paasto

Jokainen perjantai on paiva jolloin Kristuksen karsimysta ja kuolemaa muistaen jokainen kristitty on kirkkolain mukaan velvoitettu pidattaytymaan liharuuasta tai ottamaan ylleen jonkin muun katumuksen velvoitteen.

Ignatius

Ignatius kirjoitti:

Jokainen perjantai on paiva jolloin Kristuksen karsimysta ja kuolemaa muistaen jokainen kristitty on kirkkolain mukaan velvoitettu pidattaytymaan liharuuasta tai ottamaan ylleen jonkin muun katumuksen velvoitteen.

Ignatius

Mitä ihminen katuu syödessään lihan sijaan jotain muuta? Sitä lihan syömistäkö? Jos sitä pitää katua joka perjantai niin miksi sitä pitää sitten syödä ollenkaan?

Epäilevä tuomas kirjoitti:

Mitä ihminen katuu syödessään lihan sijaan jotain muuta? Sitä lihan syömistäkö? Jos sitä pitää katua joka perjantai niin miksi sitä pitää sitten syödä ollenkaan?

Olen itse ortodoksi ja ihmettelen (nyky)katolista tapaa supistaa nelikymmenpäiväinen paasto kahteen päivään. Milloin asiat ovat menneet tällaiselle tolalle??

Epäilevä tuomas kirjoitti:

Mitä ihminen katuu syödessään lihan sijaan jotain muuta? Sitä lihan syömistäkö? Jos sitä pitää katua joka perjantai niin miksi sitä pitää sitten syödä ollenkaan?

Liha on luksus, jonka kristitty vaihtaa johonkin vaatimattomampaan (esim. yksinomaan kasviksiin) paaston tiettyina paivina. Talla on kahtalainen merkitys: yhtaalta se on kristityn tapa pyrkia elamaan yksinkertaista elamaa paastonajan hengessa, imitoiden Kristuksen huomattavasti vakavampaa paastoa eramaassa, jonka meditointi valmistaa meita kiirastorstaina, pitkaperjantain ja paasiaisen tapahtumiin; toisaalta paastoamisen tarkoituksena elamantavan yksinkertaistajana on tehda mahdolliseksi kerata varoja koyhien ja karsivien tukemiseksi yli koko maailman piirin levinneessa Kirkossa. Taman vuoksi Kirkko jarjestaa paastonajan kerayksen, joka Caritaksen kautta annetaan apua tarvitseville.

Ignatius

Pavel kirjoitti:

Olen itse ortodoksi ja ihmettelen (nyky)katolista tapaa supistaa nelikymmenpäiväinen paasto kahteen päivään. Milloin asiat ovat menneet tällaiselle tolalle??

Ortodoksina tiedat etta suurin osa ortodokseista taydellisesti viisveisaa paastoamisen velvollisuuden, siina missa esim. perjantai-paaston jonka Kirkko vaatii muodossa tai toisessa, on nahdakseni hyvin noudatettu (toki meillakin on omat ongelmalliset yksilot, jotka eivat tahdo Kirkon sisaisia lakeja kunnioittaa). Kirkko katsoo etta vatsan paasto ei ole quadragesimasta alkavan neljankymmenen paivan paaston ensisijainen tarkoitus - painvastoin hengellinen kilvoittelu on sen merkitys, jota yllapidetaan esim. ristintien hartauksin, henkilokohtaisin rukouksin ja katumuksen sakramentin, ripin, kautta. Ajan liturgiat ovat yksinkertaistetut, vailla halleluja-lauselmia ja ilman taivaallista ylistysveisua 'Gloria in excelsis Deo'. Lantinen Kirkko, niin paljon kuin se fyysista paastoa kunnioittaakin, ei velvoita vaan kehottaa kristikansaa 40 paivan paastoon - kuitenkin kohottaen fyysisen paaston ylle hengellisen valmistautumisen paasiaisen riemujuhlaan, jolloin koko kristikunta riemuitsee Vapahtajansa ylosnousemuksessa.

