"Voiko ihminen, joka pitää homoseksuaalisuutta kirouksena, ikinä parantua siitä aivopesusta, jonka kohteeksi hän on omassa sosiaalisessa kasvuympäristössään joutunut?
Uskontojen uhrit varmaankin on ihan hyvä järjestö, josta voi aluksi alkaa etsimään apua tai sitten voi lukea uusimman NYT -liitteen ja hakeutua siinä esiintyvien norjalaisten herrasmiesten pakeille.
Jumalan tahtoon on mielestäni ihan turha ottaa kantaa, sillä joko voidaan hyväksyä, että mahdollinen jumala loi maailman, joka on koko ajan muuttuvassa tilassa tai sitten pitää määritää joku yksittäinen hetki, jolloin kaikki oli valmista ja siitä eteenpäin tapahtuvat muutokset vastoin ko. herran tahtoa. Tässä tapauksessa lähes kaikki nyky-yhtesikunnan perusjutut varmaankin olisivat.
Mikäli muumimammalla tarkoitetaan nykyistä presidenttiämme, on hän todistettavasti lisääntynyt ihan argentiinalaiseen malliin ja joidenkin henkilöiden puheista paistaa läpi myös lievä naisviha tai jotain vastaavaa.
Ihminen muuten kokee yleensä aggressioita niitä kohtaan, joista peilautuvat hänen omat epäonnistumisensa parhaiten. Kateudeksikin sitä voidaan kutsua ja yksi syy homojen kadehdintaan voi olla se, että julkisuudessa heidän stereotypinen julkisuuskuvansa on melko onnellinen. Siinä saattaa perusparisuhdehelvetissä elävällä perusinsinöörillä, jolla on Ragazzin perussilkkipusakka ja se Corollan pienimoottorisin malli, olla hieman sulattelemista, kun kädessä on irtisanomisilmoitus ja telkkarissa julkihomot harrastavat sisustussuunnittelua parinsadan euron tuntipalkalla. Toki ihan perushetero seinänaapurikin voi olla kateuden kohde, koska sillä oli varaa Avensikseen, mutta hänellä ei ole yhtä selkeää ominaisuutta, jota voisi sydemänsä kyllyydestä vihata ihan harrastuspohjalta, ilman että omaan elämään kohdistuvan inhon peruspilarit nousevat pinnalle.
Yksi yleinen nettikäyttäytymiseen liittyvä ilmiö on muuten ns. paskan valuminen alaspäin. Sorretusta tulee helposti se pahin sortaja, kun kädet ovat vapaat ja näin uskoisin täälläkin käyneen."
Uskontojen uhrit varmaankin on ihan hyvä järjestö, josta voi aluksi alkaa etsimään apua tai sitten voi lukea uusimman NYT -liitteen ja hakeutua siinä esiintyvien norjalaisten herrasmiesten pakeille.
Jumalan tahtoon on mielestäni ihan turha ottaa kantaa, sillä joko voidaan hyväksyä, että mahdollinen jumala loi maailman, joka on koko ajan muuttuvassa tilassa tai sitten pitää määritää joku yksittäinen hetki, jolloin kaikki oli valmista ja siitä eteenpäin tapahtuvat muutokset vastoin ko. herran tahtoa. Tässä tapauksessa lähes kaikki nyky-yhtesikunnan perusjutut varmaankin olisivat.
Mikäli muumimammalla tarkoitetaan nykyistä presidenttiämme, on hän todistettavasti lisääntynyt ihan argentiinalaiseen malliin ja joidenkin henkilöiden puheista paistaa läpi myös lievä naisviha tai jotain vastaavaa.
Ihminen muuten kokee yleensä aggressioita niitä kohtaan, joista peilautuvat hänen omat epäonnistumisensa parhaiten. Kateudeksikin sitä voidaan kutsua ja yksi syy homojen kadehdintaan voi olla se, että julkisuudessa heidän stereotypinen julkisuuskuvansa on melko onnellinen. Siinä saattaa perusparisuhdehelvetissä elävällä perusinsinöörillä, jolla on Ragazzin perussilkkipusakka ja se Corollan pienimoottorisin malli, olla hieman sulattelemista, kun kädessä on irtisanomisilmoitus ja telkkarissa julkihomot harrastavat sisustussuunnittelua parinsadan euron tuntipalkalla. Toki ihan perushetero seinänaapurikin voi olla kateuden kohde, koska sillä oli varaa Avensikseen, mutta hänellä ei ole yhtä selkeää ominaisuutta, jota voisi sydemänsä kyllyydestä vihata ihan harrastuspohjalta, ilman että omaan elämään kohdistuvan inhon peruspilarit nousevat pinnalle.
Yksi yleinen nettikäyttäytymiseen liittyvä ilmiö on muuten ns. paskan valuminen alaspäin. Sorretusta tulee helposti se pahin sortaja, kun kädet ovat vapaat ja näin uskoisin täälläkin käyneen."
Vastaukset 5
Vanhimmat
kanattaa elää itselleen eikä seurata liiaksi muita. jokainen eläköööt omaa maailmaansa ja antakoot muiden elää omaansa
... en oo koskaan ollu kade naapurin autoihin, liikaa omissa tekemisissä ettei tarvi toisia vahtii....
Vähän kyl täytyy myöntää et on hiukka urautunu, pitänee repästä ku saa mukulat maailmalle...
jotta pääsisin viettämään loppuelämääni Bora Boralle, niin en ole koskaan kadehtinut kenenkään omaisuutta. Minulle tavarat eivät oikeastaan merkitse mitään. Kun verskoista kuminauha löystyy, niin sitten pujotetaan uusi.
Kenen kirjoitus tuo muuten oli? Omasiko?
siksi otsikoin maailmalta ja laitoin sitaatteihin.
Oli vain melkoisen kypsää avautumista siitä miksi vajakki kusee meidän kaikkien taskuun.
Voiko tosiaan. No, mikä ettei. Riippuu aivopesun voimakkuudesta ja omasta tahdosta melko pitkälti.