiä
Jeesus sinä haiset
- savonarola.