Ignatius

Ignatius kirjoitti:

Liha on luksus, jonka kristitty vaihtaa johonkin vaatimattomampaan (esim. yksinomaan kasviksiin) paaston tiettyina paivina. Talla on kahtalainen merkitys: yhtaalta se on kristityn tapa pyrkia elamaan yksinkertaista elamaa paastonajan hengessa, imitoiden Kristuksen huomattavasti vakavampaa paastoa eramaassa, jonka meditointi valmistaa meita kiirastorstaina, pitkaperjantain ja paasiaisen tapahtumiin; toisaalta paastoamisen tarkoituksena elamantavan yksinkertaistajana on tehda mahdolliseksi kerata varoja koyhien ja karsivien tukemiseksi yli koko maailman piirin levinneessa Kirkossa. Taman vuoksi Kirkko jarjestaa paastonajan kerayksen, joka Caritaksen kautta annetaan apua tarvitseville.

Ignatius

"...velvoitettu pidattaytymaan liharuuasta tai ottamaan ylleen jonkin muun katumuksen velvoitteen."
Kirjoitit näin. Uusissa selityksissä en nähnyt enää mitään viitausta katumukseen. Katuuko ihminen sitä että hänen elämänsä on paremmin kuin jonkun toisen jolla ei ole vara siihen samaan? Minusta ainut katumuksen muoto jolla on mitään merkitystä on päättää olla koskaan tekemättä sitä mitä katuu ja myös toteuttaa päätös. Kaikki muu on hurskastelua. Mutta senhän kirkko osaa.

Minusta liharuoka ei ole luksus vaan murha. Raamatussakin sanotaan "Älä tapa". Missä kohdassa Raamattua sanotaan että tämä koskee vain ihmisen tappamista? Kaikki itsetietoisen elämän riistäminen on murha. Kaikkien liharuuan ystävien pitäisi mennä teurastamolle katsomaan lehmäpoloisia silmiin kun niitä hätistellään jonossa eteenpäin. Saattaisi jäädä makkarapaketti avaamatta.

Epäilevä tuomas kirjoitti:

"...velvoitettu pidattaytymaan liharuuasta tai ottamaan ylleen jonkin muun katumuksen velvoitteen."
Kirjoitit näin. Uusissa selityksissä en nähnyt enää mitään viitausta katumukseen. Katuuko ihminen sitä että hänen elämänsä on paremmin kuin jonkun toisen jolla ei ole vara siihen samaan? Minusta ainut katumuksen muoto jolla on mitään merkitystä on päättää olla koskaan tekemättä sitä mitä katuu ja myös toteuttaa päätös. Kaikki muu on hurskastelua. Mutta senhän kirkko osaa.

Minusta liharuoka ei ole luksus vaan murha. Raamatussakin sanotaan "Älä tapa". Missä kohdassa Raamattua sanotaan että tämä koskee vain ihmisen tappamista? Kaikki itsetietoisen elämän riistäminen on murha. Kaikkien liharuuan ystävien pitäisi mennä teurastamolle katsomaan lehmäpoloisia silmiin kun niitä hätistellään jonossa eteenpäin. Saattaisi jäädä makkarapaketti avaamatta.

Paasto on kaantymyksen aika. Sina aikana syntinen tahtoo Kristuksen sovitustyon kautta loytaa vapahduksen synneistaan, ja osana kaantymysta, ns. metanoiaa, on myos katumus. Ihminen katuu syntia, olipa se sitten ylenmaaraisen mammonan palvonnan, liian vahaisen apua tarvitsevien avustamisen tai vaikkapa moraalittomuuden synti. Osa esim. katumuksen sakramenttia, jota Kirkko kehottaa kaikkia vakavasta synnista tietoisia kristittyja viettamaan ennen paasiaista, on paatos olla koskaan enaa tekematta tunnustettuja synteja. Sita juuri kaantymys tarkoitta. Se kuinka hyvin itse kukin pystyy tata paatosta noudattamaan on toinen asia, mutta ripissa Jumalan armon sakramentin kautta vahvistaa tata paatostamme.

Elainten teurastamista ihmisruuaksi en aio keskustella sen enempaa.

Ignatius

Ignatius kirjoitti:

Ortodoksina tiedat etta suurin osa ortodokseista taydellisesti viisveisaa paastoamisen velvollisuuden, siina missa esim. perjantai-paaston jonka Kirkko vaatii muodossa tai toisessa, on nahdakseni hyvin noudatettu (toki meillakin on omat ongelmalliset yksilot, jotka eivat tahdo Kirkon sisaisia lakeja kunnioittaa). Kirkko katsoo etta vatsan paasto ei ole quadragesimasta alkavan neljankymmenen paivan paaston ensisijainen tarkoitus - painvastoin hengellinen kilvoittelu on sen merkitys, jota yllapidetaan esim. ristintien hartauksin, henkilokohtaisin rukouksin ja katumuksen sakramentin, ripin, kautta. Ajan liturgiat ovat yksinkertaistetut, vailla halleluja-lauselmia ja ilman taivaallista ylistysveisua 'Gloria in excelsis Deo'. Lantinen Kirkko, niin paljon kuin se fyysista paastoa kunnioittaakin, ei velvoita vaan kehottaa kristikansaa 40 paivan paastoon - kuitenkin kohottaen fyysisen paaston ylle hengellisen valmistautumisen paasiaisen riemujuhlaan, jolloin koko kristikunta riemuitsee Vapahtajansa ylosnousemuksessa.

