Enemmän olen kepua moittinut kuin kiittänyt, ja aiheesta aina niin tehnyt. Mutta ilo on kerran kepua kehuakin: hauskaa, että meillä on sellainen puolue! Politiikka olisi paljon totisempaa ilman kepua. Kepu antaa jatkuvia naurun aiheita jokaiselle huumorintajua omaavalle!
Kepun historiasta nimenmuutosfarsseineen, väyrysineen, ”tuu tii tu töötti tuu”-karjalaisineen,”pyytämättä ja yllättäen” fakseja saaneine jäätteenmäkineen ja ”rehellisintä, mitä meillä on tarjottavanamme” vanhasineen ovat tarjonneet meille paljon hauskuutta. Kekkosen sinänsä hauskat takinkäännösfarssit eivät paljon naurata, kun ajattelee, mitä kaikkea niiden vuoksi jouduimme yli neljännesvuosisadan kestämään.
Tässäkin ajassa kepu tarjoaa hauskuutta niin, että sitä seuraavan suupielet joutuvat lujille venyessään korviin asti. Hallituskumppaneiden nokittelu toisilleen on käynyt yhä hauskemmaksi sitä mukaa kuin kokoomus on kiskonut kannatuseroa ”päähallituspuolueeseen”. Vielä hauskempaa on ollut seurata kepun sisäistä nokittelua. Se on ollut taitolaji, jonka sisällöt eivät helposti aukea ulkopuolisille, vaikka esim. täällä CITY-Keskusta on tehnyt parhaansa niitä avatakseen.
Puolue, joka yrittää olla vähän kaikkea poliittisessa katsannossa äärivasemmalta äärioikealle, ei voi olla mitään kunnolla. Sellainen tekee mahdottomaksi puolueen eheyden, ja siitä seuraa kyräily ja syyttely puolueen sisällä ja sen erilaisia näkemyksiä omaavien kannattajien kesken. Sellainen puolue ei voi olla luotettava muiden puolueiden silmissä. Rehti toiminta kepun kanssa ei voi olla kenellekään mahdollista. ”Kepu pettää aina” – slogan ei ole syntynyt aiheetta.
Kepun tarjoama päivän hauskuus tänään on se, että Mari Kiviniemi pontevasti kiistää aiheettomana Jan Vapaavuoren kritiikin kepun vastahankaisuudelle metropolipolitiikassa. Mari sanoo, että kepu on ollut siinä vahvasti mukana alusta asti ja oikeastaan koko hanke syntyi kepun aloitteesta. Voi, Mari, miten nyt pahoititkaan niiden saittikepulaisten mielen, jotka eilen ylistivät kepua siitä, ettei se lähde sellaisiin hömpötyksiin kuin metropolipolitiikka! Taisi se Oivakin taas jälleen kerran syyttää siitä Lipposta ja kehua kepua, miten se mokomat hankkeet hyläten palauttaa maahamme alueellista ja sosiaalista tasapainoa. Melko hyvä tasapaino alkaa jo ollakin: kohta yhtä kurjaa kaikkialla.
Kiitoksia monesta hauskasta, kepu!
Kepun historiasta nimenmuutosfarsseineen, väyrysineen, ”tuu tii tu töötti tuu”-karjalaisineen,”pyytämättä ja yllättäen” fakseja saaneine jäätteenmäkineen ja ”rehellisintä, mitä meillä on tarjottavanamme” vanhasineen ovat tarjonneet meille paljon hauskuutta. Kekkosen sinänsä hauskat takinkäännösfarssit eivät paljon naurata, kun ajattelee, mitä kaikkea niiden vuoksi jouduimme yli neljännesvuosisadan kestämään.
Tässäkin ajassa kepu tarjoaa hauskuutta niin, että sitä seuraavan suupielet joutuvat lujille venyessään korviin asti. Hallituskumppaneiden nokittelu toisilleen on käynyt yhä hauskemmaksi sitä mukaa kuin kokoomus on kiskonut kannatuseroa ”päähallituspuolueeseen”. Vielä hauskempaa on ollut seurata kepun sisäistä nokittelua. Se on ollut taitolaji, jonka sisällöt eivät helposti aukea ulkopuolisille, vaikka esim. täällä CITY-Keskusta on tehnyt parhaansa niitä avatakseen.
Puolue, joka yrittää olla vähän kaikkea poliittisessa katsannossa äärivasemmalta äärioikealle, ei voi olla mitään kunnolla. Sellainen tekee mahdottomaksi puolueen eheyden, ja siitä seuraa kyräily ja syyttely puolueen sisällä ja sen erilaisia näkemyksiä omaavien kannattajien kesken. Sellainen puolue ei voi olla luotettava muiden puolueiden silmissä. Rehti toiminta kepun kanssa ei voi olla kenellekään mahdollista. ”Kepu pettää aina” – slogan ei ole syntynyt aiheetta.
