Minä ateistina sanon, että ei mitään. Subjektiivisella tasolla ei tapahdu enää mitään, vaikka maailma jatkaa menoaan ihan samalla tavalla kuin ennenkin.
Olen ollut tajuton joskus. En muista mitään siitä, mitä ympärilläni tapahtui, kun olin tajuton. Sillä ei siis ollut subjektiivisesti minulle mitään väliä, vaikka olisin siihen kuollut.
Olen ollut tajuton joskus. En muista mitään siitä, mitä ympärilläni tapahtui, kun olin tajuton. Sillä ei siis ollut subjektiivisesti minulle mitään väliä, vaikka olisin siihen kuollut.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mitään sielunliihoittelua varmaan tapahdu, mutta kysymys uudelleen syntymisestä on tietenkin mahdollinen, muttei todistettava.
Kuoltuaan kun sitä on ihan samassa jamassa kuin ennen syntymää.
Mutta mihinkään Karman-lakeihin en kyllä jaksa uskoa. Silkkaa uskonnollista hapatusta sekin.
Ihmisestä tulee ruumiinsa kuoltua henki. Tiedän tämän, koska omaan salaperäisen luonnonlahjan, selvänäköisyyden. Toisin sanoen olen jatkuvasti yhteydessä henkimaailmaan.
Moni henki on aluksi tyytymätön oloonsa henkenä, mutta aina siihen sopeutuu. Tätä tyytymättömyyden vaihetta leimaa katkeruus omasta kuolemasta; katolinen kirkko nimittää tätä tilapäistä tyytymättömyyden tilaa kiirastuleksi. Monesti ateistit ovat kuoltuaan erityisen pitkään katkeria; erilaiset uskovat pääsevät "kiirastulesta" eli sopeutuvat henkimaailmaan nopeammin, koska he ovat jo eläessään tienneet sen totuuden, että kuolema ei merkitse kaiken loppua.
Viimeisellä tuomiolla kaikki pelastuvat, koska jokainen tunnustaa ainoan Jumalan viimeistään henkimaailmassa tai tuomiopäivänä palanneen Kristuksen kohdatessaan.
Jos olet työntanyt banaanin perseesesi ja tulet öykkäröimään Ateistipalstalle???
löö :-D)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Myös isoäidilläni oli selvänäköisyyden lahja. Se tosin kävi ilmi vasta hänen viimeisinä vuosinaan; hän oli aiemmin kovin pelännyt omituista kykyään, ja siksi se oli pitänyt salata.
Isoäitini oli ilmeisesti jatkuvasti yhteydessä henkisiin dimensioihin. Hän myös näki joitakin asioita ennalta salaperäisissä unissa ja joskus jopa näyissä keskellä päivää.
Selvänäköisyys on todellakin mielenkiintoinen ilmiö, mutta mahdoton tutkia, koska tiedemiehet eivät myönnä sen olemassaoloa.
Minulla nimittäin on aina banaani perseessä ja hyvältä tuntuu.
Uskonnon mukaan joudutaan Taivaaseen/Helvettiin.
En sit tiiä mistä tulee vaihtoehto, jossa synnyttäis uudestaan, vaikka toisena ihmisenä tai eläimenä.
Mut mä ateistina uskon, et kuoleman jälkeen on vaan mustaa tyhjää. Makaat maassa ruumiina/tuhkana kunnes madot syö taikka tuhka häviää. Ei mitään kummempaa.
Ruumis kuolee, mutta henki, joka kantaa elämää jatkaa elämistä.
Oman elämän valinnat tulevat eteemme kuoleman jälkeen, niistä joudumme tilille
kannattaa ottaa aika rauhallisesti tämä elämä ja uskoa ainoaan todistusaineistoon joka meille on annettu. Eli Jeesus on todellinen, myös Raamattu on totta. On olemassa korkeampia voimia jotka huolehtivat meistä, jos uskomme niihin.
Hyvin yksinkertaista
Minä sanon, että "en tiedä" ja se siinä jännää onkin. Toisaalta, miksi ihmeessä kuoleman jälkeen subjektiivisella tasolla pitäisi tapahtua (tai olla tapahtumatta) kaikille samoja asioita? Elämme erilaiset elämät ja kuolemme hyvin monin monituisin tavoin: joku kuolee silmänräpäyksessä, toinen kouristelee tuskissaan, kolmas hiipuu vaivihkaa...
Tajuttomuus ei ole kuolema, joten näitä ei voida vertailla. Et kuollut, vaan olit tajuton.
Ruumis kuolee, atomit jatkaa elämistä.
verrata, koska minä en ole läsnä ollessani tajuton, samoin on kuoleman laita.