Hassilla pasmat sekaisin
Satu Hassi kirjoittaa artikkelissaan:” Korhola on vaalien alla kovasti esiintynyt ilmastomeppinä. EU päätöksenteossa hän on kuitenkin keskittynyt ajamaan suurteollisuuden lobbarien tarjoamia malleja. Viimeksi tämän viikon tiistaina kuulin omin korvin hänen Jyväskylässä sanovan, että absoluuttisten päästörajojen sijasta teollisuudelle tulisi asettaa vain tuotantotonni kohtaiset päästörajat. Jos siis esimerkiksi teräksen tuotannon päästöt tonnia kohden alenisivat 20%:a ja samaan aikaan tuotanto kaksinkertaistuisi, kokonaispäästöt kasvaisivat 60%:a”.
”Tämä ei valitettavasti ihmiskuntaa pelasta. Maapallo tuntee vain absoluuttiset päästöt. Esimerkiksi teräksen kohdalla ei ole kyse vain siitä, mitkä ovat päästöt tonnia kohden, vaan paljonko terästä ylipäänsä voidaan käyttää, missä määrin terästä voidaan korvata uusilla …”
Voidaanhan ne puheet näinkin esittää, mutta katsotaan miten benchmark-menetelmä todellisuudessa toimii. Meillä on useita tarästehtaita: Tehdas A:n päästöt tuotettua terästonnia kohden ovat 1000 kg CO2. Tehtaiden B-Y päästöt tuotettua terästonnia kohden ovat 1500 kg CO2.
Kun päästörajat asetetaan parhaalla tekniikalla varustetun tehtaan A tuotannon mukaan, joutuvat tehtaat B-Y ostamaan päästöjä 500 kg jokaista tuottamaansa terästonnia kohden. Kun päästotonnin hinta on noin 20 €uroa, saa tehdas A huomattavan 10 €uron hintaedun tuottamalleen terästonnille. Näillä halvemmilla hinnoilla tehdas A tulee voittamaan huomattavan määrän tilauksia, jolloin kilpailevat tehtaat B-Y joutuvat nykyaikaistamaan tehtaitaan.
Muutaman vuoden kuluttua kaikkien terästehtaiden päästöt ovat noin 1000 kg CO2, tai ehkä allekin. Kunnes tehdas A alentaa taas päästöjään 800 kiloon CO2 tuotettua tonnia kohden ja enemmän tuottavat joutuvat ostamaan päästöjä…
Absoluuttiset päästörajat nostavat tuotteiden hintoja. Benchmark-menetelmä yhdessä markkinavoimien kanssa alentaa tonnihintaa ja samalla vähentää CO2 päästöjä tuotettua terästonnia kohden paremmin kuin koskaan absoluuttisilla rajoilla olisi päästy.
Satu Hassi. Kumpi menetelmä on ihmisten ja ilmaston kannalta terveellisempi? Hassi syyttää Korholaa siitä, että tämä ajaa suurteollisuuden lobbareiden esittämiä asioita. Mutta hyvänen aika! Jos ehdotus on hyvä ja toteutumiskelpoinen, niin miksi sitä ei voi ajaa siitä syystä, että sen lähde on suurteollisuus? Hassilla on nyt pasmat sekaisin.
Satu Hassi kirjoittaa artikkelissaan:” Korhola on vaalien alla kovasti esiintynyt ilmastomeppinä. EU päätöksenteossa hän on kuitenkin keskittynyt ajamaan suurteollisuuden lobbarien tarjoamia malleja. Viimeksi tämän viikon tiistaina kuulin omin korvin hänen Jyväskylässä sanovan, että absoluuttisten päästörajojen sijasta teollisuudelle tulisi asettaa vain tuotantotonni kohtaiset päästörajat. Jos siis esimerkiksi teräksen tuotannon päästöt tonnia kohden alenisivat 20%:a ja samaan aikaan tuotanto kaksinkertaistuisi, kokonaispäästöt kasvaisivat 60%:a”.
