Ei ole sattunut silmiin vielä tietoa että mille rintamalle he menivät jatkossa ja miten taistelivat ja ketä vastaan.
Tietäisiköhän joku?
Tietäisiköhän joku?
Saksan Lapin armeijan jatkovaiheet?
terij
33710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Norjaanhan ne menivät ja ryyppäsivät itsensä antautumiskuntoon.
Kai sitä piti antautua kun olivat Neuvostoliitto ja Britannia saartaneet pojan. Ei ollut Böhmellä muuta vaihtoehtoa.
SS-divisioona Nord taas kuskattiin Ranskaan.
Ja mitä tuohon ryyppäämiseen tulee niin britit ja ryssät juopotteli Pohjolassa kaikkein eniten.
" Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa valloitti Norjan vuonna 1940 (Operaatio Weserübung). Norjan vastarinta kesti kaksi kuukautta, ja kuningas ja hallitus jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi valtakunnankomissaariksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin, Josef Terbovenin.
Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Pohjois-Norjaan edenneet neuvostojoukot jäivät kuukausiksi Saksan antautumisen jälkeen maahan.
Sodan jälkeen Norja sai Marshall-apua ja suuntautui länteen. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota
"alalinkki Norjan historia"
Suomesta ja tältä ruotsalaisen Eniron palstalta sinun on aivan turha vastausta etsiä.
Mene kirjakauppaan tai tilaa netistä joku uudempi asiaa käsittelevä kirja Lontoosta, New Yorkista, Kansasista. Valitettavasti suomenkielellä ei mitään löydy.
Ensin ne meni Norjaan ja sieltä sitten Saksaan, jossa taistelivat sen minkä ehtivät vielä sotaan osallistua, Saksahan oli jo aika pieni siinä vaiheessa.
Antautuivat kyllä ihan vaan Böhmen johdolla briteiölle Oslossa. Murto-osa meni Saksaan.
hehehhe britit antoivat norjalaisten NORKI NORSKI pellejen vastaanottaa antautumisen. Oikein lounastivat vielä sekä brittihomojen että ryssäpaskojen kanssa nämä norski Ibsen pellet Oslossa ja Kirkkoniemessä.
Saksa oli vielä vuoden 1945 alussa suunnilleen nykyisen kokoinen joten opettele edes perusfaktat ennen kuin päätäsi auot.
kertoa asiasta seuraavaa.
163.D Siirrettiin Saksaan
169.D Siirrettiin Saksaan.
2.VuorD Siirrettiin Saksaan.
6.SS-VuorD "Nord" Siirrettiin Saksaan
6.VuorD Jäi Norjaan.
7.VuorD Jäi Norjaan.
jäi myös Norjaan ja taisi itsenäistyä oamski divisioonakseen aivan sodan viime päivnä. Numero oli 9. tai 10.
2. VuorD ja SS-Nord taistelivat länsirintamalla Himmlerin Ylä-Reinin armeijaryhmässä.
Muita en nyt tähän hätään muista. 163. D taisi joutua itärintamalle.
yksikkö Divisioonaryhmä Kräutler. Olen antanut kertoa itselleni ettei siihen kuulunut Kiestingissä juurikaan muita joukkoja kuin vanha VuorJR 139/3.VuorD. Myöhempi 139.VuorPr. 1944 syksyllä siihen on luultavasti kuulunut JP3. Jos sinulle on tullut vastaan parempaa ja tarkempaa tietoa, niin voisitko panna sen "paperille" ja julkisuuteen.
liitetty lisää joukkoja ja näin ollen oli perusteita muuttaza se omaksi vuorisotdivisioonakseen. Vajaahan se on todennäköisesti edelleen ollut, mutta niinhän Saksan yhtymät olivat lähes järjestään. Olen joskus tuktinut aisaa, mutta en nyt jaksa etsiä kansioitani läpi. Ellen aivan väärin muista, niin nimitys yhtymäksi tulia vasta 5.5. 1945 ja numero oli 1
ennen aikojaan virheineen päivineen. Siis numeroksi tuli 10. tai sitten 9.
siirrettiin lähinnä länsirintamalle. Norjaan jääneet antautuivat englantilaisille ja istuivat vankileireillä vuoteen 1946. Ne muodostivat kenraali Jodlin komentaman Armeijaosasto Narvikin, jonka etulinja oli Lyngenvuonolla. Ylimpänä esikuntana toimi edelleen 20.Vuoristoarmeija komentajana kenraali Böhme.
Kesksi-Eurooppaan siirtyivät ainakin 163. Divisioona ja 2. Vuoristodivisioona sekä SS-divisioona Nord. Taisi mennä myös 169. Divisioona. Niiden rippeet marssivaT AMERIKKALAISeEN SOTAVANKEUTEEN.
Onnistunut vetäytyminen Suomesta pelasti nämä joukot venäläisestä sotavankeudesta, joka koitui itärintaman joukkojen kohtaloksi. Vankeus kesti yleensä vuoteen 1956, jolloin henkiinjääneet pääsiv'ät kotiin..
