Kauhea kun jännittää!

Olen työskennellyt erään kirjasarjan parissa vuodesta 2003 ja olen monen mutkan kautta saanut kirjan ensimmäisen osan siihen vaiheeseen, että se on melkein aika lähettää kustantajalle. Sivuja puuttuu arviolta 20-30 ja on sen jälkeen valmis - se ensimmäinen osa siis.

Näin lähellä päämäärän ensimmäistä osaa jännittää ihan kamalasti. Mitä jos loppu meneekin jotenkin pieleen? Mitä jos yksikään kustantaja ei halua julkaista kirjasarjan osaa, jonka loput osat on vielä kirjoittamatta? Minne kaikkialle teksti kannattaa edes lähettää?

Nyt neuvoja, rakkaat kanssakirjoittajat! Miten päästä julkaisuhermostuksesta eroon?

8

509

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KÄRSIVÄLLISYYTTÄ:)

      Mä olen lähettänyt oman käsikirjoitukseni pari kuukautta sitten.
      Siis esikoisen ja nyt valmistelen toista.

      Julkaisu hermostus muuttui kyllä mulla siihen hermostukseen, että odotan kustantamolta jotain palautetta.
      Joka päivä käyn katsomassa monta kertaa postia jne...

      EI kai se siitä lopusta voi enää olla kiinni.
      Rohkeutta.
      Suurinta osaa tietysti ei julkaista kustantamoille saapuneista käsikirjoituksista, mutta aina kuitenkin julkaistaan joku.

    • KÄRSIVÄLLISYYTTÄ:)

      Mä olen lähettänyt oman käsikirjoitukseni pari kuukautta sitten.
      Siis esikoisen ja nyt valmistelen toista.

      Julkaisu hermostus muuttui kyllä mulla siihen hermostukseen, että odotan kustantamolta jotain palautetta.
      Joka päivä käyn katsomassa monta kertaa postia jne...

      EI kai se siitä lopusta voi enää olla kiinni.
      Rohkeutta.
      Suurinta osaa tietysti ei julkaista kustantamoille saapuneista käsikirjoituksista, mutta aina kuitenkin julkaistaan joku.

    • scarabaeus

      Ai mikä ihmeen

      kirjasarja ?

      Onko ne sitten tulevaisuudessa jotakin

      tietokirjoja ?

      Ja julkaisuhermostus... minkälainen olo ?

      . . .

      Kuten huomaat arvon kirjoittaja, en oikein käsittänyt tekstiäsi. Taisit kirjoittaa jotenkin hermostuksissasi koko vuodatuksen

      ?

    • tekstiäsi?

      Usein se on (kuulemma) yhtä aikaavievä prosessi kuin itse raakatekstin pukaaminen. Ei kannata heti paikalla lähettää raakiletta minnekään. Nopeus ei aina ole valttia. Nopeus voi tässä tapauksessa taata nopean hylkäämisen.

      Vai tarkoititko, että kirjoitat yhdellä versiolla viimeisteltyä tekstiä? Jotkut pystyvät siihen, onnittelut heille. Vai oletko muokannut ja muokannut, ja nyt puuttuu vain viimeisten sivujen viimesilaus?

      • Kirjoitan vauhdissa lähes valmista tekstiä, mutta viimeistely täytyy tietenkin tehdä. Minulle on kuitenkin vaikeampaa kirjoittaa ensimmäinen versio/raakateksti kuin korjata vanhaa. Kirjan ensimmäiset sivut on kirjoitettu kaksi ja puoli vuotta sitten, joten tiedostan että työtä vielä on edessäpäin.

        Pääasiassa korjattavana on kuitenkin kirjoitusvirheitä ja pätkiä, joissa ei kirjan myöhempien tapahtumien kannalta ole mitään järkeä. Yksi mikä jännittää on, että alan puolessa välissä muokkaamista pelkäämään, ettei tyylistäni pidetäkään ja alan silpomaan tekstistä paljon sellaista pois, mitä sieltä ei olisi ehkä tarvetta poistaa. Kustantajahan kuitenkin katsoo vielä tekstin läpi ja ottaa sieltä hyvin todennäköisesti vielä enemmän pois.


    • huopatossun kummitäti

      Olen samanlaisissa tunnelmissa tosin ilman hermostusta :) Aloin kirjoittaa tekelettäni (josta myös kaavailen pariosaista) kymmenisen vuotta sitten, juuri teini-ikään ehdittyäni. Sain käsikirjoituksen valmiiksi ja viimeisteltyä (sen pakollisen 5 kertaa) vuonna 2006 ja hirveän paniikin kera lähetin sen kolmeen tai neljään taloon. Söin kynsiä ja olin ihan varma, että se "menee läpi".

