Hitler oli kiivas, tempperamenttinen, huusi ja raivosi silloinkin kun kaikki vielä meni hyvin. Kun sotaonni kääntyi oli vieläkin vihaisempi. Luulisi että saksalaiset olisivat tyyniä kuin viilipytyt, Aatu ei ollut.
Stalin ei samaan tapaan raivonnut, tosin kun hän katsoi vihaisena suoraan silmiin ja sanoi hiljaa ja rauhallisesti oman mielipiteensä, muiden mielipiteillä ei niin väliä, alkoi rohkeammankin miehen otsalle nousta kylmä hiki. Luulisi että Stalin gruusialaisena olisi ollut huomattavasti tulisempi, oikea kuumakalle. Eikös nuo etelänmaalaiset sellaisia ole?
Hitler oli täysiverinen uhkapeluri, pelasi upporikasta tai rutiköyhää ja huonostihan siinä kävi kun alkaa koko maailmaa vastaan sotimaan. Stalin huomattavasti varovaisempi, talvisodassa luovutti vaikka voitto oli käden ulottuvilla. Ei tahtonut ottaa pienintäkään riskiä siitä että olisi joutunut konfliktiin Ranskan ja Englannin kanssa.
Stalin ei samaan tapaan raivonnut, tosin kun hän katsoi vihaisena suoraan silmiin ja sanoi hiljaa ja rauhallisesti oman mielipiteensä, muiden mielipiteillä ei niin väliä, alkoi rohkeammankin miehen otsalle nousta kylmä hiki. Luulisi että Stalin gruusialaisena olisi ollut huomattavasti tulisempi, oikea kuumakalle. Eikös nuo etelänmaalaiset sellaisia ole?
Hitler oli täysiverinen uhkapeluri, pelasi upporikasta tai rutiköyhää ja huonostihan siinä kävi kun alkaa koko maailmaa vastaan sotimaan. Stalin huomattavasti varovaisempi, talvisodassa luovutti vaikka voitto oli käden ulottuvilla. Ei tahtonut ottaa pienintäkään riskiä siitä että olisi joutunut konfliktiin Ranskan ja Englannin kanssa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hitler menetti harvoin malttinsa. Julkiset esiintymiset olivat teatteria. Neuvotteluissa hän oli yleensä hermonsa säilyttävä. Hän sai raivokohtauksia vain muutaman kerran ja silloin hän yleensä puhui hiljaisella äänellä. Suora huuto ei kuulunut keinovalikoimaan. Hän harrasti loputtomia yksinpuheluja. Loppuajan katastrofit olivat eri asia. Silloin hän usein epäili petosta ja määräsi kiukkuisena rajuja rangaisituksia.
Hitler onnistui strategioissaan suorastaan erinomaisesti vuoteen 1941. Tällöin hän arvioi väärin NL:n kestokyvyn. Myös länsivaltojen laaja apu NL:lle tuli yllätyksenä.
Hitler ei sotinut "koko maailmaa" vastaan. Hänellä oli liittolaisia ja myönteisesti suhtautuvia maita Euroopassa ja mm. Etelä-Amerikasxsa. Unohtamatta Japania. Sodan edetessä häntä vastustava liittokunta laajeni aina suuremmaksi.
..tähän lauseeseen:
"Hitler onnistui strategioissaan suorastaan erinomaisesti vuoteen 1941. Tällöin hän arvioi väärin NL:n kestokyvyn. Myös länsivaltojen laaja apu NL:lle tuli yllätyksenä."
-Hitler epäonnistui jo syksyllä 1939 kun laski sen varaan että Ranska ja Englanti eivät olisi lunastaneet takuitaan Puolalle vaan antaisivat periksi jolloin Puolan konflikti olisi pystytty pitämään paikallisena. Varsinainen yllätys lieni loppujen lopuksi tuo Englannin ja Ranskan sodan julistus Saksalle ja sitä kautta sodan laajeneminen.
Lähipiirissään, alaistensa kanssa Hitler menetti usein malttinsa, huusi ja melskasi, tätä tapahtui ennen sotaa ja vielä sodan mennessä hyvin. Tottakai kun hän neuvotteli ulkovaltojen johtajien kanssa ei hän heille voinut huutaa, eivät olleet hänen alamaisiaan.
Hitler epäonnistui rankasti jo vuonna 1940 kun ei jatkanut sotaa brittejä vastaan, olisi maihinnoussut Brittien saarelle keväällä 1941, silloin kahden rintaman sota olisi vältetty. Brittien mukana olisi pohjois-Afrikkakin tullut samaan syssyyn. Jenkeillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia puuttua sotaan Euroopassa.
