Joko

päästäisiin takaisin pikkuhiljaa siihen oikeaan ortodoksisuuteen, jonka luterilaiset ovat lianneet viime aikoina.

tässä... kirjoitti:

päästäisiin takaisin pikkuhiljaa siihen oikeaan ortodoksisuuteen, jonka luterilaiset ovat lianneet viime aikoina.

pysty pitämään itse ortodoksisuuttaan puhtaana? Miksi pitää syyttää muita (helppo valinta)? Auttaisiko peliin katsominen ??

siinä, että jos piispat ovat kovin eri linjoilla asioissa, niin mitä sitten tapahtuu tai saattaa tapahtua

Lainaus tuosta linkitetystä jutusta: "Helsingin metropoliitta Ambrosius on tunnettu suhteistaan liike-elämään, ja hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa vapaamuurareiden kanssa. Ambrosius erosi järjestöstä 80-luvun alussa, mutta on vielä viime vuosina käynyt puhumassa sen tilaisuuksissa.

Hän arvioi, että vapaamuurarius ei ole kummempaa kuin Rotary-liikkeeseen kuuluminen. Täten kanoneissa mainittu kielto salaseuroihin kuulumisesta ei voi tarkoittaa nykyajan vapaamuuraritoimintaa"

Varsin erikoinen perustelu, tuskin tuon järjestön luonne on muuttunut mihinkään satojen vuosien aikana. Leo ei tätä näkemystä tue, ja hyvä niin.
Kuuluvammin on myös alettu vaatimaan Suomen ort. kirkolta samanlaista roolia (= jonkinlaista yleisen viraston roolia) kuin luterilaiselta; perusteena se, että koska olemme valtionkirkko, niin ei meilläkään voi harjoittaa sukupuolisyrjintää (vrt. naispappeus) tai poliittisten oikeuksien rajoittamista jne.

luterilais-liberalisti-homoaktivisteille onkin miettimistä!

teille... kirjoitti:

luterilais-liberalisti-homoaktivisteille onkin miettimistä!

ollut luterilaisia. Eikä mitään muitakaan uudenajan aatteita. Tätäkö te todella haluatte? Polttaisitte varmaan kerettiläisiä torilla?

400-luvulla ei kirjoitti:

ollut luterilaisia. Eikä mitään muitakaan uudenajan aatteita. Tätäkö te todella haluatte? Polttaisitte varmaan kerettiläisiä torilla?

Piispat ovat vihkimistilaisuudessaan sitoutuneet puolustamaan oikeata oppia.

Suomen piispat sopivat yleensä keskenään opin sisällöstä Suomen kirkossa, mutta se ei näytä toimineen kovin hyvin.

Jotkut Suomen kirkon päätökset pitää alistaa ekumeenisen patriarkan vahvistettaviksi.

Mutta mitään opillisia asioita ei käsitellä maallisen demokratian menetelmin, eikä maallikoilla ole oikeutta osallistua opillisiin päätöksentekoprosesseihin.

Cocoon48 kirjoitti:

Piispat ovat vihkimistilaisuudessaan sitoutuneet puolustamaan oikeata oppia.

Suomen piispat sopivat yleensä keskenään opin sisällöstä Suomen kirkossa, mutta se ei näytä toimineen kovin hyvin.

Jotkut Suomen kirkon päätökset pitää alistaa ekumeenisen patriarkan vahvistettaviksi.

Mutta mitään opillisia asioita ei käsitellä maallisen demokratian menetelmin, eikä maallikoilla ole oikeutta osallistua opillisiin päätöksentekoprosesseihin.

Jokainen aika ja sukupolvi joka tapauksessa soveltaa oppeja käytäntöön, täydellisessä umpiossa ei voi elää eikä 2009 voi palata 400-luvulle, vaikka miten haluaisi. Järki hoi, sekin on ihmiselle annettu: ihan samalla tavalla asioita on kulloisenkin yhteiskuntamuodon kanssa hoideltu, erona on vain - arvaa mikä? No se penteleen demokratia. Enää ei kaikkea voikaan hoidella pikkuverkostoina kansan nöyristellessä pelosta. Ei onnistu, ei onnistu.

