Poliittisen ja sotilasjohdon yhteisellä päätöksella sekä koko kansan tukiessa aloitettiin Karjalan takaisinvaltaus 10.7. 41. Se päättyi joukkojen saavuttaessa vanhan rajan 2.9. alkaen. Varsin nopea ja menestyksekäs sotaretki vaati raskaat uhrit. Pelkästään Kannaksen armeijakunnissa kaatui noin 12 000 miestä runsaan kuukauden aikana. Lisäksi tulivat Karjalan armeijan kaatuneet Laatokan Karjalassa.
Hinnasta ei kuitenkaan valitettu. Karjalaiset tunkivat valtavalla innolla takaisin osin pahasti tuhoutuneelle kotiseudulleen. Jo 1941 loppuun mennessä oli palaajia 75 000. Määrä nousi aikanaan suurimmillaan 280 000:een. Valtava jälleenrakennustyö käynnistyi välittömästi suunnattomasta materiaalipuutteesta huolimatta.
Länsivallat hyväksyivät Moskovan rauhassa menetetyn alueen takaisin valtauksen. Ne ryhtyivät vastalauseisiin vasta Suomen ylitettyä vanhan rajan. Erikoista oli, että myös NL tunnusti Suomen oikeuden Karjalaan. Se esitti elokuussa -41 rauhaa vuoden 1939 rajoin! Jostain syystä tarjoukseen ei suostuttu, eikä NL ole siihen palannut.
Hinnasta ei kuitenkaan valitettu. Karjalaiset tunkivat valtavalla innolla takaisin osin pahasti tuhoutuneelle kotiseudulleen. Jo 1941 loppuun mennessä oli palaajia 75 000. Määrä nousi aikanaan suurimmillaan 280 000:een. Valtava jälleenrakennustyö käynnistyi välittömästi suunnattomasta materiaalipuutteesta huolimatta.
Länsivallat hyväksyivät Moskovan rauhassa menetetyn alueen takaisin valtauksen. Ne ryhtyivät vastalauseisiin vasta Suomen ylitettyä vanhan rajan. Erikoista oli, että myös NL tunnusti Suomen oikeuden Karjalaan. Se esitti elokuussa -41 rauhaa vuoden 1939 rajoin! Jostain syystä tarjoukseen ei suostuttu, eikä NL ole siihen palannut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä suhteessa minulla on huomautettavaa:
""erikoista oli, että myös NL tunnusti Suomen oikeuden Karjalaan. Se esitti elokuussa -41 rauhaa vuoden 1939 rajoin! Jostain syystä tarjoukseen ei suostuttu, eikä NL ole siihen palanut."
Stalin tarjosi samoihin aikoihin myös Hitlerille rauhansopimuksen, jossa Saksa olisi saanut alueita(mm. Ukrainan). Olisiko siitä tullut pysyvä rauha?
Suomi ei varsinaisesti torjunut Neuvostoliiton tarjousta, vaan esitti tarjotuihin rajoihin täsmennystä. Epäselvä raja olisi saatanut johtaa myöhemmin rajariitoihin maiten välillä ja siten uuteen sotaan.
Kun ottaa huomioon, että Suomi ei ollut poikeus, vaan Saksa sai samantapaisen tarjouksen, niin Stalinin motiiveja voi siltä pohjalta epäillä. Tarkoitus oli vain saada hengähdystauko voimien keräämiseksi ja aloittaa sitten uusi sota myös Suomea vastaan.
Olihan Lapissa nyt kuitenkin melkoinen määrä voimansa tunnossa olevia saksalaisia joukkoja. Ei rauhan tekemisestä voinut olla puhettakaan tosi asiassa.
käsittelivät sodasta irtautumista mm. joulukuussa -41 erään USA:lta tulleen esityksen johdosta. Tällöin todettiin olevan mahdotonta irtautua sodasta juuri Saksan sotilaallisen voiman takia. Suomi sinänsä oli valmis siihen, koska se oli saanut alueensa takaisin ja "korkojen kanssa". Suomi ei ollut sellainen Saksan nöyrä vasalli ja käskynalainen kuin näiden palstojen mustamaalaajat väittävät. "Erillissotaa" yritettiin käydä aina kun tilanne salli.
Elokuun rauhantarjous oli vain yritys voittaa aikaa. NL oli tuolloin mitä suurimmassa ahdingossa. Jo syyskuun alussa tilanne muuttui. Suomi ei jatkanut hyökkäystä Leningradiin ja Hitler pysäytti myös saksalaiset joukot. Samaan aikaan käännettiin Moskovan suuntaan hyökännyt Guderianin panssariarmeija Ukrainaan. Kun se suuntasi marraskuussa uudelleen kohti Moskovaa, oli jo tiedossa, että Japani hyökkäisi Tyynelle merelle. Lenngradia puolusti nyt kovaotteinen Zukov, joka uuvutti saksalaisten hyökkäyskärjet työntämällä leningradilaisia työläisiä niiden eteen, kunnes ampumatarvikkeet loppuivat ja talvi koitti.