Hyökkäys Neuvostoliittoon oli järjetön uhkayritys koska Englanti oli vielä sodassa. Pahimman virheen Hitler teki kun julisti sodan Yhdysvalloille, olisi kerrankin pitänyt suunsa kiinni.
Kyllä Hitler oli sodassa koko maailmaa vastaan kun lasketaan Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Brittiläisen kansanyhteisön teollinen kapasiteetti akselivaltoihin verrattuna. Mitää mahdollisuutta sodan voittoon ei enää ollut kun jenkit tulivat sotaan mukaan.
Hitlerin liittolaiset Euroopassa ovat vitsi, Italia, todellinen sotilaallinen suurvalta, nukkehallituksia itä-Euroopassa, Vichyn Ranska. Paras liittolainen oli pieni Suomi, satoja tuhansia hyvin motivoituneita suomalaisia sotilaita oli puna-armeijaa vastassa. Tosin sekin muuttui syksyllä 1944.
Aloittaja on aivan oikeassa, Hitler oli uhkapeluri joka otti suunnattomia ja typeriä riskejä jotka realisoituivat. Stalin oli varovainen veikko, pelasi varman päälle, otti laskelmoituja riskejä.
raivokophtaukset olivat lukumääräisesti harvinaisia. Hän työskenteli päivittäin keskimäärin 12 tuntia ja enemmänkin. Ei sellaista kukaan pysty tekemään raivotilassa. Jatkuva kiljunta on yksi Hitleristä luotu klisee.
Kun strategia johtaa voittoihin, se on onnistunutta. Tietysti HItler pelasi uhkapeliä. HYökkäys itään oli tarkoitettu lyhyeksi, jotta Englanti ei ehtisi voimistua, eikä USA sotaan mukaan. Sehän oli hänen laskuvirheensä. Englantiin ei ollut tarkoituskaan hyökätä.
Liittoutuneet eivät edelleenkään ole "koko maailma". Ei se inttämällä miksikään muutu.
Hitler käytti joitenkin tietojen mukaan morfiinia tai mahd. muita huumeita, välistä sitten nukkui ja oli kieltänyt, ettei mistään syystä saa herättää. ILm. Hitler tajusi ensimmäisten tappioiden jälkeen, että sotaa ei voiteta, joten tärkeintä oli tuhota niin paljon juutalaisia kuin vaan mahdollista, tämä oli yksi Hitlerin päämääristä ilm. alunalkaenkin. Siinä sivussa sitten piti poistaa myös epäpuhtaita rotuja niin paljon kuin mahdollista mm. 200 000 mustalaista, jonkun mukaan jopa 200 000 homoseksuaalia tapettiin, pelkästään tästä syystä! Myös punikkeja ja muita vastarannan kiiskejä tuhottiin keskitysleireissä. usa, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, monia Afrikan maita jne. on siinä maita ja väestöä.
Herra H:lla ei itse asiassa ollut loppuun asti mietittyä käsitystä siitä, mitä voitoillaan tekisi. Esimerkkinä Ranskan valloitus. Mihin muuhun sillä pyrittiin kuin taktisiin päämääriin, sukellusvenetukikohtiin Atlantin rannikolla? Ei kai herra H:kaan kuvitellut että voisi pitää Ranskaa miehitettynä vasallivaltiona loputtomiin. Eikä varmaankaan voinut kuvitella sitä Saksan osaksi liittävänsä, siitä ei voinut kukaan arvella seuraavan muuta kuin loputtomia vaikeuksia ja kapinaa.
oli välttämätöntä, jos haluttiin saada sota länsivaltojen kanssa joskus loppumaan. Ongelmana oli, että Iso-Britannia ei ollut halukas rauhaan. Ranskaa ei aluksi miehitetty kokonaan.
Hitlerin strategian suuri päämäärä oli ideologinen. Neuvostoliitto ja kommunismi oli tuhottava ja Saksalle taattava "elintila". Tämä olisi mahdollista, jos NL voitaisiin kukistaa salamahyökkäyksellä ennen USA:n liittymistä sotaan. Kyse oli uhkapelista, mutta sitä sotiminen yleensä on.
Jos verrataan liittoutuneiden teollista kapasiteettia maihin jotka olivat puolueettomia tai Saksan kanssa liitossa oleviin voi aivan hyvin puhua siitä että Hitler soti kaikkia maailman tärkeimpiä maita vastaan.
Ei tietenkään jatkuvasti raivotilassa ollut, luonteeltaan paljon kiivaampi kuin Stalin, siitähän tässä keskustelussa on kysymys.
Englannin valtaamatta jättäminen oli ennen hyökkäystä Neuvostoliittoon oli Hitlerin pahin virhe. Olisi pitänyt ensimmäisen maailmansodan veteraanin tietää ettei Saksa kestä kahden rintaman sotaa.