Kepun tarjoama päivän hauskuus tänään on se, että Mari Kiviniemi pontevasti kiistää aiheettomana Jan Vapaavuoren kritiikin kepun vastahankaisuudelle metropolipolitiikassa. Mari sanoo, että kepu on ollut siinä vahvasti mukana alusta asti ja oikeastaan koko hanke syntyi kepun aloitteesta. Voi, Mari, miten nyt pahoititkaan niiden saittikepulaisten mielen, jotka eilen ylistivät kepua siitä, ettei se lähde sellaisiin hömpötyksiin kuin metropolipolitiikka! Taisi se Oivakin taas jälleen kerran syyttää siitä Lipposta ja kehua kepua, miten se mokomat hankkeet hyläten palauttaa maahamme alueellista ja sosiaalista tasapainoa. Melko hyvä tasapaino alkaa jo ollakin: kohta yhtä kurjaa kaikkialla.
Kiitoksia monesta hauskasta, kepu!
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kepuakin enemmän ainakin meitä palstalaisia on hauskuuttanut Kapi.
Mies tuo päivä toisensa jälkeen palstalle omaa elämäänsä, osoittaa kerta toisensa jälkeen yksinkertaisuutensa, kepu- ja kekkoskaunansa. Kertoo meille kuinka tumpelona ei saa sen enenpää keinua kasaa kuin tietokonetta päivitettyä.
Kepulaisilla on ollut ilo opettaa Kapia, niin politiikan, historian kuin muidenkin elämänalojen perusasioita, Kapi kun on osoittanut osaamattomuutensa myös näillä aloilla. Historian harrastajana Kapi luulee kepulaisten keksineen vaikkapa elokuun -41 rauhantarjouksen Stalinilta Suomelle. Ja niin edelleen
Jatka ihmeessä, niin paljon hauskaa meillä sinun kustannuksellasi on
Paljon on hauskaa, tahatonta komiikkaa jos on tragiikkaakin.
Eino Uusitalon esitykset uudesta itsenäisyyspäivästä, kepulaisten hymyttömien tirehtöörien toiminta rauhanpuolustajissa, ulkoministeri Väyrysen ja kgb-kenraali Vladimirovin "neuvottelut" Tehtaankadulla presidentivaaliasiassa, Juhantalon koplaus ja tuomio, Mtk-Haaviston nosto ulkoministeriksi, Myyrä-Mannisen ja Jäätteenmäen tapaamiset yllättäen ja pyytämättä pitzeriassa jne. Kepun pyrkiessä Helsinkiin oli jo surullisenkuuluisa Jammu Siltavuorikin kepun ehdokkaana kunnallisvaaleissa.
Vaikeaa on arvioida onko enemmän naurettavaa vai traagista, että kepu esittää EU-parlamenttiin Juhantaloa, joka on tuomittu valtakunnanoikeudessa ja erotettu eduskunnasta. Itse asissa vielä hurjempaa on Jäätteenmäen esittäminen mihinkään julkiseen tehtävään sen jälkeen, kun hän joutu jättämään pääministerin paikan vakoiltuaan presidentin kansliaa ja käytettyään väärin urkkimaansa matareiaalia. Mikään muu puolue missään sivistysmaassa ei moiseen ryhtyisi, mutta meillä eivät kepulaiset näe asiassa mitään kummallista.
…tunnetuista tapauksista todisteeksi siitä, miten hauska puolue kepu on! Vai onko tuo sittenkään hauskaa? Surkuhupaisaa kyllä, mutta ei meitä suomalaisia ole aina naurattanut joutuessamme maksumiehiki tai muuten kärsijöiksi kepun hauskuuksien vuoksi.
Tahatonta komiikkaahan tuo on, jolla kepu meitä hauskuttaa. Tragikoomista enimmäkseen. Kuten myös kepulaisten esittämä hauskuus tällä saitilla. Kepulaiset itse – jo tässäkin avauksessa eräässä vastineessa – yrittävät kääntää asetelman päälaelleen, mutta jos heitä muiden esitykset muka hauskuttavat, niin kyllä heidän hymynsä silloin on kovin väkinäinen, ”hymyä kyynelten läpi”, mutta eri tarkoituksessa kuin tuota kielikuvaa yleisemmin käytetään.
En minä ihan oikeasti suhtaudu niin kevyesti kepuunkaan, että pitäisin esim. noita Juhantalon ja Jäätteenmäen tekemisiä pelkästään hauskoina; ei rikollisesta toiminnasta niin saa ajatella.
Erkki Tuomioja sanoi Berlusconista, että ”vaikea kuvitella, että hän voisi olla minkään muun EU-maan pääministerinä”. Vaikea minun ja monen muun on kuvitella, että Juhantalo voisi olla minkään muun puolueen EU-paralamenttiehdokkaana ja että Jäätteenmäki olisi missään muussa puolueessa päässyt viimeksi parlamenttiin jopa äänivyöryllä.