Jos asiat ajetaan täydelliselle törmäyskurssille ympäröivän maailman kanssa, niin siitä ei seuraa kuin virta ulos kirkosta ja valitettavasti myös Kirkosta. Se on surullinen tulos väärästä vallankäytöstä. Relativismin ei tarvitse tietenkään olla sataprosenttista, mutta jonkinasteinen relativismi vallitsee joka tapauksessa, ja rakentava dialogi on se taikasana. Nyt tässä ei missään ole mitään rakentavaa, ainoastaan etovaa.

Logiikkasi mukaan valitukset maallisiin tuomioistuimiin (tapaus i Veikko) ovat väärin. Mitäs ihmeen demokratiaa siinä penätään??? Hyhhyh.

Pitäisi varmaan olla kirkollinen tuomioistuin, että saataisiin kunnon foorumi tälle riekunnalle. Semmoinen sovellettu sharialaki olisi poikaa, saataisiin akoillekin huivit päähän ja vähän nöyryyttä lisää.

ohhoh sentään kirjoitti:

Jokainen aika ja sukupolvi joka tapauksessa soveltaa oppeja käytäntöön, täydellisessä umpiossa ei voi elää eikä 2009 voi palata 400-luvulle, vaikka miten haluaisi. Järki hoi, sekin on ihmiselle annettu: ihan samalla tavalla asioita on kulloisenkin yhteiskuntamuodon kanssa hoideltu, erona on vain - arvaa mikä? No se penteleen demokratia. Enää ei kaikkea voikaan hoidella pikkuverkostoina kansan nöyristellessä pelosta. Ei onnistu, ei onnistu.

Jos asiat ajetaan täydelliselle törmäyskurssille ympäröivän maailman kanssa, niin siitä ei seuraa kuin virta ulos kirkosta ja valitettavasti myös Kirkosta. Se on surullinen tulos väärästä vallankäytöstä. Relativismin ei tarvitse tietenkään olla sataprosenttista, mutta jonkinasteinen relativismi vallitsee joka tapauksessa, ja rakentava dialogi on se taikasana. Nyt tässä ei missään ole mitään rakentavaa, ainoastaan etovaa.

Logiikkasi mukaan valitukset maallisiin tuomioistuimiin (tapaus i Veikko) ovat väärin. Mitäs ihmeen demokratiaa siinä penätään??? Hyhhyh.

Pitäisi varmaan olla kirkollinen tuomioistuin, että saataisiin kunnon foorumi tälle riekunnalle. Semmoinen sovellettu sharialaki olisi poikaa, saataisiin akoillekin huivit päähän ja vähän nöyryyttä lisää.

liittyä sellaiseen seurakuntaan, jonka oppi ei tunnu oikealta. Suomessa on uskonnonvapaus. En ymmärrä teidän luterilaisten tapaa puuttua muiden uskontoihin ja arvostella niitä.

pakko kirjoitti:

liittyä sellaiseen seurakuntaan, jonka oppi ei tunnu oikealta. Suomessa on uskonnonvapaus. En ymmärrä teidän luterilaisten tapaa puuttua muiden uskontoihin ja arvostella niitä.

Taas nokkaa pystyyn ja jaottelemaan vuohia ja lampaita, vaikka se jakovalta käsittääkseni on ihan muissa käsissä. Me ja me ja me...sovellettu versio minäminäminä-asenteesta. Aina oikeassa ja muut väärässä.

En ole luterilainen, vaan ortodoksi.

Sitä en ole ennen tiennytkään, että ortodoksisuus on oma uskontonsa! Aina sitä viisastuu teidän kaikkitietävien opissa.

Tapasi argumentoida on hiekalle rakennettu, toisten vähättely ei ole keskustelua. Menepäs nyt pliis minkämaalaisen riviortodoksin pakeille tahansa ja ala tentata opillista osaamista, niin yllätyt.

Asenteesi on samaa luokkaa kuin 1970-luvun änkyröiden suhtautuminen sotaveteraaneihin: älkää vinkuko siinä, mitäs menitte sotimaan.

