Lapsi kirkkoon vai ei?

"Eli siis, jos keksitte syitä miksi lasta ei pitäisi kastaa ja liittää kirkkoon, niin tänne isoliuta sitten niitä kommentteja."

- Juridiselta kannalta se on ongelmallista, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan, jos lapsi liitetään kirkkoon, niin hän on velvollinen käymään uskonnonopetuksessa. Lapsella siis ei ole uskonnonvapautta. Toisaalta kyllä kummastuttaa se, että vasta konfirmaatiossa lapsi vahvistaa jäsenyytensä (se tosin on vapaaehtoista), mutta siitä huolimatta hän joutuu sitä ennenopiskelemaan uskontoa, eikä saa myöskään erota kirkosta ilman huoltajiensa lupaa.

"Ja toiseksi, mitä hyötyä kirkkoon kastamisessa lapselle olisi? Itse en löydä oikein mitään... Poikaystävän kanssa mietitty ja hän haluaisi ehdottomasti ristiäiset. Saattaa tosi johtua jollain tasolla hänen uskonnollisen sukunsa "painostuksesta" vaikka itse ei niinkään mikään uskonnollinen ole."

- Ei siitä mitään hyötyä olekaan. Ei yhtään mitään.

niin miksi ihmeessä pitäisi kastaa. Voihan ne nimenantojuhlat silti viettää ja muodostaa kummien kaltaisen tukiverkoston lapselle. Se kummijuttu on kai monelle lapselle tärkeä. Ainakin saa enemmän lahjoja merkkipäivinä ja jouluna, kun kummitkin niitä antaa.

Itse olen joutunut tuttavaperheen lapsen kristilliseksi kummiksi, vaikka yritin panna kampoihin. Lapsen vanhemmat ovat jumaluskoisia, mutta vähän vapaasti soveltaen. Liityin muutamaksi kuukaudeksi kirkkoon, että homma hoitui. Pojalla on rippijuhlat kesällä. Ajattelin antaa lahjaksi työkalupakin työkaluineen. Vielä kun löytyisi joku Aku-Ankan korjaus- ja remonttiopas, niin lahjakokonaisuus olisi hyvä.

Lainaus: "Eli siis, jos keksitte syitä miksi lasta ei pitäisi kastaa ja liittää kirkkoon, niin tänne isoliuta sitten niitä kommentteja."

Koska tällöin uskonnonvapaus ei toimi lapsen kohdalla. Mikäli lapsi liitetään vanhempien toimesta kirkkoon, on hänen tällöin pakko opiskella uskontoa ja osallistua kirkkomenoihin joita koulu järjestää, vaikka ei ehkä haluaisi.

Lainaus: "Ja toiseksi, mitä hyötyä kirkkoon kastamisessa lapselle olisi? Itse en löydä oikein mitään... Poikaystävän kanssa mietitty ja hän haluaisi ehdottomasti ristiäiset. Saattaa tosi johtua jollain tasolla hänen uskonnollisen sukunsa "painostuksesta" vaikka itse ei niinkään mikään uskonnollinen ole."

Lapsen kannalta kastamisesta ei ole mitään hyötyä. Ainoa joka "hyötyy" on vanhempi, joka tavan tai isovanhempien painostuksesta johtuen haluaa liittää lapsensa kirkkoon, koska se on se pienemmän riesan tie.

Mielestäni kirkkoon ei saisi liittää ketään alaikäistä. Ihminen liittykööt sitten sinne ihan itse, jos niin haluaa tehdä.

Ajatusleikki. Jos suvusta puolet olisi muslimeja, antaisitko liittää lapsesi siihen uskontoon? Jos Jehovan todistaja -sukulainen pitää ensiarvoisen tärkeänä sitäe ttä lapsi liitetään hänen uskontoonsa koska hän ei muuten pelastu, onko se tarpeeksi hyvä syy? Kenen mielihaluja noudatatte? Siitähän on kyse. Lapselta kun ei voi vielä kysyä mihin hän uskoo, noudatatte lasta uskontoon leimatessanne jonkun toisen mielipidettä. Jos se ei vieläpä ole omanne, vaan "kun suku käskee" on tilanne melko absurdi.

Toisaalta, on tuo tilanne myös hyvin yleinen. Lapsia kastetaan kirkkoon jotta mummo olisi tyytyväinen, koska niin on aina ennenkin tehty.

Minulla on ajatus. Nimenantojuhlaan kun voi tilata haluamansa puhujan ja liittää haluamansa rituaalit jos perherauha sitä vaatii, ilman että lasta tarvitsee paperilla liittää mihinkään järjestöön jonka sanomaa hän ei itse edes usko. (uskotteko te?)