”Tämä ei valitettavasti ihmiskuntaa pelasta. Maapallo tuntee vain absoluuttiset päästöt. Esimerkiksi teräksen kohdalla ei ole kyse vain siitä, mitkä ovat päästöt tonnia kohden, vaan paljonko terästä ylipäänsä voidaan käyttää, missä määrin terästä voidaan korvata uusilla …”
Voidaanhan ne puheet näinkin esittää, mutta katsotaan miten benchmark-menetelmä todellisuudessa toimii. Meillä on useita tarästehtaita: Tehdas A:n päästöt tuotettua terästonnia kohden ovat 1000 kg CO2. Tehtaiden B-Y päästöt tuotettua terästonnia kohden ovat 1500 kg CO2.
Kun päästörajat asetetaan parhaalla tekniikalla varustetun tehtaan A tuotannon mukaan, joutuvat tehtaat B-Y ostamaan päästöjä 500 kg jokaista tuottamaansa terästonnia kohden. Kun päästotonnin hinta on noin 20 €uroa, saa tehdas A huomattavan 10 €uron hintaedun tuottamalleen terästonnille. Näillä halvemmilla hinnoilla tehdas A tulee voittamaan huomattavan määrän tilauksia, jolloin kilpailevat tehtaat B-Y joutuvat nykyaikaistamaan tehtaitaan.
Muutaman vuoden kuluttua kaikkien terästehtaiden päästöt ovat noin 1000 kg CO2, tai ehkä allekin. Kunnes tehdas A alentaa taas päästöjään 800 kiloon CO2 tuotettua tonnia kohden ja enemmän tuottavat joutuvat ostamaan päästöjä…
Absoluuttiset päästörajat nostavat tuotteiden hintoja. Benchmark-menetelmä yhdessä markkinavoimien kanssa alentaa tonnihintaa ja samalla vähentää CO2 päästöjä tuotettua terästonnia kohden paremmin kuin koskaan absoluuttisilla rajoilla olisi päästy.
Satu Hassi. Kumpi menetelmä on ihmisten ja ilmaston kannalta terveellisempi? Hassi syyttää Korholaa siitä, että tämä ajaa suurteollisuuden lobbareiden esittämiä asioita. Mutta hyvänen aika! Jos ehdotus on hyvä ja toteutumiskelpoinen, niin miksi sitä ei voi ajaa siitä syystä, että sen lähde on suurteollisuus? Hassilla on nyt pasmat sekaisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen tunetnut tuon naisen 70-luvulta lähtien ja jo opiskeluajoilta lähtien tuosta voidaan todeta; ei ensimmäistäkään rehellistä päivää nainen ole nähnyt ainakaan 1972-vuodesta lähtien.
koska satu on tutkinut asian, ja sinä olet rasisti.
Nimimerkki HTZA:lle: Miten ihmeessä ihminen voi olla rasisti, jos hän vain kommentoi Hassin sanomisia??????
Ja sitten asiaan. Hassi on katkera Korholalle, koska Korhola on paremman näköinen nainen. Hassia ei kukaan katso kahta kertaa, mutta Korholan kohdalla ei kaksisataa kertaa katsominenkaan ole liikaa. Nami, nami!
Hassi oli yksi päästökaupan pääjunailija EU:ssa. Erikoista oli hänen halunsa auttaa Venäjää miljardeilla, vaikka Venäjä ei koskaan ole ympäristön hyväksi investoinut. Korhonen on aivan oikeassa, että päästöt pitää laskea nykyisten CO2 päästöjen mukaan, tuotettua palikkaa (esim. terästonnia kohti). Vaikka Hassi on muistaakseni DI, Korhosella on paljon älykkäämmät ajatukset, energiataloudesta, ympäristön suojelusta, ja pitkän ajan näkemyksistä Suomen parhaaksi.
Korhoselle ääni kolahti.
http://keskustelu.suomi24.fi/comment/reply/4693312
Parasta on kuulkaa ettei valita Europarlamenttiin enempää Hassia kuin Korholaakaan. Molemmat alkavat olla jo aika kulunutta vuosikertaa - ja mielipiteet tiedetään vanhastaan.
Luotetaan uusiin ja nuorempiin tekijöihin ja jätetään nämä vanhat hempulit himaan. Hassikin on taistolainen menneisyydeltään ja Korhola oli ennen puolueloikkaa kristillisdemokraattien jäsen. Kummastaan ei suurempaa hyötyä Suomelle.