400-luvulla ei kirjoitti:

ollut luterilaisia. Eikä mitään muitakaan uudenajan aatteita. Tätäkö te todella haluatte? Polttaisitte varmaan kerettiläisiä torilla?

Kuten filosofi Brunon aikoinaan.

ohhoh sentään kirjoitti:

Taas nokkaa pystyyn ja jaottelemaan vuohia ja lampaita, vaikka se jakovalta käsittääkseni on ihan muissa käsissä. Me ja me ja me...sovellettu versio minäminäminä-asenteesta. Aina oikeassa ja muut väärässä.

En ole luterilainen, vaan ortodoksi.

Sitä en ole ennen tiennytkään, että ortodoksisuus on oma uskontonsa! Aina sitä viisastuu teidän kaikkitietävien opissa.

Tapasi argumentoida on hiekalle rakennettu, toisten vähättely ei ole keskustelua. Menepäs nyt pliis minkämaalaisen riviortodoksin pakeille tahansa ja ala tentata opillista osaamista, niin yllätyt.

Asenteesi on samaa luokkaa kuin 1970-luvun änkyröiden suhtautuminen sotaveteraaneihin: älkää vinkuko siinä, mitäs menitte sotimaan.

Ikävä kyllä kaikki ortodoksitkaan eivät tunne ortodoksisen kirkon oppia.
Pitäisi ainakin tutustua Ortodoksisen kirkon oppiin ja traditioon, ennen kuin aletaan arvostelemaan kirkkoa.
Ortodoksinen kirkko on ortodoksinen kirkko ja sen jäsenten tulee sopeutua kirkon oppiin ja sääntöihin eikä toisin päin.

eikun opettelemaan kirjoitti:

Ikävä kyllä kaikki ortodoksitkaan eivät tunne ortodoksisen kirkon oppia.
Pitäisi ainakin tutustua Ortodoksisen kirkon oppiin ja traditioon, ennen kuin aletaan arvostelemaan kirkkoa.
Ortodoksinen kirkko on ortodoksinen kirkko ja sen jäsenten tulee sopeutua kirkon oppiin ja sääntöihin eikä toisin päin.

Miten pelolla, sanktioilla, kyttäämisellä ja ankaralla toisten tuomitsemisella uskoa ja kirkkoa ylläpidettäisiin? Pantaisiinko kaikki omiaan horisevat ja jalkojaan kirkossa väärin pitävät ulos kirkosta? Miten tällainen onnistuu tässä ajassa ja mitä sellainen on?

Eikö ihminen saa tarvita uskoa ja kirkkoa, kuulumista seurakuntaan ja uskonopin oleellisinta sisältöä elämäänsä, Jumalaa? Jos kuulut johonkin, vaikka nyt perheeseen, ja sinulle tullaan sanomaan, että et voi ajatella yhtään mitään, jos ajattelet, et ole enää meidän perhettä, niin hippatiheijaa, millaisia ihmisrääsyjä siitä tulisikaan maailmaan? Isiensä ja äitiensä tai puolisoidensa hylkäämiä - ja ihan vain siksi, että heillä on oma mielipide johonkin asiaan. (Joojoo, onon, rajansa kaikella, tottakai, mutta näin esimekiksi...)

Eihän jonkun asian järkeistämisen tarvitse tarkoittaa kaiken tradition hylkäämistä tai kirkon katoamista. Tai että elämä siitä vallan hulvattomaksi muuttuisi. Nyt tässä tulee eteen se, että onko jotenkin kuvitelma, että ortodoksinen kirkko olisi olemassa vain joidenkin ankarien ja jäykkien ohjeraamien sisällä? Itsellä ainakin oli ihan toisenlainen tuntu aikaisemmin. Pelätäänkö kanoneista puhumisenkin johtavan siihen, että "ei se enää ole kirkko eikä mikään". Luulisi kirkon ja uskon pysyvän koossa ja voimissaan ihan muista syistä kuin kaavoista, joiden vanhuudella perustellaan uskon horjumattomuutta ja kirkon lujuutta.

