KYSELY EDUSKUNNALLE
http://www.promerit.net/blogi.kannus.htm
Olen vuodesta 1999 asti yrittänyt saada selvyyttä ristiriitaiseen lainkäyttöön, koskien Haagin lapsikaappaussopimuksen ratifioimista – Suomen eduskunnassa.
Suomalaisen oikeuskäytännön omalaatuisuus tuli esille mm. Campoyn veljesten ja Kosken poikien mielisairaalaan vangitsemisepisodeineen ja turkulaisen 9-vuotiaan pojan lähettämisessä huumattuna lentorahtina Yhdysvaltoihin.
Kysely,
Marjo Timonen, johtaja viestintäyksikkö
Eduskunta
Kunnioittavasti tiedustelen. Onko Suomen eduskunta hyväksynyt ja käsitellyt ns Haagin lapsikaappaussopimusta – kokonaisuutena?'
Ymmärtääkseni sopimuksen hyväksyminen lailla on pitänyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä kaksilla valtiopäivillä tai kiireisenä 5/6 enemmistön päätöksellä, koska siinä kajottiin perustuslaillisiin oikeuksiin.
Jos se on kokonaisuudessaan hyväksytty, niin mikä on
• päivämäärä ja lain numero sekä
• hallituksen esityksen numero?
• Milloin ja millä asetuksella lain toimeenpano on hyväksytty?
Vertailuna vuonna 1947 hyväksytty Pariisin rauhansopimus, joka vahvistettiin lailla ja asetuksella perustuslain säätämisjärjestyksessä..
Olen tietoinen , että lapsen huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevissa laeissa on viitattu niin sanottuun Haagin sopimukseen.Suomessa lainkäyttö on ristiriidassa sopimukseen joka on kokonaisuutena hyväksyttävissä englannin- ja ranskankielisinä.
Kalevi Kannus
* **
Vastaus eduskunnasta:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Kirjasto/tietopalvelupäivystäjä [mailto:[email protected]] Lähetetty: 29. toukokuuta 2009 15:32
Vastaanottaja: Kalevi Kannus
.. viittaan Kaarlo Mäkelän (Jali Raidalle) aiemmin lähettämään viestiin.
- - - -
Jali Raidan saama vastaus:
From: "Kirjasto/tietopalvelupäivystäjä"
To: "Flittner von Julia"
Date: May 28, 2009 3:59:34 PM EEST
Tässä Ulkoasiainministeriöstä saamaamme lisätietoa koskien Haagin lapsikaappaussopimuksen voimaan saattamista.Sopimuksen voimaansaattavaa asetusta (Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 57/1994/Suomen säädöskokoelma n:o 644/1994) on edeltänyt lainmuutos (Suomen säädöskokoelma n:o 186/1994 - HE 60/1993), joka on koskenut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia.Lainmuutos on hyväksytty eduskunnassa 17.12. 1993.
Liitteenä esittelylista sopimusta koskevasta presidentin esittelystä ja valmistelevan virkamiehen muistio sopimuksen voimaansaattamisesta.
yst. terv. Kaarlo Mäkelä
Eduskunnan kirjasto / tietopalvelu - Riksdagsbiblioteket / Informationstjänsten
* * *
Lasten oikeusturvasta on kysymys, vai onko?
Kaarlo Mäkelä lausuu ao. vastauksessaan:
Sopimuksen voimaansaattavaa asetusta (Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 57/1994/Suomen säädöskokoelma n:o 644/1994) on edeltänyt lainmuutos (Suomen säädöskokoelma n:o 186/1994 - HE 60/1993), joka on koskenut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia.
Lainmuutos on hyväksytty eduskunnassa 17.12. 1993.
Kun on olemassa kuitenkin toinen versio:
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (4.3.1994/186)
Lakiin sisältyy viittauksia ns. Haagin lapsikaappaussopimukseen kuin myös vastaavaan Euroopan neuvoston sopimukseen. Lain tullessa voimaan 4.3 1994 Suomi ei ole ollut ko. kansainvälisten sopimusten hyväksyjänä. Sopimukset ovat tulleet Suomessa voimaan vasta asetuksella 1. elokuuta 1994.
Euroopan neuvosto vahvisti vasta vuonna 1996 jäsenmaitaan varten eurooppalaisen yleissopimuksen lasten oikeuksien käytöstä. Tällä yleissopimuksella pyritään turvaamaan lapselle prosessuaaliset oikeudet ja muun muassa oikeus osallistua asianosaisena häntä koskevaan oikeudenkäyntiin.
EN:n jäsenyydestään huolimatta Suomi ei ole ratifioinut tätä YK:n lapsisopimuksen menettelyllistä täytäntöönpanosopimusta.
Ratifiointi edellyttäisi koko lailla suuria lakiperäisiä uudistuksia. Kun menettelyllistä yleissopimusta ei ole saatettu voimaan, meillä voidaan määrätä lasten elinikäisistä kohtaloista konttorityönä, ei oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaateliaassa, oikeusturvaa takaavassa järjestyksessä. Tämäkö on ollut lainsäätäjän tarkoitus ja tavoite?