Poikaystävältäsi on syytä tiedustella mihin poliittiseen järjestöön hän lapsen liittää, jos tässä asiassa ei ajatella lasta vaan jotakuta muuta. Siihen jota itse kannattaa vai suvun suosikkiin? Voihan siitä sitten myöhemmin erota jos haluaa :D

Sanomattakin on selvää että kannatan uskonnonvapautta, myös lapsille. Traditiot ovat traditioita, mutta onko lapsen liittäminen johonkin tiettyyn järjestöön tarkoituksenmukainen traditio? Ja jos ei, miksi sellaista tulisi jatkaa? Se ON teidän lapsenne, ei kenenkään muun. Te määräätte. Teillä saa, ja täytyy, vanhempina olla omia mielipiteitä ja kasvatusajatuksia, eikä suku saa sanella näin tärkeää päätöstä. Suvusta todennäköisesti vanhin osa myös hyväksyy ruumiillisen kurituksen, noudatatteko sitä näkemystä lapsen suhteen? Oletan että ette :D

Kysy lapsen isältä suoraan, miksi hän haluaisi liittää lapsensa järjestöön jonka sanomaan ei usko. Onko hänellä siihen perusteita?

Ja miksi islam ei kävisi yhtä hyvin?

Tai ohjaa se tänne juttelemaan :D

***

Kysy itseltäsi nuo samat kysymykset, mutta laita kirkon tilalle poliittinen puolue.

Miltä sitten kuulostaa?

Viestistäsi käy ilmi, ettei teistä kumpikaan ole mikään harras uskovainen. On siis erittäin todennäköistä, ettei lapsestanne tule uskovaista (thank god..hehe :D), miksi siis edes haluaisit liittää häntä kirkkoon? Teini-ikäisenä hän mitä, kiittää teitä mahtavista uskonnontunneista? Opettakaa lapsellenne mielummin järjenkäyttöä ja unohtakaa aivopesu.

- Mikäli lapsestanne tulisi uskovainen, niin kirkkoon voi aina liittyä jälkeenpäin.
- Miettikää haluatteko tukea yritystä, joka vieläkin edistää epätasa-arvoa ja taikauskoa.

Kaste on uskonnollinen rituaali jonka merkitystä vastasyntynyt lapsi ei voi millään käsittää. Tämä on yksinkertaisesti lapselle merkityksetön tapahtuma jossa joukko ihmisiä tekee jotakin ja sanoo jotakin mitä hän ei missään muodossa kykene ymmärtämään.

Kastamalla lapsi uskonnolliseen yhteisöön sinä teet päätöksen siitä kuka lapsi on ilman hänen omaa suostumustaan taikka ymärrystään. Olet rajoittanut lapsen vapautta tehdä oma valinta tämän kysymyksen kohdalla.

Kasteella on myös seurauksia jotka vaikuttavat mm: siihen miten hän voi käydä koulua ja millaista opetusta hän saa. Samoin kaste on velvoitteiltaan myös laillinen ja sitouttaa ko. henkilön myöhemmässä elämänvaiheessa tukemaan kirkkoa rahallisesti kirkollisveron muodossa.

Uskontoon kastaminen on ideologisen valinnan teko ilman kyseessä olevan henkilön ymmärrystä ja suostumusta kyseiseen asiaan.

Näistä syistä lapsikastetta ei mielestäni pitäisi toimittaa ollenkaan vaan päätös siitä haluaako joku kuulua johonkin uskonnolliseen yhteisöön vaiko ei pitäisi jättää tämän kyseisen henkilön itsensä tehtäväksi sellaisessa tilanteessa kun hän on itse kykenevä ymmärtämään ja ottamaan vastuun omista valinnoistaan.

Jos teillä ei ole uskonnollisia intressejä, niin lapsen kirkkoon liittäminen on typeryyttä.

Lapsi saa rippileirin, jonka hinnaksi tulee teidän kirkollisverot 14v ajalta eli
varmaankin (tai enemmän) 14x300e=4200e vähintään. Tällä rahalla voitten kustantaa lapsellenne 15v lahjaksi viikon unelmaloman joka varmasti pesee mennen tullen riparin.