..aikomustakaan käydä kahden rintaman sotaa perinteiseen tapaan. Neuvostoliittohan oli savijaloilla seisova jättiläinen joka kaatuu yhdellä voimakkaalla iskulla. Salamasota ja sen esiin tuomat mahdollisuudet olivat sekoittaneet Hitlerin ja hänen uskottujensa pään , kaiken muun lisäksi.
Salamasota oli aikansa hype. Aivan kuten tekno-osakkeitakin hamstrattiin vuosituhannen vaihteessa hintaan mihin tahansa ja puhuttiin että tietotekniikka tulee mahdollistamaan syklittömän talouskasvun eli ikuisen nousun - siitäkin sitten palattiin normaaliin järjestykseen takaisin.
Kyllä Hitler oli käytännöllisesti katsottuna sodassa koko maailmaa vastaan. Saksalaisten käsittämätön politiikka miehitetyissä maissakin soti jatkuvasti heitä itseään vastaan.
Hitler ei ollut morfinisti. Hänhän halveksi Göringin morfiinin käyttöä. Sen sijaan hänen kannoillaan kulki lääkäri lääkelaukkuineen. Sieltä ammennettiin kaikkea mahdollista A-Z kuten strykniini, unilääkkeet (barbituraatit), piristeet, rauhoitteet ja lääkäri antoi vielä päivittäisen Pervitin-ruiskeen (metamfetamiini). Sodan loppuvaiheessa tuli kuvaan myös runsas alkoholin käyttö.
Vielä -39 Hitler oli reippaassa kunnossa. Kuusi vuotta myöhemmin fyysisesti tärisevä ihmisraunio. Varmasti huumelääkkeet vauhdittivat tätä syöksykierrettä. Jatkuvan Pervitinin käytön haitat sopii hyvin Hitlerin ongelmakuvaan. Saksan armeija kielsi Pervitinin käytön 1942 juuri vakavien haittojen takia.
loppuun saakka. Se, mitä tohtori Morell hänelle syötti, on eri asia. Sanottiin, että se olisi tappanut hevosenkin. Hitler kulutti itseään ennen kaikkea suunnattomalla työmäärällä ja vastuulla yrittäen itse hoitaa kaiken. Hänen kuntonsa huononi ratkaisevasti heinäkuun -44 attentaatin johdosta.
Todettakoon vielä kerran, että Hitler oli normaalioloissa varsin hillitty käytökseltään. Huuto alkoi lähinnä silloin kun hän koki tulleensa peteyksi. Silloinkin hän mieluummin kähisi kuin karjui. Osasi hän senkin, mutta se kuului julkiseen esiintymiseen.
Elokuvat ovat luoneet väärän käsityksen jatkuvista raivokohtauksista. Avaaja on siinä täysin väärässä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitler
Hitler's health has long been the subject of debate. He has variously been said to have suffered from irritable bowel syndrome, skin lesions, irregular heartbeat, Parkinson's disease,[243] syphilis,[243] and a strongly suggested addiction to methamphetamine.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitler
Hän käytti alkoholia vain vähän ja tupakoikin vain nuoruudessaan.
vaikuttanut yli-ihmisoppi antoi vielä lisää uhoa taistella kaikkea mahdollista vastaan.
Venäläinen kirjailija Viktor Jerofejev on kertonut paljon Stalinista. Jerofejevin isä työskenteli Neuvostoliiton ulkoministeriössä sodasta saakka aina vuoteen 1979. Perhe oli eturivin neuvostoperhe ja tunsi isän kautta Molotovin, Vinogradovin ja Stalinin sekä monta muuta sen ajan vaikuttajaa.
Jerofejev kertoo Stalinin halunneen tuhota vanhan kaartinsa, joka auttoi hänet valtaan ja halunneen säilyä ideaalisena haaveen kiteytymänä ilman inhimillisiä sekoituksia. Hän haaveili "kuin epäonnistunut rakastaja niiden kuolemasta, jotka ovat olleet todistamassa hänen häpeäänsä". Hän vaati tunnustuksia kidutuksilla ja ymmärsi, että on kiinnostavaa tappaa ihmisiä. Hän sai mielihyvänsä sadismista. Hän nauroi, kun hänelle kerrottiin, miten joku tuttu, jolle hän hetkeä aikaisemmin oli puhellut ystävällisesti, vietiin amnmuttavaksi.
Stalin oli tämän kirjailijan mukaan ylivertainen hullu maailmanvalloittaja, jolla oli valtava haave. Hitlerillä oli vain tulehtunut kansallinen idea.