Kalevi Kannus
http://www.promerit.net/blogi.kannus.htm
Kts. Jali Raidan kommentti..
http://www.promerit.net/blogi.kannus.htm
Olen vuodesta 1999 asti yrittänyt saada selvyyttä ristiriitaiseen lainkäyttöön, koskien Haagin lapsikaappaussopimuksen ratifioimista – Suomen eduskunnassa.
Suomalaisen oikeuskäytännön omalaatuisuus tuli esille mm. Campoyn veljesten ja Kosken poikien mielisairaalaan vangitsemisepisodeineen ja turkulaisen 9-vuotiaan pojan lähettämisessä huumattuna lentorahtina Yhdysvaltoihin.
Kysely,
Marjo Timonen, johtaja viestintäyksikkö
Eduskunta
Kunnioittavasti tiedustelen. Onko Suomen eduskunta hyväksynyt ja käsitellyt ns Haagin lapsikaappaussopimusta – kokonaisuutena?'
Ymmärtääkseni sopimuksen hyväksyminen lailla on pitänyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä kaksilla valtiopäivillä tai kiireisenä 5/6 enemmistön päätöksellä, koska siinä kajottiin perustuslaillisiin oikeuksiin.
Jos se on kokonaisuudessaan hyväksytty, niin mikä on
• päivämäärä ja lain numero sekä
• hallituksen esityksen numero?
• Milloin ja millä asetuksella lain toimeenpano on hyväksytty?
Vertailuna vuonna 1947 hyväksytty Pariisin rauhansopimus, joka vahvistettiin lailla ja asetuksella perustuslain säätämisjärjestyksessä..
Olen tietoinen , että lapsen huoltajuutta ja tapaamisoikeutta koskevissa laeissa on viitattu niin sanottuun Haagin sopimukseen.Suomessa lainkäyttö on ristiriidassa sopimukseen joka on kokonaisuutena hyväksyttävissä englannin- ja ranskankielisinä.
Kalevi Kannus
* **
Vastaus eduskunnasta:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Kirjasto/tietopalvelupäivystäjä [mailto:[email protected]] Lähetetty: 29. toukokuuta 2009 15:32
Vastaanottaja: Kalevi Kannus
.. viittaan Kaarlo Mäkelän (Jali Raidalle) aiemmin lähettämään viestiin.
- - - -
Jali Raidan saama vastaus:
From: "Kirjasto/tietopalvelupäivystäjä"
To: "Flittner von Julia"
Date: May 28, 2009 3:59:34 PM EEST
Tässä Ulkoasiainministeriöstä saamaamme lisätietoa koskien Haagin lapsikaappaussopimuksen voimaan saattamista.Sopimuksen voimaansaattavaa asetusta (Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 57/1994/Suomen säädöskokoelma n:o 644/1994) on edeltänyt lainmuutos (Suomen säädöskokoelma n:o 186/1994 - HE 60/1993), joka on koskenut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia.Lainmuutos on hyväksytty eduskunnassa 17.12. 1993.
Liitteenä esittelylista sopimusta koskevasta presidentin esittelystä ja valmistelevan virkamiehen muistio sopimuksen voimaansaattamisesta.
yst. terv. Kaarlo Mäkelä
Eduskunnan kirjasto / tietopalvelu - Riksdagsbiblioteket / Informationstjänsten
* * *
Lasten oikeusturvasta on kysymys, vai onko?
Kaarlo Mäkelä lausuu ao. vastauksessaan:
Sopimuksen voimaansaattavaa asetusta (Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 57/1994/Suomen säädöskokoelma n:o 644/1994) on edeltänyt lainmuutos (Suomen säädöskokoelma n:o 186/1994 - HE 60/1993), joka on koskenut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia.
Lainmuutos on hyväksytty eduskunnassa 17.12. 1993.
Kun on olemassa kuitenkin toinen versio:
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (4.3.1994/186)
Lakiin sisältyy viittauksia ns. Haagin lapsikaappaussopimukseen kuin myös vastaavaan Euroopan neuvoston sopimukseen. Lain tullessa voimaan 4.3 1994 Suomi ei ole ollut ko. kansainvälisten sopimusten hyväksyjänä. Sopimukset ovat tulleet Suomessa voimaan vasta asetuksella 1. elokuuta 1994.
Euroopan neuvosto vahvisti vasta vuonna 1996 jäsenmaitaan varten eurooppalaisen yleissopimuksen lasten oikeuksien käytöstä. Tällä yleissopimuksella pyritään turvaamaan lapselle prosessuaaliset oikeudet ja muun muassa oikeus osallistua asianosaisena häntä koskevaan oikeudenkäyntiin.
EN:n jäsenyydestään huolimatta Suomi ei ole ratifioinut tätä YK:n lapsisopimuksen menettelyllistä täytäntöönpanosopimusta.
Ratifiointi edellyttäisi koko lailla suuria lakiperäisiä uudistuksia. Kun menettelyllistä yleissopimusta ei ole saatettu voimaan, meillä voidaan määrätä lasten elinikäisistä kohtaloista konttorityönä, ei oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaateliaassa, oikeusturvaa takaavassa järjestyksessä. Tämäkö on ollut lainsäätäjän tarkoitus ja tavoite?
Kalevi Kannus
http://www.promerit.net/blogi.kannus.htm
Kts. Jali Raidan kommentti..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.