Ei kepulit siitä maalaisliittolaisuudestaan ikinä eroon pääse. Yritti sitä kuka heistä tahansa.
Parhaiten maalaisliittolaisuuden näyttävät "unohtavan" sellaiset julkkumaalaisliittolaiset kuin Tanja, jotka tuskin tietävät Maalaisliittoa ikinä olleen olemassakaan.
He, kaltaisine nuorine pyrkyreineen, tosiaan kuvittelevat, että Kepu on jonkinlainen suomalaisten puolueiden "keskustassa" oleva propellipäisten joukkio!
Nyt on enää turha kenenkään väittää, etteikö kapilla olisi omia tulkintoja. Ei tietenkään politiikasta mutta sitäkin enemmän kapista.
Ja tietenkin myös reilu pläjäys kaunaista ruiskimista. Sitä samaa, josta hän jälleen kanssaihmisiään kovin moittii...
Reppanoilla nettiaddikteilla kuten kapillamme aikomus ja toteutus eivät juurikaan kohtaa. Vielä muutama tunti sitten ystävämme kertoi, ettei "enää tänään piipahda saitilla"
Noh, eipä ollut ensimmäinen kapin lupaus tämäkään.
Suurimman mielihyvän näyttää addiktillemme jälleen tuottaneen 226 ip-osoitetta, joka hänen tulkinnassaan edustaa lukijoiden määrää. Valitettavasti todellisten lukijoiden määrä on edelleen se sama satakunta ihmistä, jotka täällä poikkeilevat.
Tämä uusi eniron platformi näyttää toimivan niin, että saman istunnon aikana ei uusia klikkauksia lasketa. Kun ohjelma (web-sivu) suljetaan, niin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma laskee kirjautujan uudeksi kävijäksi, vaikka ip-osoite olisikin säilynyt samana.
Tällähän ei sinällään ole mitään merkitystä onko kävijöitä 100 vai 200 mutta kapin kerrottua oppineensa rottakoulussa lukemaan ip-osoitteensa ja tämän perusteella olevansa alan miehiä niin täytyy täsmentää kollegalle.
Muuosa olikin sitten sitä tavallista kapisontaa. Ei sitä viitsi edes kommentoida.
...nimittäin tuon, että kävijä kirjautuu vain uudessa istunnossa. Nyt Kapi joutuu avamaa, sulkemaan, avaamaan, sulkemaan, avaamaan, sulkemaan tämän saitin kymmeniä kertoja päivässä saadakseen kävijöitä rekisteriin. Samalla tavallahan Kapi antoi itse itselleen punatähtiä aina uudestaan viisi ja taas uudestaan viisi kun hoksasi että täälä voi arvostella avauksia.
"Tämä uusi eniron platformi näyttää toimivan niin, että saman istunnon aikana ei uusia klikkauksia lasketa. Kun ohjelma (web-sivu) suljetaan, niin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma laskee kirjautujan uudeksi kävijäksi, vaikka ip-osoite olisikin säilynyt samana."
Kokeilin monta kertaa. Kertaakaan ei lisääntynyt selaajamäärä. Kyllä se kai sittenkin toimii nimenomaan IP-osoitteiden perusteella niin kuin kapi sanoo.
Menit sitten kokeilemaankin vielä...
Merkittäviä huumoripläjäyksiä ovat olleet mm:
Kepun puoluesihterin muistamattomuus siitä, että hänen omassa huoneessaan pidettiin hänen itse kutsumansa salaisten rahoittajien kokous. Puoluesihteeri eikä kukaan edes puoluetoimistosta "muistanut" asiaa, ennenkuin yksi mukana olleista suivaantui ja tuli julkisuuteen kertomaan asiasta. Juttuun liittyy sekin "hauska" yksityiskohta, ettei puolueen puheenjohtajakaan ollut selvillä puolueensa vaalirahoituksesta eikä edes siitä, mistä hänen omalle tililleen oli tupsahtanut suuria rahasummia. Huumoria oli, että myönettiin aina vain se, mitä ei voitu enää kieltää...
Hauskuutta lisäsi se, että rahoittajat olivat jo saamassa arvonimiä ja tietysti saivat tukea keinomaailmojensa rakentamiseen jopa Etelä-Amerikassa matkustelleelta pääministeriltä, jonka "toimialaan" tämäkin asia yllättäen kuului...
Hauskaa oli myös Hiihtoliiton ex-puheenjohtajan Esko Ahon salamannopea ja pysyvä häviäminen kuin ..... Saharaan Lahden kisapaikalta, kun Hiihtoliiton doping-sotku pääsi julkisuuteen.