Kirkkoon kuuluminen on uskovaiseltakin typeryyttä. Jumalaan uskominen on ilmaista (poislukien tietysti mielenterveysongelmat ja niistä koituvat kustannukset)
ja seurakunta on mikä tahansa joukko tai ryhmä, joka jakaa rakkauden jumalaa kohtaan ja vihan toisinajattelijoita kohtaan.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vanhemmat antavat Ohtolle vapauden valita/HS20080716SI1KA01fbo

Tässä on Helsingin Sanomien artikkeli Ohto pojasta, jolle vanhemmat antavat vapauden päättää itse asiasta myöhemmin.

oma keskinäinen juttune! Eihän tällä lapsella ole vielä mitään päätösvaltaa teidän nykyisissä päätöksissänne! Hänen on tyydyttävä siinä pienuudessaan vain siihen, mitä te keskenänne päätätte.

Toivottavasti kuitenkin pääsette sopuisaan lopputulokseen! Lapsihan on täysin viaton mahdolliseen erimielisyyteenne!

Minusta jo se, ettet itse keksi yhtään hyvää syytä kastaa lasta kertoo riittävästi. Siis jos ainoa syy on se, että suku painostaa, niin mieti että kumman sinä ja poikaystäväsi asetatte etusijalle: lapsen vai suvun? Kumman etua siinä palvellaan, lapsen vai suvun, jos sinä et keksi yhtäkään syytä liittää lasta kirkkoon, mutta niin vain pitää tehdä kun suku vaatii?

Onhan niitä syitä olla liittämättä lasta kirkkoon, joista suurimpana tulee mieleen tietty se että lapsella tulisi mielestäni olla itse vapaus perehtyä asiaan ja itse päättää sitten lopulta mikä tuntuu itsestä oikealta: jokin uskonto, vai kenties uskonnottomuus. Lapsen liittäminen mielipidettä kysymättä kirkkoon on minun nähdäkseni edesvastuutonta ja typerää, mutta monet sitä tekevät siksi että eivät tule ajatelleeksi lapsensa tulevaisuutta, vaan sitä mitä suku nyt sitten miettii. No, mikä kellekin on tärkeää...

tänne ihan hyvin sopii. Mikä ettei.

Lapsen liittämisessä ev.lut.kirkkoon en näe mitään hyötyä. Vaikka kuinka mietin, niin en sitä löydä.

Sori vaan, mutta jos lapsen kirkkoon liittämisen syyt ovat suvussa, niin huonosti ovat asiat. Tehän lapsenne vanhemmat olette, ei sukulaiset.

Nimiäisjuhlan pystyy järjestämään ihan itse.
Käy katsomassa pro-seremoniat.fi:n sivuja - sieltä löydät neuvoja tai käy kirjastossa lainaamassa Perheen omat juhlat-kirjaa.
Jos ei itse uskalla puhua, eikä lähipiirissäkään löydy puhujaa, niin sieltä voi tilata sellaisen.

Asiasi on minusta erittäin henkilökohtainen. Teidän kahden, sinun ja miehesi päätettävissä, katso asiaa mistä vinkkelistä tahansa.
Voithan sinä kysyä siltä lapseltasi mutta ei se sinulle vastaa, hymyilee korkeintaan..
Mutta totuus on että teitä on kaksi holhoajaa tälle lapselle, joka tarkoittaa että te teette mm. päätökset hänen puolestaan siihen asti kunnes hän on kykenevä täysin itse niin tekemään.

Lapsen voi kastaa kirkossa, ei se sieltä mitään tartuntaa saa tai hänelle voidaan pitää nimenantojuhla, ei siitäkään mitään näppyjä tule. Olen ollut molemmissa juhlissa eikä pahaa sanaa ole sanoa. Sävyero toki ja hyvinkin on olemassa jos haluaa tikulla kaivella, mutta kaivelkoot ne joilla niitä tikkuja on.

Näen että haet tukea omalle mielipiteellesi, sano jos olen väärässä, mutta oletko laittanut samaa kysymystä ustiksien saiteillle? Miehesi voisi laittaa ja sitten voisitte vertailla kumpi voittaa ja pitää juhlat enemmistön päätöksellä. (vitsi lähinnä..:)
Eli, tai voitte päättää itse, ilman meitä, ilman sukua, miltä teitä itsestänne tuntuu,
Joskus se napanuora on katkaistava ja alkaa elää sitä omaa yhteistä elämää ominen sääntöineen.

Kaikkea hyvää! Ja tuus kertoon sitten minkä lapsi nimekseen sai! :)))


T. Möökö vaan,,, :)

se, että lapsi ei itse saa valita kuuluuko kirkkoon vai ei. kostamalla(kastamalla) hänet pakkoliitetään kirkkoon johon hän ei välttämättä haluaisi kuulua seuraavia 18 vuotta.

