http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Vaalit/1194619596469/artikkeli/vennamo olisi ollut eu n kannattaja.html?rendermode=previewnoins
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tärvelee Smp:n legendaarisen perustajan, Veikko Vennamon, perintöä Nato-vastaisuudellaan ja EU:n mollaamisellaan. Vennamo olisi ollut Suomen EU-jäsenyyden innokas tukija.
Näin kokee Euroopan parlamenttiin pyrkivä kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.).
– Kauas on Soini oppi-isästään mennyt. Vennamo sanoi aina, että ainoa vaihtoehto Suomen puolueettomuuspolitiikalle on länsiliittoutuminen. Jos Veikko Vennamo olisi elossa, hän olisi vahva EU-jäsenyyden tukija, Laukkanen sanoo.
Laukkasen mielestä Vennamo kannattaisi myös Suomen Nato-jäsenyyttä.
Laukkanen puuhaa Karjalan liiton puheenjohtajana Vennamolle muistomerkkiä Lapinlahdelle. Ensi vuonna paljastettava muistomerkki liittyy Karjalan evakkojen asuttamiseen.
Laukkanen kävi alkuviikosta kampanjoimassa eri puolilla Lappia. Hän lähti katsomaan, vieläkö Lapin radion vanhaa toimittajaa muistetaan. Ilmeisesti muistettiin, koska ehdokas kertoo tavanneensa satoja lappilaisia. Laukkanen muutti 1980-luvun alkupuolella Rovaniemeltä etelään. Nykyään hän asuu kotiseudullaan Kymenlaaksossa, mutta Lappi on yhä muistoissa mukana.
– Olen ollut seuraamassa, kun vesi nousee altaissa ja poroja pelastetaan turvelautoilta, Laukkanen muistelee radioaikojaan.
Ydinvoiman kannalla
Laukkanen kirjoitti toimittaja Ahti Saarelan ja valokuvaaja Veikko Aitamurron kanssa Kenen Ounasjoki -kirjan 1980-luvun alussa. Kittilän vaalitilaisuudessa tämä kirja nousi vieläkin esille.
– Vanhin tytär syntyi täällä. Olin täällä niin pitkän aikaa, ettei se mihinkään häviä, Laukkanen sanoo.
Laukkasella on toimittajan koulutus ja pitkä kokemus toimittajan työstä. Julkkisehdokas tai viihde-ehdokas hän ei suostu olemaan. Eduskuntakokemusta on jo 14 vuotta ja Euroopan neuvostossakin kuusi vuotta.
Laukkasta harmittaa julkkisehdokkaiden EU-kampanjassa saama palstatila. Toisaalta hän arvioi ihmisten arvostavan asiantuntemusta äänestyspäivänä. Ihmiset muistavat, kuinka suuri merkitys Euroopan unionin päätöksillä on suomalaiseen lainsäädäntöön.
– Miksi me lähettäisimme sinne vailla poliittista osaamista olevia ihmisiä, Laukkanen kysyy.
Eduskunnassa Laukkanen on keskittynyt muun muassa Suomen Venäjä-suhteeseen. Yhteistä maarajaa on 1300 kilometriä, joten mistään yhdentekevästä asiasta ei ole kysymys.
– Meidän pitää osata koukata EU:n kautta meidän Venäjä-politiikassa. Nato-optio pitää myös olla, mutta EU:n nykyinen turvarakenne riittää meille ihan hyvin, Laukkanen sanoo.
Laukkanen on ollut pitkään Suomen EU-jäsenyyden kannalla.
Hän kertoo kannattaneensa myös ydinvoiman lisärakentamista aikana, jolloin ydinvoimaa vastustettiin nykyistä enemmän.
– Putosin näiden takia myös eduskunnasta, Laukkanen sanoo.
Myöhemmin hän palasi takaisin eduskuntaan, mutta kantaa näihin kahteen asiaan ei ole tarvinnut muuttaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tärvelee Smp:n legendaarisen perustajan, Veikko Vennamon, perintöä Nato-vastaisuudellaan ja EU:n mollaamisellaan. Vennamo olisi ollut Suomen EU-jäsenyyden innokas tukija.
Näin kokee Euroopan parlamenttiin pyrkivä kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.).
– Kauas on Soini oppi-isästään mennyt. Vennamo sanoi aina, että ainoa vaihtoehto Suomen puolueettomuuspolitiikalle on länsiliittoutuminen. Jos Veikko Vennamo olisi elossa, hän olisi vahva EU-jäsenyyden tukija, Laukkanen sanoo.
Laukkasen mielestä Vennamo kannattaisi myös Suomen Nato-jäsenyyttä.
Laukkanen puuhaa Karjalan liiton puheenjohtajana Vennamolle muistomerkkiä Lapinlahdelle. Ensi vuonna paljastettava muistomerkki liittyy Karjalan evakkojen asuttamiseen.
Laukkanen kävi alkuviikosta kampanjoimassa eri puolilla Lappia. Hän lähti katsomaan, vieläkö Lapin radion vanhaa toimittajaa muistetaan. Ilmeisesti muistettiin, koska ehdokas kertoo tavanneensa satoja lappilaisia. Laukkanen muutti 1980-luvun alkupuolella Rovaniemeltä etelään. Nykyään hän asuu kotiseudullaan Kymenlaaksossa, mutta Lappi on yhä muistoissa mukana.
– Olen ollut seuraamassa, kun vesi nousee altaissa ja poroja pelastetaan turvelautoilta, Laukkanen muistelee radioaikojaan.
Ydinvoiman kannalla
Laukkanen kirjoitti toimittaja Ahti Saarelan ja valokuvaaja Veikko Aitamurron kanssa Kenen Ounasjoki -kirjan 1980-luvun alussa. Kittilän vaalitilaisuudessa tämä kirja nousi vieläkin esille.