Huvittavia, elleivät surkuhupaisia, ovat olleet Eskon tallin "rehellisten" hiihtäjien yritykset eduskuntaan kepun listoilta. Jos doping-pommi ei olisi räjähtänyt, hiihtelijät istuisivat Arkadianmäellä painamassa nappulaa puoluesihteerin ohjeen mukaan.
...muillakin on näköjään ollut hauskaa seuratessa kepua, tuota poliittista pelleä, jonka monet ottavat tosissaan ja siten hauskuttavat meitä muita tahattomalla komiikallaan!
Nyt esille tuomasi asiat vahvistavat käsitystäni, jonka totesin tuossa edellä otsikolla "Siinäpä mainio listaus".
Kepun tarjoamia hauskuuksia koskeva varasto on niin suuri, että sieltä varmasti löytyy vielä ammennettavaa vaikka kuinka. Kiitos tuostakin täydennyksestä!
Kepu on se takinkääntäjien puolue. Tänään saimme lukea kuinka kepulainen Jutta Urpilainen on kääntänyt takkinsa Valtion tuottavuusohjelmassa. Urpilainen oli yhdessä toisten takinkääntäjä kepulaisten, Paavo Lipposen ja Eero Heinäluoman kanssa päättämässä tuosta ohjelmasta ja sen sisällöstä, ja nyt siis sitä halutaan kuopata.
Kepulaista takinkääntöä harrastavalle Paavo Lipposelle nämä takinkäännöt ovat niin tuttuja, että hän sai jopa aiemmin keväällä Johtava anti-intellektuelli 2009 -palkinnon, jonka myöntää Suomen Attac. Palkinnon kepulainen Lipponen sai moitittuaan nykyhallitusta uusliberalistiseksi, sehän tietysti on moitittavaa, sillä Lipposen hallitusten aikana uusliberalismi tietoisesti otettiin maamme johtavaksi poliittiseksi ideologiaksi. Kepulaisen Lipposen näyttävin takinkääntö taisi kuitenkin olla Nato kannan pyörittely. Kiihkeä Matokannattaja oli viime presidentin vaaleissa niin natovastainen niin natovastainen
Kepulainen takinkääntäjä Sinikka Mönkäre paheksui eduskunnassa Fortumin johtajien optioita, kun itse aikanaan hyväksyi ökyoptiot Fortumille siinä siivellä puolisolleenkin.
Tuossa aiemmin mainittu kepulainen Eero Heinäluoma tuossa tuonnoin paheksui Kapiteelin maakauppoja ruotsalaisille, olihan hän ne itse hyväksynyt ministerinä. Tosi kepulaista toihua tuollainen. Tosin Heinäluoman puolustukseksi täytyy sanoa, ettei hän muista tehneensä tuollaista, vaikka Häkämies häntä muistutti. Heinäluoma myi toki ruotsalaisille paljon muutakin, ja aina pilkkahinnalla.
Tosiaan aika velikultia hauskuuttajia nuo kepulaiset takinkääntäjät
...hymysi on niin väkinäinen, että se on enemmän irvistys kuin hymy?
Takinkäännöistä ei pidä yrittää vääntää vitsiä, jos unohtaa sen kaikkein täydellisimmän takinkäännön. Kuka sen mahtoi tehdäkään?
Kepulaiset tekivät joukkotakinkäännöksen 60/70 luvuilla. Muistamme kuinka asevelikepulaiset Väinö Leskisen johdolla vastustivat Neuvostoliittoa ja Kekkosta. Ja kuinka samainen Leskinen oli johtamassa kepulaisia Kekkosen taakse ja Neuvostoliiton suosioon. Leskisen työn vei loppuun kepulainen Kalevi Sorsa
Siis vastaukseni on Väinö Leskinen, todellinen kepulaisen takinkäännön mestari
Niin tapahtui. Tapahtui siksi, että päästäkseen edes hieman vaikuttamaan asioihin myös haluamallaan tavalla, oli näyteltävä toista päästäkseen sen kaikkivaltiaan takinkäännön suurmestarin suojelukseen, jolla puolestaan oli hänet siihen asemaan hankkineen Suuren Itäisen Auttajamme Neuvostoliiton vankkumaton tuki ja suojelus.
Tuonhan sinä varmaan tiesitkin, mutta unohdit mainita siitä.
On se metkaa tuo Kapin historiantuntemus. Kun Kekkonen arvioi suhteensa Neuvostoliittoon uudelleen sodan oloissa tilanteen ratkaisevasti muututtua, on se erityisen paha takinkääntö. Kun Leskinen tekee samanlaisen uudelleen arvioinnin rauhanoloissa, tilanteen ollessa vakiintunut, on se näyttelyä. Kekkonen ei saanut edes omaa puoluettaan kokonaan käännyttetyä kuten Leskinen sai omansa.