Ignatius

Vastauksestasi kuultaa ajatus, että kirkon pitäisi mukautua, kun "enemmistö" sen jäsenkunnasta on eri mieltä jostain sen opetuksista - tässä tapauksessa siis lyö laimin paastoon liittyvät ruokamääräykset. Sorry, minusta aika kestämätön ja uskottavuutta nakertava ajatus.

Milloin katolinen kirkko on muuttanut opetustaan *ruoka*paastosta?

Pavel kirjoitti:

Vastauksestasi kuultaa ajatus, että kirkon pitäisi mukautua, kun "enemmistö" sen jäsenkunnasta on eri mieltä jostain sen opetuksista - tässä tapauksessa siis lyö laimin paastoon liittyvät ruokamääräykset. Sorry, minusta aika kestämätön ja uskottavuutta nakertava ajatus.

Milloin katolinen kirkko on muuttanut opetustaan *ruoka*paastosta?

Paastoaminen ei ole, eika ole koskaan ollut,opillinen kysymys. Ei siis ole totta etta koska kristikansa ei usko opinkohtaa X, Kirkko muuttaa sen. Kirkkokurilliset kysymykset ovat taysin oma kategoriansa.

Kirkon sisainen lakimaarittelee mitka vaatimukset kristityille on sopivaa asettaa, tassa ajassa ja paikassa. Yksin Kirkko maarittelee taman lain sisallon, ja vaikka se onkin komplementaarinen jumalallisen lain kanssa, ei jumalallinen laki vaadi tietynlaista tai tietynaikaista ruokapaastoa... Nain on nareet.

-Ignatius

Ignatius kirjoitti:

Paasto on kaantymyksen aika. Sina aikana syntinen tahtoo Kristuksen sovitustyon kautta loytaa vapahduksen synneistaan, ja osana kaantymysta, ns. metanoiaa, on myos katumus. Ihminen katuu syntia, olipa se sitten ylenmaaraisen mammonan palvonnan, liian vahaisen apua tarvitsevien avustamisen tai vaikkapa moraalittomuuden synti. Osa esim. katumuksen sakramenttia, jota Kirkko kehottaa kaikkia vakavasta synnista tietoisia kristittyja viettamaan ennen paasiaista, on paatos olla koskaan enaa tekematta tunnustettuja synteja. Sita juuri kaantymys tarkoitta. Se kuinka hyvin itse kukin pystyy tata paatosta noudattamaan on toinen asia, mutta ripissa Jumalan armon sakramentin kautta vahvistaa tata paatostamme.

Elainten teurastamista ihmisruuaksi en aio keskustella sen enempaa.

Ignatius

Monta kertaa ihminen tottuu helmasynteihinsä, niin ettei se enää niin omaatuntoa kolkuta.
Mutta paasto herättää omantunnon taas toimimaan,
niin että synti tulee ylenmäärin synnilliseksi.
ja niin se helmasynti tuntuu niin suurelle synnille, että siitä tekee parannuksen, niin ettei se enää olekaan mikään "helmasynti" joka aina uudestaan ja uudestaan kietoo. Ja silloin huomaakin että Jeesus rikkipolki käärmeen pään, niin ettei sillä olekkaan valtaa enää kiusata syntiin.
Ja siitä raamattu sanoo että me saamme kulkea voittosaatossa Kristuksessa Jeesuksessa.

Paavali

Ignatius kirjoitti:

Jokainen perjantai on paiva jolloin Kristuksen karsimysta ja kuolemaa muistaen jokainen kristitty on kirkkolain mukaan velvoitettu pidattaytymaan liharuuasta tai ottamaan ylleen jonkin muun katumuksen velvoitteen.

Ignatius

Heippa !
Mitä yleensä katolilainen syö kun on perjantai, jos ei kerta mitään liha-ruokia ?