"mitä hyötyä kirkkoon kastamisessa lapselle olisi?"

ei siitä ole mitään hyötyjä. pelkästään haittoja.


suvun painostuksesta mihinkään ei kannata taipua vaan painostajia pitää pyrkiä ärsyttämään kaikilla mahdollisilla keinoilla. ahdasmieliset painostajat ovat jopa vaarallisia joissain tilanteissa ja sellaiset oikeastaan rikkovat ihmisoikeuksiakin toimillaan. ovat siis tyypillisiä uskovaisia.

Lapsi kirkossa on rikos.

tänne keskustelemaan.

Olen itse sitä mieltä, että myös lapsella pitää olla uskonnonvapaus. Kirkkoon liittäminen tuo hänelle velvotteita ihan eka luokasta alkaen.

Sellainenkin kummallisuus laissa on, että kirkkoon kuulumaton lapsi voi osallistua uskonnonopetukseen niin halutessaan, mutta kirkkoon kuuluva ei voi osallistua et-opetukseen.

Onhan se nyt kummallista, jos vielä mistään ymmärtämätön lapsi voidaan liittää yhteisöön, jonka jäsenyydestä koituu lakisääteisiä velvollisuuksia. Eli minun neuvoni on, että älkää kastako pelkästään isovanhempien mieliksi.

Sinänsä en veisi oikeutta kastattaa kakaransa uskovilta vanhemmilta, mutta kyseiseltä taikauskoriitiltä pitäisi riistää kaikkinainen virallinen asema yhteiskunnassa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin saisi lapsi itse halutessaan liittyä 12 vuotta täytettyään.

Kuulutteko itse kirkkoon?

Ei asiasta tarvitse tehdä mitään "periaatteellisia ratkaisuja", vaan voi toimia myös sen mukaan, mikä vaikuttaa hyvältä. Esimerkiksi:

1) Sukulaiset haluavat juhlia lapsen nimenantoa mahdollisimman juhlavasti, traditionaalisesti ja tunteita koskettavasti. Traditiot ovat osa kulttuuria ja vahvistavat suvun yhteenkuuluvuutta ja jatkuvuuden tunnetta. Kummius on myöskin kunnia-asia. Harva nykyään edes ymmärtää sen kristillistä merkitystä. Tällaisessa tapauksessa perinteinen kaste on ihan kannatettava vaihtoehto.

2) Voitte aloittaa oman perheenne piirissä ihan oman tradition ja korvata aiemmat juhlamenot jollain yhtä juhlavalla ja koskettavalla. Mikäli olet nähnyt elokuvan "Leijonakuningas" tai tv-sarjan "Juuret" ensimmäisen jakson, muistat näistä varmaan kohtauksen, jossa isä nostaa lapsensa korkealle ilmaan koko suvun tervehdittäväksi. Itse toimin näin. Siitä tuli riemastuttava kohta nimenantotilaisuutta ja muistetaan suvun piirissä edelleen.

3) Mikään ei estä erottamasta lasta kirkosta ennen kouluikää. Tällöin kastetilaisuudesta tulee juhlava ja perinteinen, mutta lapsi saa uskonnosta vapaan kasvatuksen ja koulutuksen. Erittäin suositeltava rippileirin vastine on "pakanaleiri" eli Prometheus-leiri, jossa rippikouluikäiset nuoret käsittelevät yhdessä maailmankatsomuksellisia asioita. Ainakin meidän perheessä aiomme juhlistaa protuleirin päättymistä vähintäinkin yhtä juhlavasti kuin muut riparia. Tärkeintä on muistaa, että psyykkisen kehitymisen kannalta nuori tarvitsee tämän kaltaisia siirtymäriittejä.

Ei kaiken tarvitse olla niin mustavalkoista. Mikään ei kiellä "poimimasta rusinoita pullasta". Kyllä riiteillä ja traditioilla on ihmiselämässä oma tärkeä roolinsa. On mahdollista toimia myös sen mukaan, mikä tuntuu järkevältä. Taikauskoista vapaalle ihmiselle kaste ei merkitse muuta kuin jokunen minuutti veden kanssa läträämistä. Jos joku saa sellaisesta kiksit, niin mikä ettei? Ei se ketään vahingoita.

...yhtään mitään väliä, kastetaanko se lapsi vai ei. Pidetäänkö kastetilaisuus vai joku muu tilaisuus on ihan sama.

Kastetilaisuuden puolesta puhuu se, että se antaa sinulle mahdollisuuden tulevaisuudessa kiristää puolisoasi tekemälläsi uhrauksella. Kastetilaisuuden järjestämättä jättämisellä puolestaan näytät sille siipallesi kaapinpaikan heti alkuun. Voitat joka tapauksessa ja puolisosi häviää - ja näin ollen lapsenetu
toteutuu.