Samanlaista historian "osaamista" Kapi toki harjoittaa muuallakin. Sosialidemokraattisen puolueen ansioksi mies on surutta lukenut 8-tuntisen työpäivän saamisen, mutta samojen miesten (Manner, Kuusinen) samassa puolueessa aloittamalla aseellisella kapinalla ei sitten olekkaan mitään tekemistä Sosialidemokratian kanssa. Tuollaiseen kykenee tietysti mies joka on puoluepolitikonnista vapaa "historian harrastaja".
Eläköön sosialismi!
Toveri KapiKorhonen todistaa tänään hauskasta kepusta. Totuus on kuitenkin, että kepu on tehnyt niin paljon pahaa, että meitä kaikkia vallankumouksen uljaita sankareita ei naurata. Mutta toisille tovereille nauru voi olla henkisesti vapauttavaa, unohtuu se tärkein, että kepu on niin monesti ollut toistaiseksi voittamaton este vallankumouksen onnistumiselle. Jatkossa meidän vallankumouksen uljaiden sotureiden tulee toimia taitavammin, bersteinilaisemmin kuin aikaisemmin. Kepun kannatuksen alentaminen kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen on varmasti viisasta.
Päivän ilouutinen on Pohjois-Korean onnistuneet ydinfysiikan ja rakettiteknologian kokeet. Suuresti ihailemamme Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-il on nostanut maansa tieteellisen tutkimuksen kärkeen!
Muistelemme kaiholla Neuvostoliiton avaruustutkimusta. Sputnik, Laika-koira ja Juri Gagarin saavat kyyneleet nousemaan silmäpieliin edelleen. Neuvostoliitto oli maailman johtava maa kaikilla tieteen aloilla. Nykyinen kapitalistinen Venäjä on vain varjo Neuvostoliitosta, asiat ovat menneet pahasti huonompaan suuntaan kaikilla elämänaloilla.
Meillä kepulaisten hallinnoimassa Suomessa ei kunnollista avaruustutkimusta harjoiteta, mitä nyt jotain peilejä hiotaan. Kepulaisen Suomen todellisuuspakoisuudesta kertoo paljon se, ettei kiinnitetä Suomen sisäisiin ongelmiin mitään huomiota vaan hiotaan Herschel-avaruusluotaimeen peili, jolla pystytään katsomaan kauemmaksi maailmankaikkeuteen kuin millään aiemmalla teleskoopilla. Meidän vallankumouksen uljaiden tovereiden mukaan teleskoopille olisi tarpeellisempaakin käyttöä vaikkapa rajanvalvonnassa ja maatalouden pltovalvonnassa ja vallankumouksen jälkeen monessa muussakin valvonnassa. Mutta nämä kepulaiset haihattelijat haluavat katsoa avaruuteen ja kuulemma muka (me toverit emme usko tuohon) menneisyyteen lähes alkuräjähdykseen asti!
…voin taas lähteä kirjan kanssa vuoteeseen, kun sain taas eloa kepujoukkoon! Vaikka tuo joukko vaikuttaa muissa asioissa lähes aivokuolleelta, se aivan ihmeellisesti herää henkiin kun vain minä astun näyttämölle, ja paska alkaa lentää! Mutta ei sentään tänne asti, vaan heidän itsensä päälle se vain roiskuu; sen varmaan juuri noin näkevät kaikki, joiden näkemisellä on jotain merkitystä.
Avaukseni aihe oli hauska, mutta ei näkynyt kepulaisia kovin naurattavan. Heillä ei kai ole huumorintajua. Eräitä mainioita vastineita on tullut, joista erityiskiitos ”hymiömiehelle”, jonka koonnos kepulaisuuden ilmentymistä on niin verraton, että tulen varmasti siihen vielä monta kertaa tukeutumaan!
Hupaisaa, että eräille ei ole riittänyt tämä avaukseni minusta kertoakseen, vaan on täytynyt tehdä ihan oma avauksensa ilmeisesti suurimmasta mielenkiinnon kohteestaan. Sitä vain ihmettelen, että miksi minun hänen – ja jonkun toisenkin typeryksen – mielestä tarvitsisi kasvattaa selaajamääriä avauksiani edes takaisin klikkailemalla ja vastinemääriä vastailemalla puskista itselleni. Kyllä te kepulaiset pidätte noista molemmista huolen täysin riittävästi ja liikaakin sikäli, että en läheskään kaikkiin viesteihinne viitsi vastailla, kyllä ne ihan sellaisenaankin riittävät kepulaisuuden mainoksiksi!
Hyvää yötä!
Hyvin nukutun yön jälkeen.
Aamukahvit, äänestämässä käynti, ääni kokoomukselle.
Milloin aliupseeri aikoo käydä antamassa käheän äänensä isä-Mitrolle...?