Miksi pelättäisiin niin paljon yhteisön hajoamista? Mihin pelko johtaa? Eikö se juuri johda ankaruuteen ja pelolla hallitsemiseen, siihen, että ryhmän sisällä ääntelevä tai jotenkin poikkeus koetaan uhkana ja halutaan pullauttaa ulos ryhmästä? Tämä ei ainakaan ole mitään erityistä uskonnon omaa logiikkaa, vaan tavallista ryhmäkäyttäytymistä ja joka tiukkenee, mitä fundamentalistisempaan suuntaan mennään.

Ja sitäpaitsi, katumuksen sakramentti on sinänsä hyvä asia olemassa. Mutta kieltämättä tulee mieleen, että jos siinä samalla pidetään yllä myös yksilön omaa kykyä eritellä oikea ja väärä (mikä on tärkeä asia), niin entäs jos ei itse tiedäkään, mikä on oikein ja väärin ja katumuksen sakramenttikin jää "elämättä". Saattaa katua vaikka kuinka "syntejä", keksimällä papille nyt jotain lueteltavaa, asioita, jotka eivät itseasiassa ehkä olleetkaan edes niin kaduttavia, muttei tajua katua oikeita syntejään, vaan pitää vääryyttä elämässään oikeana?

En vaadi katumuksen sakramentin poistamista, vaan otin sen esimerkiksi, että kuinka nämä käytännöt ja kanonit tiukimmillaankin eivät voi estää inhimillistä elämää tai elämän kummallisuuksia tapahtumasta. Sisäinen usko ja se eettisen hyvän mukaan eläminenhän kai on tärkeämpää. Ja aina kuitenkin tarvitaan myös säädöksiä, ohjeita. Mutta mille ne perustuvat, sitä ehkä voisi miettiäkin. Onko Traditio jossakin kohdassa vain joustamattomuutta. Ja miten yksilö voisi saada enemmän eväitä siihen sisäisen kilvoituksen toteutumiseen... ja vieläpä siten, että se kirkossakin tajutaan, kuinka maailma nykyään makaa ja mitä ihmisiä koskettavat ongelmat eri aikoina ovat. Ihmiset elävät kuitenkin tässä ajassa ja maailmassa samalla ja aikakausien tapahtumat ja käytännöt eivät voi mitenkään olla vaikuttamatta ihmisten elämään. - Vaikka sitten monet perusasiat pysyisivätkin samoina elämän kaaren aikana.

ohhoh sentään kirjoitti:

Jokainen aika ja sukupolvi joka tapauksessa soveltaa oppeja käytäntöön, täydellisessä umpiossa ei voi elää eikä 2009 voi palata 400-luvulle, vaikka miten haluaisi. Järki hoi, sekin on ihmiselle annettu: ihan samalla tavalla asioita on kulloisenkin yhteiskuntamuodon kanssa hoideltu, erona on vain - arvaa mikä? No se penteleen demokratia. Enää ei kaikkea voikaan hoidella pikkuverkostoina kansan nöyristellessä pelosta. Ei onnistu, ei onnistu.

Jos asiat ajetaan täydelliselle törmäyskurssille ympäröivän maailman kanssa, niin siitä ei seuraa kuin virta ulos kirkosta ja valitettavasti myös Kirkosta. Se on surullinen tulos väärästä vallankäytöstä. Relativismin ei tarvitse tietenkään olla sataprosenttista, mutta jonkinasteinen relativismi vallitsee joka tapauksessa, ja rakentava dialogi on se taikasana. Nyt tässä ei missään ole mitään rakentavaa, ainoastaan etovaa.

Logiikkasi mukaan valitukset maallisiin tuomioistuimiin (tapaus i Veikko) ovat väärin. Mitäs ihmeen demokratiaa siinä penätään??? Hyhhyh.

Pitäisi varmaan olla kirkollinen tuomioistuin, että saataisiin kunnon foorumi tälle riekunnalle. Semmoinen sovellettu sharialaki olisi poikaa, saataisiin akoillekin huivit päähän ja vähän nöyryyttä lisää.