Vain murto-osa Neuvostoliiton ottamista sotavangeista palasi takaisin elävänä kotimaahansa 1950-luvun puolivälissä.
Thorpan, F, W
Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944. Pohjoinen 1992.
Seurataan kenraalia, jolle joukot kuuluivat!
Lothar Gúnther Rendulic oli maaliskuuhun 1945 asti Saksan pohjoisen armeija komentaja ja hävitti Ruijan rakennukset sekä ajoi sieltä 50 000 siviiliä pois.
Sitten Rendulic siirtyi kuukaudeksi Kuurinmaalle Latviaan, mutta ei entisten joukkojensa kanssa. Lopuksi hän ehti olla vuoroin sekä pohjoisen että eteläisen armeijaryhmän komentaja. Sotavankeuteen Itävallassa toukokuussa 1945.
Kolme vuotta sitä. Nürnbergissä hänet vapautettiin seuraavista syytteistä: 1) Suomen Lapin tuho ja 2) Ruijan hävitys mutta tuomittiin siviilipanttivankien murhista Kroatiassa 1943 ja joidenkin italialaisten teloittamisesta 1943.
Saamastaan 20 vuoden tuomiosta Rendulic istui vuoteen 1951.
Lexikon der Wehrmacht kertoo 20. Gebirgs-Armeesta sen verran, että ainakin pääosat näyttäisivät maaliskuussa olevan vieläkin Norjassa. Sitä minä en tiedä, mihin joku 163 D tai SS-Nord menivät. Edellinen oli berliiniläisistä pullahiiristä koottu porukka ja jälkimmäisenkin taisteluarvo nolla.
Saksan itärintamalle 15.1. 45 Kuurinmaan armeijaryhmän komentajaksi Hitlerin kiitosten ja korkean kunniamerkin saattelemana. Hänen seuraajakseen tuli vuoristojoukkojen kenraali Franz Boehme.
Bybin tiedot ovat muutenkin heikot. Norjan armeija sulautettiin 20. Vuoristoarmeijaan, jonka komentaja siis oli Boehme. Joukkojen siirrto on edellä kerrottu aivan oikein.
163. D kehittyi Sallan suunnassa kovaksi taistelujoukoksi, joka heitettiin Petsamoon pelöastaman naapuriarmeijakuntaa katastrofilta. Tasokas yhtymä oli myös 6. SS-VuorD sen jälkeen, kun se 1942 oli asiallisesti muodostettu uudelleen. Saksalaiset joukot sopeutuivat Lapin oloihin ja näyttivät osaamisensa perääntyessäänkin.
Bybi kertoo aivan oikein Rendulicin matkasta Kuurinmaalle ja sekin on totta, että hän ehti olla muodollisesti sekä pohjoisen että eteläisen armeijaryhmän komentajana ennen sotavankeutta.
Puuttuisin sen sijaan sinun viestiisi. Saksalaisten perääntymisestä huolehti pääasiassa 20. vuoristoarmeija ja juuri sen Lapin oloihin sopeutuminen oli olennaista. Rendulic piti sitä toisena maailman parhaista armeijoista. Arvaapas, mikä oli toinen?
163 Divisioona ei ainakaan Wolf Halstilta saa minkäänlaista kiittävää mainintaa.
Rendulic siirrettiin Kuurinmaalle siis 15.1. 45, eikä kolme kuukautta myöhemmin kuten Bybi väitti.
163 D. siirretiin Itä-Karjasta Sallaan kesällä 1942. Se kuulut siis 20. Vuoristoarmeijaan. Se sopeutui Lapin oloihin, kuten muutkin saksalaisjoukot. Halstin arviointi perustunee paljolti sodan alkuvaiheisiin. Syksyllä -44 163. D ei taistellut suomalaisia vastaan, vaan siirrettiin kiireesti Petsamoon ja sieltä Norjaan. Ainakaan enää syksyllä -44 se ei ollut mikään avuton berliiniläisporukka, vaikka sen suorituksissa kesällä -41 ei kehumista olekaan.
Terve. Ilmeisesti naputtelin hiukan kiireellä oman viestini. Maaliskuuhun asti hän todellakin oli pohjoisen armeijaryhmän komentajana. Tarkoitukseni ei ollut esittää, että hän olisi vasta silloin siirtynyt Latviaan.
En ole täällä vielä innostunut ketään toheloksi arvostelemaan, mutta kasvatuksensa kullakin.
esittäminen on tohelointia. Ei sillä ole tekemistä kasvatuksen tai käyttäytymisen kanssa.
hyökkäämään kohti Leningradia?
tyhmä vai aivan totaalinen idioottti? Jos eivät Saksan pohjoisen armeijaryhmän voimat riittäneet, niin miten vajaa divisioona ?
Kroaattisukua
Etkös poju tiedä vastausta?
Lothar Rendulic pääsi sotarikoksistaan vähällä.
Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf
Sivulla 22 kerrotaan näin:
Kenraalieversti Lothar Rendulic oli aikaisemmin ollessaan vuonna 1943 Saksan II
Panssariprikaatin ylipäällikkönä Kroatiassa vangituttanut paikallisia
siviilihenkilöitä ja antanut käskyn teloittaa 50 panttivankia jokaista surmattua
saksalaista sotilasta kohden. Jokaista haavoittunutta kohden hän oli lisäksi
määrännyt teloitettaviksi 25 panttivankia. Kostoksi iskuista saksalaisia vastaan
paikallinen kylä oli tuhottava. Rendulicin joukot myös noudattivat näitä
määräyksiä. Seurauksena mm. näistä käskyistä Renduclic tuomittiin vuonna 1948
Nürnbergin sotilasoikeuskäynnissä sotarikollisena 20 vuoden vankeuteen, josta hän
kuitenkin vapautui vuonna 1951 kuuden vankilavuoden jälkeen.
Ahto 1980, 163, Tornion valtauksen panttivangit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tornion_valtauksen_panttivangit, Lothar Rendulic.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lothar_Rendulic
Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf
s.23-24:
Toimikunta totesi Saksan sotajoukkojen ja viranomaisten syyllistyneen seuraaviin
sotarikoksiin:
- Suomen siviiliväestön surmaaminen ja pahoinpitely
- suomalaisten sotavankien ja haavoittuneiden surmaaminen ja pahoinpitely
- antautuvan surmaaminen
- omaisuuden ryöstö
- suomalaisten siviiliväestön, sotavankien ja internoitujen henkilöiden
epäinhimillinen kohtelu
- Suomen kansalaisten pakottaminen sodankäynnin lakien vastaiseen työhön
- Punaisen Ristin lipun loukkaaminen
- erityisesti venäläisiin sotavankeihin kohdistunut raakuus
Toimikunnan loppupäätelmässä ylin johto, varsinkin AOK 20:n päällikkö,
asetettiin vastuuseen em. sotarikoksista: ”Saksan sotavoimien suorittamista
järjestelmällisistä rikoksista on lähinnä vastuussa ylin paikallinen komentaja,
kenraalieversti Rendulic, jonka toimintaa vastaa käsitys hänen häikeilemättömästä
luonteestaan. Hän on osittain ilmeisesti oma-aloitteisesti osittain saamiaan ohjeita
toteuttaen johtanut Pohjois-Suomen järjestelmällistä hävitystä ja autioittamista”.
Toimikunnan mietintö jätettiin 18.2.1945 valvontakomissiolle, josta se toimitettiin
Nürnbergiin perustetun kansainvälisen sotilastuomioistuimen syyttäjäkomitealle.
Nürnbergissä Rendulicia syytettiin Serbian panttivankijutun lisäksi myös Suomen
Lapin ja Norjan Ruijan tuhoista. Vuonna 1948 hän vältti kuitenkin kanteet näistä
toimenpiteistä.
Ai sopeutuivat Lapin oloihin vai? No miksi ei sitten Murmanskia vallattu? Miksi suomalaiset etenivät pitemmälle Lapin oloissa kun nämä "korkeasti koulutetut" SS-moniosaajat?
hahahahahah vai piti Rendulic 20.vuoristoarmeijan porukkaa toisen maailmansodan parhaimmista armeijoista? No Lottahan sen tiesi koska oli yksi Hitlerin kolmesta palomiehestä ja paljon maailmaa ja sotia nähnyt mies.
Saksalaistunut kroaatti se oli Itävalta-Unkarista.
Ei tainnut tohelo ryssä olla kysy voimien riittämättömyydestä vaan von Leebin ja Hitlerin virheistä sekä suomalaisten ja Mannerheimin passiivisuudesta. Ei auta vaikka kuinka paskan puhumisellasi yrität pitää myyttiä yllä mahtavasta talonpoikais Puna-Armeijasta jonka koukkunenä Trotski aikanaan loi käyttäen apunaan entisiä tsaarin kenraaleita.
Lieventävänä asianhaarana oli juuri varmaan tuo että partisaanit olivat tehneet iskuja myös saksalaisia sotilaita vastaan.ö
Punapaskiaiset nyt kirjoittaa mitä sylki suuhun tuo. heheheh kyllä varmaan venäläisellä sotavangilla oli parempi jossain Petsamossa olla kun sodan jälkeen Stalinin Neuvostoliitossa jossa epäiltiin jatkuvasti petturiksi ja fasistien kanssa yhteistyötä tehneeksi siaksi.
vahvempi ( Petsamossa) saksalaisiin ja suomalaisiin verrattuna. SS-Nord oli moottoroitu yhtymä, jonka jalkaväki oli kaksi SS-Totenkopf-rykmenttiä eli lähinnä keskitysleirien vartijoita. Vasta muodostaminen vuoristodivisoonaksi 1942 teki siitä kelvollisen taistelujoukon.
Saksan voimat riitivät Pohjolassa vain asemasotaan talvesta -42 alkaen.
20. VuorA sai vuoristojoukkojen varustuksen. Usean vuoden palvelus pohjoisessa sai ne oppimaan myös metsätaistelun, minkä suomalaiset kokivat karvaasti Lapin sodassa.