      No, liekö ylläripylläri ettei mennyt? Sain yhden perushylsyn ja kaksi yksityiskohtaista ja kannustavaa palautetta isoimmista taloista. Näissä kehuttiin tekstiäni mutta heti perään todettiin, että "on liian haastava ammattikirjoittajallekin" ja "sisältää liikaa puutteita". Jos kaikki olisivat olleet perushylsyjä, olisin ehkä jo luovuttanut. Elämäni muuttui rajusti tuon tohinan jälkeen (kirjoittamiseen liittymättömällä tavalla; menin naimisiin ja sain lapsen). Jos olisivat vain sanoneet, että paska mikä paska, en olisi jatkanut, mutta tuollaisen jälkeen en voinut enää oikein lopettakaan.

      Odotin kaksi vuotta ja tajusin kuin salama kirkkaalta taivaalla, mistä kohtaa sauma vuosi. -08 aloin kirjoittaa koko roskaa uudestaan, muutin aivan kaiken paitsi sitä punaista lankaa. Teksti oli alkujaan ollut pitkä (liki 500 A4:sta), nyt se puolittui (hikiset 250). Muutama viimeinen luku kaipaa vielä viilausta. Sitten otan juhannuksena kasan mökille ja muokkaan ensimmäisen kerran siellä. Viimeisen kerran muokkaan elokuussa, kun lapsukaiseni menee tarhaan ja saan pari "omaa" päivää ennen kuin velvollisuudet kutsuvat minuakin. Sitten pistän takaisin postiin ja jouluna alan odottaa vastausta.

      Muistan edelleen viime kerran hermostuneisuuden ja jännityksen, jotka välittyvät sinunkin kirjoituksestasi :) Enää en sitä kuitenkaan tunne. Tiedän, että käsikirjoitukseni on nyt loistava (ainakin siihen edelliseen verrattuna, joka silloin tuntui myös loistavalta) ja kolmatta kertaa en sitä enää kirjoita (olen valmis toki muokkaamaan, mutta enää en alusta aloita). Jos ei mene läpi, teen omakustanteen, koska useampi "fani" löytyy jo. Mainetta ja mammonaa en ole sillä koskaan halunnut tavoitella, ainoa pyrkimykseni on pakottaa lapseni lukemaan sen sitten aikanaan :) Ja mieheni myös. Ja ehkä vanhempani. Vaikka aseella uhaten.

      Miten hermostuksesta pääsee eroon? Kai se on pettymyksen kautta :) Usko omaan työhön on mahtava asia, mutta kannattaa myös valmistautua ottamaan isku vastaan. Iskun laadusta sitten riippuen, ei kannata myöskään luovuttaa, koska ei kaikki siihen lopu. Suosittelen kuitenkin viimeisen viilauksen jälkeen odottamaan pari kolme viikkoa ennen kuin lähetät tekstiä minnekään. Helposti oman tekstinsä lumoissa ei tajua selviä virheitä tai puutteita ja pieni loma yleensä auttaa siihen. Sen jälkeen pakettiin ja postiin. Niin, ja niitä vastauksia ei ihan heti kannata odottaa; itse sain odotella puoli vuotta viimeksi ja samaan varaudun nytkin.

      Nauti niistä viimeisistä sivuista ;)

      • Kiitos vastauksesta! Ihana kuulla samassa tilanteessa olevan kokemuksia. Tietää itse paremmin mitä odottaa ja mitä todennäköisesti on vielä edessä.

        PS. Olen kirjoittanut tämän uudestaan jo kolmatta kertaa. Koneeni on mennyt rikki useaan otteeseen vuosien aikana ja syönyt koko käsikirjoituksen. Pitkälle on menty ensimmäisen version jälkeen, mutta jännittää että onko se vieläkään tarpeeksi.


    • Kaikkihan on mahdollista, mutta jatka päättäväisesti eteenpäin - äläkä välitä muista.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin

      Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j
      Ikävä
      65
      4485
    2. Sä olet epävakaa

      tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all
      Ikävä
      50
      2491
    3. Mieti miten paljon yritin

      Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔
      Ikävä
      62
      2130
    4. Sovitaanko ja halataanko?

      Pyydetään toisiltamme anteeksi...❤️
      Ikävä
      74
      1340
    5. En ikinä koskaan

      En tule ikinä hyväksymään!
      Tunteet
      68
      1130
    6. Helena Ahti-Hallberg laukoo suorat sanat - Tämä voi olla ongelma uudella TTK kaudella: "Jos on..."

      Helena Ahti-Hallberg - tuo upea ja vaativa TTK-tuomari! Tanssii Tähtien Kanssa suosikkiohjelma starttaa syksyn iloksi ja
      Tanssii tähtien kanssa
      22
      1130
    7. Olen selvästi rikki

      Narsistiset ihmiset jotenkin koukuttaa minut.
      Ikävä
      28
      1075
    8. Ihmisen todellinen tarkoitus, dharma on tehdä tietoinen valinta toimia muiden hyväksi.

      Tällä polulla ei ole tappioita eikä häviöitä. Vaikka ihminen ei pääsisi tällä polulla loppuun asti, hän ei menetä mitä
      Hindulaisuus
      417
      994
    9. Olisin vain n.ssinut sua kerran

      Mutta ei kelvannut.
      Ikävä
      67
      867
    10. Millaisen sormuksen nainen haluat

      Kun mennään naimisiin? 💍
      Ikävä
      64
      798
    Aihe