– Vanhin tytär syntyi täällä. Olin täällä niin pitkän aikaa, ettei se mihinkään häviä, Laukkanen sanoo.
Laukkasella on toimittajan koulutus ja pitkä kokemus toimittajan työstä. Julkkisehdokas tai viihde-ehdokas hän ei suostu olemaan. Eduskuntakokemusta on jo 14 vuotta ja Euroopan neuvostossakin kuusi vuotta.
Laukkasta harmittaa julkkisehdokkaiden EU-kampanjassa saama palstatila. Toisaalta hän arvioi ihmisten arvostavan asiantuntemusta äänestyspäivänä. Ihmiset muistavat, kuinka suuri merkitys Euroopan unionin päätöksillä on suomalaiseen lainsäädäntöön.
– Miksi me lähettäisimme sinne vailla poliittista osaamista olevia ihmisiä, Laukkanen kysyy.
Eduskunnassa Laukkanen on keskittynyt muun muassa Suomen Venäjä-suhteeseen. Yhteistä maarajaa on 1300 kilometriä, joten mistään yhdentekevästä asiasta ei ole kysymys.
– Meidän pitää osata koukata EU:n kautta meidän Venäjä-politiikassa. Nato-optio pitää myös olla, mutta EU:n nykyinen turvarakenne riittää meille ihan hyvin, Laukkanen sanoo.
Laukkanen on ollut pitkään Suomen EU-jäsenyyden kannalla.
Hän kertoo kannattaneensa myös ydinvoiman lisärakentamista aikana, jolloin ydinvoimaa vastustettiin nykyistä enemmän.
– Putosin näiden takia myös eduskunnasta, Laukkanen sanoo.
Myöhemmin hän palasi takaisin eduskuntaan, mutta kantaa näihin kahteen asiaan ei ole tarvinnut muuttaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Soini uskoo että EU mystisesti romahtaa itsestään, eikä vaadi Suomen itsenäisyyden palauttamista eli eroamistamme EU:sta. Eli Soini on de facto EU:n kannattaja, koska ei ole sen avoin vastustaja.
Soinista on myös tullut kokoomushenkinen Nato-mies.
Vennamosta olisi tullut EU:n vastustaja viimeistään siinä vaiheessa, kun EU kumosi Suomen perustuslait. Nythän olemme samassa tilanteessa kuin Venäjän vallan aikana, paitsi että EU:sta meillä on (vai onko enää?) mahdollisuus erota. Joka ei kannata eroamista EU:sta, ei kannata vapaata, itsenäistä, suvereenia Suomea.
Kepuissa elää todellinen pelko asemien menetyksestä
vaaleissa. PS jyrää!
Perssuomalaisten debattitaktiikkana on korvata muiden puolueiden esittelemä asiaosaaminen parilla verbaalisesti näppärällä lauseella, jonka apukoulunkin reputtanut (ja nimenomaisesti juuri hän, ks. perssuomalaisten äänestäjäprofiili) muistaa äänestyskopissa. Soini muistaa aina korostaa, että "vanhat puolueet" harjoittavat vain poliittista kähmintää, kun taas Perssuomalaiset on uusi ja energinen muutosvoima, olkoonkin, että tämä "uusi" puolue on perustettu jo vuonna 1959 nimellä Suomen Pientalonpoikien Puolue.
Perssuomalaiset julistaa olevansa kansallismielinen ja EU-vastainen puolue, jonka tavoitteena on irrottaa Suomi Euroopan unionista. Tämän jälkeen Suomi on jälleen täydellisen itsenäinen. Sen jälkeen suomalaiset voivatkin elää pelkällä itsenäisyydellä ilman tarvetta kaupankäyntietuihin muiden mantereen valtioiden kanssa. Perssuomalaiset vaativat myös Suomen leikkaamista irti Euroopan kartoista. Lisäksi perssuomalaiset haluavat kääntää kelloja takaisin 50 vuotta, jotta Suomi erottuisi entistä enemmän omana überitsenäisenä alueenaan.
Perssuomalaisten debattitaktiikkana on korvata muiden puolueiden esittelemä asiaosaaminen parilla verbaalisesti näppärällä lauseella, jonka apukoulunkin reputtanut (ja nimenomaisesti juuri hän, ks. perssuomalaisten äänestäjäprofiili) muistaa äänestyskopissa. Soini muistaa aina korostaa, että "vanhat puolueet" harjoittavat vain poliittista kähmintää, kun taas Perssuomalaiset on uusi ja energinen muutosvoima, olkoonkin, että tämä "uusi" puolue on perustettu jo vuonna 1959 nimellä Suomen Pientalonpoikien Puolue.
Perssuomalaiset julistaa olevansa kansallismielinen ja EU-vastainen puolue, jonka tavoitteena on irrottaa Suomi Euroopan unionista. Tämän jälkeen Suomi on jälleen täydellisen itsenäinen. Sen jälkeen suomalaiset voivatkin elää pelkällä itsenäisyydellä ilman tarvetta kaupankäyntietuihin muiden mantereen valtioiden kanssa. Perssuomalaiset vaativat myös Suomen leikkaamista irti Euroopan kartoista. Lisäksi perssuomalaiset haluavat kääntää kelloja takaisin 50 vuotta, jotta Suomi erottuisi entistä enemmän omana überitsenäisenä alueenaan.
kirjoittamaan kunnolla, tai ainakin käyttämään tietokonetta niin että ei tulisi tuollaisia copy/paste-virheitä. Ne saavat Sinut näyttämään aika sivistymättömältä...