Niin ja jos ajatellaan noita kaukaisia säädösten laatimisen aikoja, niin kannattaa suhteuttaa silloin vallinneeseen yhteiskunnaliseen tilanteeseen. Jossain kohtaa jonkin uskon opillinen ajattelu palveli viime kädessä maallista valtaa. Väärin ajattelevia jahdattiin ja pantiin pois päiviltä maallisen vallan takaa-ajamana.

Että kun nyt miettii sitäkin maallisen ja kirkollisen rajapintaa, niin ei se ole ehkä mitenkään kanoneista väännettävissä kulloisenkin tapauksen tulkinta. Asioilla on aina kamalankin paljon puolia, ei vain totuttuun ajatteluun perustuva musta ja valkea. Pelkällä kaavalla ei joka tilanteessa ns. "tee mitään", voi olla, että tarvitaan muutakin kuin se kaava.

sivupersoonallinen kirjoitti:

Miten pelolla, sanktioilla, kyttäämisellä ja ankaralla toisten tuomitsemisella uskoa ja kirkkoa ylläpidettäisiin? Pantaisiinko kaikki omiaan horisevat ja jalkojaan kirkossa väärin pitävät ulos kirkosta? Miten tällainen onnistuu tässä ajassa ja mitä sellainen on?

Eikö ihminen saa tarvita uskoa ja kirkkoa, kuulumista seurakuntaan ja uskonopin oleellisinta sisältöä elämäänsä, Jumalaa? Jos kuulut johonkin, vaikka nyt perheeseen, ja sinulle tullaan sanomaan, että et voi ajatella yhtään mitään, jos ajattelet, et ole enää meidän perhettä, niin hippatiheijaa, millaisia ihmisrääsyjä siitä tulisikaan maailmaan? Isiensä ja äitiensä tai puolisoidensa hylkäämiä - ja ihan vain siksi, että heillä on oma mielipide johonkin asiaan. (Joojoo, onon, rajansa kaikella, tottakai, mutta näin esimekiksi...)

Eihän jonkun asian järkeistämisen tarvitse tarkoittaa kaiken tradition hylkäämistä tai kirkon katoamista. Tai että elämä siitä vallan hulvattomaksi muuttuisi. Nyt tässä tulee eteen se, että onko jotenkin kuvitelma, että ortodoksinen kirkko olisi olemassa vain joidenkin ankarien ja jäykkien ohjeraamien sisällä? Itsellä ainakin oli ihan toisenlainen tuntu aikaisemmin. Pelätäänkö kanoneista puhumisenkin johtavan siihen, että "ei se enää ole kirkko eikä mikään". Luulisi kirkon ja uskon pysyvän koossa ja voimissaan ihan muista syistä kuin kaavoista, joiden vanhuudella perustellaan uskon horjumattomuutta ja kirkon lujuutta.

Miksi pelättäisiin niin paljon yhteisön hajoamista? Mihin pelko johtaa? Eikö se juuri johda ankaruuteen ja pelolla hallitsemiseen, siihen, että ryhmän sisällä ääntelevä tai jotenkin poikkeus koetaan uhkana ja halutaan pullauttaa ulos ryhmästä? Tämä ei ainakaan ole mitään erityistä uskonnon omaa logiikkaa, vaan tavallista ryhmäkäyttäytymistä ja joka tiukkenee, mitä fundamentalistisempaan suuntaan mennään.

Ja sitäpaitsi, katumuksen sakramentti on sinänsä hyvä asia olemassa. Mutta kieltämättä tulee mieleen, että jos siinä samalla pidetään yllä myös yksilön omaa kykyä eritellä oikea ja väärä (mikä on tärkeä asia), niin entäs jos ei itse tiedäkään, mikä on oikein ja väärin ja katumuksen sakramenttikin jää "elämättä". Saattaa katua vaikka kuinka "syntejä", keksimällä papille nyt jotain lueteltavaa, asioita, jotka eivät itseasiassa ehkä olleetkaan edes niin kaduttavia, muttei tajua katua oikeita syntejään, vaan pitää vääryyttä elämässään oikeana?

