Kaikki te, jotka arvostelette nykyajan vanhustenhuoltoa. Käykääpä osoitteessa superliitto.fi ja lukekaapas uusinta Super-lehteä. Sieltä löytyy kirjoitus jonka otsikkona on " Kun hoitoa ja vanhuutta ei ollut". Antaisko yhtään ajattelemisen aihetta.
Kyllä minunkin äitini puheista kuuluu ( äitini on 81vuotias), että jos et työhön pysty, joudat tunkiolle.
Hän on kasvanut aikoina, jolloin ihmistä kunnioitettiin vain niin kauan kun hänestä oli jotain hyötyä. Vanheneminen ja sairastuminen on häpeällistä, eikä sitä voi tunnustaa, vaan ns. koko ajan on yritettävä tehdä kaikki mikä ennenkin.
Että sellaisia ajatuksia tuli näin aamutuimaan. Hyvää kesää kaikille ja pitäkää huolta itsestänne ja rakkaistanne.
Kyllä minunkin äitini puheista kuuluu ( äitini on 81vuotias), että jos et työhön pysty, joudat tunkiolle.
Hän on kasvanut aikoina, jolloin ihmistä kunnioitettiin vain niin kauan kun hänestä oli jotain hyötyä. Vanheneminen ja sairastuminen on häpeällistä, eikä sitä voi tunnustaa, vaan ns. koko ajan on yritettävä tehdä kaikki mikä ennenkin.
Että sellaisia ajatuksia tuli näin aamutuimaan. Hyvää kesää kaikille ja pitäkää huolta itsestänne ja rakkaistanne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Monessa asiassa historiallinen perspektiivi antaa näkökulmia, jo viidenkymmennenkin vuoden ajalta, kun puhutaan etuuksista ja tukimuodoista.
Vanhustenhoidon kritiikissä puhutaan aina laitoshoidon puutteista, ikäänkuin se olisi koko vanhustenhoidon kuva. Puutteita laitoshoidossa varmasti on, mutta mitään ei ainakaan Super puhu kotona asuvien vanhusten puhtauden tai ruokailun tasosta tai elämänlaadusta. Moni on todella yksinäinen ja turvaton mahdollisten kotipalvelun käyntien välillä. Arvostetussa kotihoidossa on jopa vanhuksia, jotka eivät pääse liikahtamaan omatoimisesti. Ylityöllistetty kotipalvelu käväisee parhaimmillaan kolme kertaa päivässä antamassa lääkkeet ja tekemässä välttämättömimmät puhdistukset. Hoitajatkin vaihtuvat koko ajan. Millaista on se suurin osa vuorokaudesta??
Puhumattomien, dementoituneiden tai perushoidettavien vanhusten hoito vaatii paljon asennetta hoitajilta. Mielestäni meidän omaisten pitäisi tukea hoitajia ja itse tehdä oma osuutemme mahdollisimman hyvin, sen sijaan että tukahdutamme laiminlyöntiemme syyllisyyden muiden arvosteluun. Tuttu ja välittävä omainen on vanhuksellekin tärkeä elämänlaadun tekijä.
Laitoshoito on monien lehtikirjoitusten mukaan puutteellinen, milloin rakennusvirheistä, milloin työvoimapulasta johtuen. Terveyskeskuksissakin on eroja: jotkin hoitavat viimeisen päälle, jotkin jättävät täysin hoitamatta, useimmat siltä väliltä.
Onko mitenkään mahdollista kehittää vapaaehtoistyöntekijöiden verkostoa kaikkiin kuntiin? Itsekin olen hakenut vanhusten vapaaehtoistyöntekijäksi, mutta ei huolita. Siten kotipalvelukin pääsisi edes vähän helpommalla. Samoin työttömillä aika kuluisi paremmin, kun aika ei olisi pitkää.
Nämä mahdolliset vapaaehtoistyöntekijät olisivat hoitajina sen ajan kuin omaishoitajat ovat esim. töissä tai lomalla. Omainen on edelleen tärkein tekijä elämänlaadussa, mutta turvallisuudentunnekin on omalla tavallaan tärkeä.