Ystävällistä, mutta ei ne sitä tartte, niillä on ihan liian lämmin muutenkin ;D
Kun tosiaan noita nuotioita niin paljon sytyttelen, vaikka ihmisillä ei olisi kylmä, vaan monilla päinvastoin liian lämmin. Vai olisiko se vain tuskanhikeä, minkä sielunsa silmin voi nähdä monen minulle vastailleen otsalla? Kumpihan sitä tuskaa tuottaa, kepu vai kapi?
Enhän minä itse noita nuotioita sytyttele, kun totta puhutaan. Sen tekee Eniro, ja ne ovat majakoita, joita kohti toivotaan saittikansan suuntaavan. Ja niinhän näkyy tapahtuvankin ;)
On ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Puolilta päivin lähden pariksi tunniksi ennakkoäänestyspaikalle Pitäjänmäen kirjastoon Jousipolku 1 Helsingin Sydäntoipilaisen edustajana hoitamaan vammais- ja terveyttä edistäville järjestöille kerättävää keräystä. Tervetuloa sinne tapaamaan kapia ihan livenä!
Enpä taida sittenkään vielä itse äänestää, vaan kypsyttelen päästöstäni viikon Maltalla, ja äänestän vasta sieltä tultuani varsinaisena äänestyspäivänä. Mahdolliset ehdokkaani olen saanut rajatuksi jo neljään, ja ne ovat: Risto E.J.Penttilä ja Petri Sarvamaa (se pitkänaamasossu kepulaisten mukaan) kokoomuksesta ja Liisa Jaakonsaari ja Kimmo Kiljunen demareista.
Jokainen noista ilisi varmasti oikea henkilö paikallaan myös EU-parlamentissa. Penttilä ja Kiljunen ovat tohtorismiehiä, jotka ovat poliitikkoina suuntautuneet vahvasti Eurooppaan ja laajemmallekin maailmaan päin. Sarvamaalla on pitkäaikaisena ulkomaantoimittajana ja kauan Yhdysvalloissakin kirjeenvaihtajana toimineena myös vahva maailman tuntemus, ja hän näkyy olevan hyvin tervepäinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva ihminen. Jaakonsaari on järkimimmi, jolla on niin vahva poliittinen kokemus kotimaassa, että sillä kyllä pärjää EU:ssakin, ja ehkä hän noista parhaiten pystyisi pitämään nimenomaan Suomen asiaa esillä. Ja onhan hän myös Nato-myönteinen, jota tietysti ovat myös Penttila ja Sarvamaa, mutta Kiljunen ei taida olla ainakaan leimallisesti.
Yksi noista neljästä ääneni varmasti saa, mutta kypsytelläänpä asiaa vielä viikko Maltan auringossa - jossa tosin muut ajateltavat ja tekemiset kultani kanssa ovat paljon tärkeämpiä!
Päivänjatkoa!
…sinne kepulandian synkkyyteen lähetän tässä vielä kuvan, jonka nappasin perjantai-aamuna Kristina Brahen kannelta lähtiessämme sillä Kotkan matkalle.
Ajatelkaapa kepulaiset: voisiko kukaan tällaiseen maisemaan kotiutunut pysyä kepulaisena tai muutenkaan tuollaisena törkyturpana kuin te siellä synkän kepulandianne virikkeettömyydessä tuskailevina olette? Ei voisi. Kun tulin tänne 58 vuotta sitten raukalta Rautavaaralta, heti tiesin, että tämä on minun kotiseutuni ja aloin imeä itseeni stadilaisuutta niin kuin vain 16-vuotias voi tehdä, ja niin se elämänastia alkoi täyttyä kaikella sellaisella, että siihen joukkoon ei todellakaan olisi mahtunut kepulaisuus, joka taatusti olisi pilannut kaiken paremman.
Valtava on jo se joukko, joka on tänne jälkeeni tullut ja samanlaisen kokenut. Vain vajaat 5 % tulijoista on ollut kehityskelvottomia. Jos ette koe itseänne sellaisiksi, niin tulkaapa näihin maisemiin, niin pian teistä häviää katkeruutenne ettekä enää kehtaa törkyillä vaan rupeatte käyttäytymään sivistyneesti ja rohkeimmat, joilla ei ole mitään salattavaa, rupeavat esiintymään täälläkin ihana omana itsenään! Eikö houkuttele!
http://galleria.suomi24.fi/media/f5/c7/f5c79bc96cb67bb9d0462610191a45ea/9dbb00fcf809f4e8c80f5d98a2ae63d8_320x320.jpg
Mutta nyt Pitäjänmäelle vaalipaikalle – ja todellakaan en tiedä vielä, ketä äänestän, mutta eiköhän se kuitenkin kokoomuslainen vielä tämän kerran liene, kuten on ollut kaksissa edellisissä ek- ja kuntavaaleissa, EU-vaaleissa viimeksi taisin äänestää Lasse Lehtistä. Mutta ek-vaaleissa kokoomus tuskin saa ääntäni, ellei se taivu oppositiosta yhä vahvempina kuuluviin järkeviin esityksiin lisäelvyttämisestä ja veronalennusten perumisesta.