En vaadi katumuksen sakramentin poistamista, vaan otin sen esimerkiksi, että kuinka nämä käytännöt ja kanonit tiukimmillaankin eivät voi estää inhimillistä elämää tai elämän kummallisuuksia tapahtumasta. Sisäinen usko ja se eettisen hyvän mukaan eläminenhän kai on tärkeämpää. Ja aina kuitenkin tarvitaan myös säädöksiä, ohjeita. Mutta mille ne perustuvat, sitä ehkä voisi miettiäkin. Onko Traditio jossakin kohdassa vain joustamattomuutta. Ja miten yksilö voisi saada enemmän eväitä siihen sisäisen kilvoituksen toteutumiseen... ja vieläpä siten, että se kirkossakin tajutaan, kuinka maailma nykyään makaa ja mitä ihmisiä koskettavat ongelmat eri aikoina ovat. Ihmiset elävät kuitenkin tässä ajassa ja maailmassa samalla ja aikakausien tapahtumat ja käytännöt eivät voi mitenkään olla vaikuttamatta ihmisten elämään. - Vaikka sitten monet perusasiat pysyisivätkin samoina elämän kaaren aikana.

kirkkoon, jos kerran tämä ortodoksinen uskon perusta ja sen sisältö eivät miellytä! En usko, että ennen tätä olet välttämättä edes ollut tietoinen kanoneista ja niiden sisällöistä ja tuntuu, että et ole nytkään. Jos osaat lukea, luepa Ap. Leon kirjoitus tänään ort.fi-sivuilta, saat tietoa siitä, mitä et tähän asti näköjään ole tiennyt.

"liberaalimpaan" kirjoitti:

kirkkoon, jos kerran tämä ortodoksinen uskon perusta ja sen sisältö eivät miellytä! En usko, että ennen tätä olet välttämättä edes ollut tietoinen kanoneista ja niiden sisällöistä ja tuntuu, että et ole nytkään. Jos osaat lukea, luepa Ap. Leon kirjoitus tänään ort.fi-sivuilta, saat tietoa siitä, mitä et tähän asti näköjään ole tiennyt.

No jos nyt korjaisin hieman. Juuripa minua "miellyttää" tuo uskon perusta ja sisältö, eikä ainoastaan miellytä vaan koen sen "omakseni".

Puhuin nyt himpun eri kulmasta tuota asiaa tuossa.

Se kylläkin voi pitää paikkansa, etten millään ole tiennyt kaikkea mahdollista kanoneista, vaiukkakin itseasiassa olen jotain tiennyt tai selvää sittemmin ottanut ja sitä rataa...

Välillä ihmetyttää, miksikö joissakin keskusteluissa (en nyt juuri tähän omaani tässä tartu, vaan muuten) tällä palstalla reagoidaan puolin ja toisin kovin tosissaan ja kirjoituksia luetaan, niin kuin kaikki olisi pelottavaa ja hyökkäävää lukijaa kohtaan. Ja sitten hyökätään takaisin, kun luullaan, että toinenkin hyökkää. Jospa löytyisi enemmän kuuntelemisen sävyjä itsestämme ja toisiltamme...

Mutta joo, sanoisin, että "liitytään", kun kerran täällä näin ohjeistetaan, mutta en ihan vielä sano. Sillä ei nyt ole kosketusta "liberaalimpaan" kirkkoon niin, että sen ns. omakseni kokisin. Anteeksi, että satun rakastamaan ortodoksista kirkkoa.

Mutta tässä vaiheessa menenkin lukemaan tuon antamasi nettilinkin...

"liberaalimpaan" kirjoitti:

kirkkoon, jos kerran tämä ortodoksinen uskon perusta ja sen sisältö eivät miellytä! En usko, että ennen tätä olet välttämättä edes ollut tietoinen kanoneista ja niiden sisällöistä ja tuntuu, että et ole nytkään. Jos osaat lukea, luepa Ap. Leon kirjoitus tänään ort.fi-sivuilta, saat tietoa siitä, mitä et tähän asti näköjään ole tiennyt.

Eli kyllä, osaanhan minä lukea. Kun osaat sinäkin kirjoituksiani niinsanotusti lukea (mikä tarkoittanee sitä, että osaan niinsanotusti kirjoittaa).

sivupersoonallinen kirjoitti:

Miten pelolla, sanktioilla, kyttäämisellä ja ankaralla toisten tuomitsemisella uskoa ja kirkkoa ylläpidettäisiin? Pantaisiinko kaikki omiaan horisevat ja jalkojaan kirkossa väärin pitävät ulos kirkosta? Miten tällainen onnistuu tässä ajassa ja mitä sellainen on?

Eikö ihminen saa tarvita uskoa ja kirkkoa, kuulumista seurakuntaan ja uskonopin oleellisinta sisältöä elämäänsä, Jumalaa? Jos kuulut johonkin, vaikka nyt perheeseen, ja sinulle tullaan sanomaan, että et voi ajatella yhtään mitään, jos ajattelet, et ole enää meidän perhettä, niin hippatiheijaa, millaisia ihmisrääsyjä siitä tulisikaan maailmaan? Isiensä ja äitiensä tai puolisoidensa hylkäämiä - ja ihan vain siksi, että heillä on oma mielipide johonkin asiaan. (Joojoo, onon, rajansa kaikella, tottakai, mutta näin esimekiksi...)

Eihän jonkun asian järkeistämisen tarvitse tarkoittaa kaiken tradition hylkäämistä tai kirkon katoamista. Tai että elämä siitä vallan hulvattomaksi muuttuisi. Nyt tässä tulee eteen se, että onko jotenkin kuvitelma, että ortodoksinen kirkko olisi olemassa vain joidenkin ankarien ja jäykkien ohjeraamien sisällä? Itsellä ainakin oli ihan toisenlainen tuntu aikaisemmin. Pelätäänkö kanoneista puhumisenkin johtavan siihen, että "ei se enää ole kirkko eikä mikään". Luulisi kirkon ja uskon pysyvän koossa ja voimissaan ihan muista syistä kuin kaavoista, joiden vanhuudella perustellaan uskon horjumattomuutta ja kirkon lujuutta.

Miksi pelättäisiin niin paljon yhteisön hajoamista? Mihin pelko johtaa? Eikö se juuri johda ankaruuteen ja pelolla hallitsemiseen, siihen, että ryhmän sisällä ääntelevä tai jotenkin poikkeus koetaan uhkana ja halutaan pullauttaa ulos ryhmästä? Tämä ei ainakaan ole mitään erityistä uskonnon omaa logiikkaa, vaan tavallista ryhmäkäyttäytymistä ja joka tiukkenee, mitä fundamentalistisempaan suuntaan mennään.

Ja sitäpaitsi, katumuksen sakramentti on sinänsä hyvä asia olemassa. Mutta kieltämättä tulee mieleen, että jos siinä samalla pidetään yllä myös yksilön omaa kykyä eritellä oikea ja väärä (mikä on tärkeä asia), niin entäs jos ei itse tiedäkään, mikä on oikein ja väärin ja katumuksen sakramenttikin jää "elämättä". Saattaa katua vaikka kuinka "syntejä", keksimällä papille nyt jotain lueteltavaa, asioita, jotka eivät itseasiassa ehkä olleetkaan edes niin kaduttavia, muttei tajua katua oikeita syntejään, vaan pitää vääryyttä elämässään oikeana?

En vaadi katumuksen sakramentin poistamista, vaan otin sen esimerkiksi, että kuinka nämä käytännöt ja kanonit tiukimmillaankin eivät voi estää inhimillistä elämää tai elämän kummallisuuksia tapahtumasta. Sisäinen usko ja se eettisen hyvän mukaan eläminenhän kai on tärkeämpää. Ja aina kuitenkin tarvitaan myös säädöksiä, ohjeita. Mutta mille ne perustuvat, sitä ehkä voisi miettiäkin. Onko Traditio jossakin kohdassa vain joustamattomuutta. Ja miten yksilö voisi saada enemmän eväitä siihen sisäisen kilvoituksen toteutumiseen... ja vieläpä siten, että se kirkossakin tajutaan, kuinka maailma nykyään makaa ja mitä ihmisiä koskettavat ongelmat eri aikoina ovat. Ihmiset elävät kuitenkin tässä ajassa ja maailmassa samalla ja aikakausien tapahtumat ja käytännöt eivät voi mitenkään olla vaikuttamatta ihmisten elämään. - Vaikka sitten monet perusasiat pysyisivätkin samoina elämän kaaren aikana.