On näköjään poistetu avaukseni kakkososa ”Kaikkein hauskinta”. Siksi kai, kun siinä puhuttiin enemmän kepulaisista kuin kepun politiikasta. Mutta kun suurimmassa osassa vastineista on puhuttu vain minusta, niin kyllä kai silloin on oikeutettua puhua noista puhujistakin, sillä ”ovathan he sentään kepulaisia”. Siksipä laitn sen tähän uudestaan:
Kaikkein hauskinta on kuitenkin seurata saittikepulaisten käyttäytymistä. Siinä keskustelu eräästä vanhasta kapiaisesta on jo aikoja sitten jättänyt varjoonsa keskustelun kepusta. Edellisessä avauksessanikin, jota on käyty katsomassa nyt 238:sta IP-osoitteesta jäljellä olevissa 63 puheenvuorossa yli viidessäkymmenessä puhutaan vain kapista – ketjusta lienee rassattu toistakymmentä puheenvuoroa, ja arvatenkin niissä kaikissa on puheenaihe ollut sama!
No, nyt viimeistään näkyy myös Mielipidepankki päässeen puheenaiheena samaan kategoriaan kanssani, kun hänen tuolla Oivan avauksessa ”Kapi ja mpp neuvottomina” kyseenalaistetaan hänen kyvykkyytensä olla ”oikea lakimies” aivan samoin kuin minun kyvykkyyteni olla ”oikea upseeri”:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8170869/thread
Sieltä kannattaa katsoa mpp:n ja jäbän keskustelu, vaikka ovathan kyllä omnipotentit kepulaiset jäbänkin kyvyt jo punninneet ja köykäisiksi havainneet! Mpp toteaa mainion puheenvuoronsa lopuksi samaa kuin minäkin edellä ja myös moni muu jo aikaisemminkin:
>> Teillä kepulaisilla on kovin vähän sanottavaa Kepusta ja sen harjoittamasta politiikasta. Sitäkin mieluisampi aihe teille on Kapi Korhonen. Kun kyllästytte siihen, voitte jopa siirtyä pohtimaan minun vaatimatonta henkilöäni. Tietysti ihmisistä kiinnostuminen on ihan hyvä, mutta sitä varten on olemassa erilaisia kontakti- ja ihmissuhdepalstoja.
Pysy kovana, vaikka viagran voimalla...;)
ylläoleva vuodatus tuo keskusteluun, joka muuten olisi kuollut jo aikapäiviä???
Oikein hyvää kuvaa kepulaisuudesta. Ei niinkään tuo kirjoitukseni, kuin sen saamat vastineet, you know.
Ole upseeri vaan se on toimiupseeri, jolla on toimi. Oikealla upseerilla on virka ja hän on kadettikoulun käynyt.
Tästä sinun valheen oikasustahan tässä on koko ajan ollut kysymys...:)
Ja olen siitä hyvin ylpeä, että niin on. Jos nimittäin olisin kadettiupseeri-kapteeni, olisin epäonnistunut pahasti urallani, sillä tumpeloinkin kadettiupseeri ainakin kapteeniksi asti yleni. Mutta toimiupseereista yleni kapteeniksi vain ehkä prosentti, kun kapteenin arvoisia toimiupseeri erikoisluokan toimia oli yli viidentuhannen jäsenen ammattikunnassa aluksi vain neljä ja enimmilläänkin kai vain parikymmentä – nythän opistoupseereissa kapteeneja on paljon enemmän – kun vajaan kolmentuhannen jäsenen kadettiupseerikunnassa kenraalikuntaan oli kolmisenkymmentä, nykyään huomattavasti enemmän, kun ovat tulleet lisäksi prikaatinkenraalit.
Sotilasarvoltani olen upseeri, olin sitä jo 1964 kun minut ylennettiin reservin vänrikiksi, jolloin palvelusarvoni oli ylikersantti ja palvelusarvoissa ylenin aina sotilasmestariksi asti, kunnes minut sitten luutnanttikurssin käytyäni ja tultuani nimitetyksi toimiupseeri 2.luokan toimeen ylennettiin luutnantiksi. Ja 1.3.1979 alkaen upseeriarvoni on ollut kapteeni, ja olen kapteeni evp ilman mitään toimiupseeri-lisukkeita, mutta reservissä en enää ole, sillä poistuin siitä 60-vuotiaana kuten kaikki muutkin kapteenit ja ylemmätkin upseerit; kenraalit ainoastaan pysyvät reservissä elämänsä loppuun asti.
Jospa tämä tietoiskuni saisi vihdoin sinutkin ymmärtämään asian, joka näkyy olevan sinulle niin kovin vaikea käsittää. Miksi ihmeessä se sinua niin kiinnostaa? Siksikö, että olisit halunnut sotilasuralle, mutta jostain syystä siitä ei tullut mitään. Syy ei liene vaikea arvata sille, joka noita jankkaamisiasi on seurannut.
Toimiupseeri ei ole upseeri.
Se että toimiupseerin ylin arvo on kapteeni on tosiasia, mutta kun sinä niin mahtipontisena olet antanut kuvaa itsestäsi upseerina oli sinua pakko opastaa ja ojentaa.
Toimiupseerit hoitavat vaatimattomia toimijaan, upseerit korkeita virkojaan.
Kukaan upseeri ei enää jää kapteeniksi, minkä sinä tollisko luultavasti tiedät.
Eli kapi pysyköön lestissään vaatimattomana toimiupseerina.
Ikävää ettei koulutuksesi ja älysi upseeriksi riittänyt, kun niin kovin siihen tehtävään ja virkaan olisit halunnut.
Ja nyt kapi asento, käännös vasempaan päin ja runkille mars,maes!
Olevasi upseeri, vaikka olet vain toimiupseeri, nyt riitti!
T.mötkö
Olet siis valehdellut olevasi upseeri, oletkin toimiupseeri.
Miksi? Miksi? Miksi?
Kun nyt jätän tämän saitin, palaan tänne vasta EU-vaalien jälkeen. Toivottavasti saan silloin iloita siitä, että äänestämäni ehdokas on päässyt parlamenttiin. Luultavasti saan vaalien tuloksen johdosta myös esittää surunvalitteluni kepulaisille. Joidenkin puolueiden äänestäjiä varmaan saan vastaavasti onnitella, todennäköisesti siis itseänikin.
Minulta kysyttiin tänään ihan omana avauksenaan tällaistakin, siis kovin erilaista kuin niissä päivittäin minusta tehtävissä avauksissa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8176030/thread
Ja kun asiallisesti kysyttiin, niin rehellisesti ja asiallisesti vastasin näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8176030/38038643
Puhuin vastauksessani varmasti totta ja mielestäni tyhjentävästi aiheesta, mutta ei se näkynyt riittävän niille, joiden ainoa mielenkiinnon kohde täällä olen jo kauan ollut. Jääköön kuitenkin tuo seurannut jatko kommentoimatta.
Luulen, että huomisesta alkaen ainakaan kahdeksaan päivään tämä palsta ja sen vakioväki ei mielessäni kummittele. Uskon nimittäin olevan niin paljon muuta ja mielenkiintoisempaa. Saatan antaa siitä jonkinlaisen raportin aikanaan.
Nyt toivottelen vain näkemiin, eli Auf Wiedersehen, en sillä tunnetummalla sen nimisellä melodialla vaan vanhemmalla ja nimestään huolimatta englanniksi lauletulla, kun laulajalla sattuu olemaan minua miellyttävä ääni, ja taitaa tuon laulajan ulkonäössäkin olla hieman samaa kuin omassanikin, tai ainakin oli muutaman vuosikymmenen takaisessa KapiKorhosessa.
Siis näkemiin, eli Auf Wiedersehen, mutta jätetään pois se My Dear – sen sanon kohta puhelimessa antaessani hyvän yön toivotukset minulle hyvin mieluisalle, viehättävälle naishenkilölle:
http://www.youtube.com/watch?v=mGALZUlVYAI&feature=related
Olen todella pettynyt sinuun.Et ole herrasmies vaan toimiupseeri ja puliukko, hyi sinua vanha luuseri!
Tuossa laulajassa ja sinussa. Tai entisessä sinussa, tässä joskus esittämässäsi ja tallettamassani kuvassa:
http://galleria.suomi24.fi/media/b5/83/b583bf2fe789d502842c5e68d58afc63/2faaf00ffee0ccfb4f8863ab4324733e_320x320.jpg
Laulu näkyy olevan vuodelta 1932, siis vähän ennen syntymääsi. Tiedätkö, kävikö äitisi silloin Amerikassa?
Että onko se upseeri vai ei.
Kovasti tuntuu itsekkin olevan epävarma....:)
ettei sinulle käy niin kuin tuolle "itsesi näköiselle" suosikkilaulajallesi Russ Columbolle, joka nuorena, pari vuotta tuon laulun jälkeen menehtyi aseen kanssa toheloidessaan
http://en.wikipedia.org/wiki/Russ_Columbo
Sinähän olet kertonut olevasi myös laulumiehiä. Onko äänesi samanlainen lipeäkalan ääni kuin tuolla Columbolla?
Onko siellä Maltalla mitään hauskaa?
Politiikasta kiinnostuneille
.......
Historian oppitunti.