Kiitos loistavasta ja rakentavasta kirjoituksesta.
Saat kylläkin takuulla kanonikirjasta päähän, mutta täältä tulee lämmin rutistus!

"liberaalimpaan" kirjoitti:

kirkkoon, jos kerran tämä ortodoksinen uskon perusta ja sen sisältö eivät miellytä! En usko, että ennen tätä olet välttämättä edes ollut tietoinen kanoneista ja niiden sisällöistä ja tuntuu, että et ole nytkään. Jos osaat lukea, luepa Ap. Leon kirjoitus tänään ort.fi-sivuilta, saat tietoa siitä, mitä et tähän asti näköjään ole tiennyt.

Niin voisitko kertoa, mitä minä ajattelen ja tunnen ja mitä minä tiedän ja mitä minä en tiedä, niinkun jos täsmentäisit, mistä kaikesta minä en ole ollut tietoinen. (Mikä hyvinkin voi pitää paikkaansa, etten ole tietoinen. Ei tee ongelmaa sanoa, että en tosiaankaan tiedä kaikkea mahdollista. Itseasiassa tiedän erittäin vähän. Ja muistikin alkaa tehdä tepposia... Mutta ehkä joku toinen tietää paremmin, mitä minä tiedän, so pliis... :) ...

"liberaalimpaan" kirjoitti:

kirkkoon, jos kerran tämä ortodoksinen uskon perusta ja sen sisältö eivät miellytä! En usko, että ennen tätä olet välttämättä edes ollut tietoinen kanoneista ja niiden sisällöistä ja tuntuu, että et ole nytkään. Jos osaat lukea, luepa Ap. Leon kirjoitus tänään ort.fi-sivuilta, saat tietoa siitä, mitä et tähän asti näköjään ole tiennyt.

Luin, sen ort.fi-tekstin.

ortodoksinen kirkko on aina elänyt kanonien mukaan, oli ne sitten miltä ajalta tahansa. Kanonit ovat uskonelämän perusta harhaoppeja vastaan. Lue ja opiskele ennekuin väität mitään!!!

oikeassa, siitä että Mitro Repo laukaisi tämän tilanteen. Toivon kuitenkin, että tuo hölmö tyyppi ei pääse EU:hun. Sinne tarvitaan järkeä eikä pellejä.

voit olla kirjoitti:

oikeassa, siitä että Mitro Repo laukaisi tämän tilanteen. Toivon kuitenkin, että tuo hölmö tyyppi ei pääse EU:hun. Sinne tarvitaan järkeä eikä pellejä.

Galluppien mukaan Mitro saattaa pudottaa kärkilistalta kokeneitakin poliitikkoja. Siis Mitron äänisaalis saattaa olla demareille Phyrroon voitto, sillä samat gallupit eivät pidä SDP:n kolmatta paikkaa mitenkään varmana.

Sanotaan vaikka näin, että jos Mitro pääsee europarlamentiin, niin se on oikeiston poliittinen voitto.

Cocoon48 kirjoitti:

Galluppien mukaan Mitro saattaa pudottaa kärkilistalta kokeneitakin poliitikkoja. Siis Mitron äänisaalis saattaa olla demareille Phyrroon voitto, sillä samat gallupit eivät pidä SDP:n kolmatta paikkaa mitenkään varmana.

Sanotaan vaikka näin, että jos Mitro pääsee europarlamentiin, niin se on oikeiston poliittinen voitto.

teille, mikään ei voi toteutua niin että se toteuisisi ilman toteutumisen mahdollsisuutta.

syksyllä amulla rivissä