Vähäiset sateet ja valumat - mutta kiitettävästi on tuullut?
Tuulivoimaa rakennettava vesivoimakapasiteetin verran - 2500MW - vesivoiman rinnalle, pitämään vesistöjen vaihteluvälit siedettävissä rajoissa.
Tuulivoimaa rakennettava vesivoimakapasiteetin verran - 2500MW - vesivoiman rinnalle, pitämään vesistöjen vaihteluvälit siedettävissä rajoissa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tuulivoima voisi auttaa vesivoiman riittävyydessä niin, että lisää vesivoimaa ei tarvittaisi: tuulisella säällä täytettäisiin vesivarastoja. Se edellyttäisi jonkinlaista korvamerkintää tuuli- ja vesisähkölle (ja/tai pumppuvoimaloita, jollaista ydinvoimayhtiöt halusi aikoinaan, mutta ei tuulivoimalla toteutettuna).
Homma ei kuitenkaan toimi noin. Pääosan vesivoimaloistamme omistaa Fortum, ja se saa vesisähköstään paljon paremman hinnan yhteispohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla. Nopeasta säätövoimasta maksetaan siellä paljon, riippuen Ruotsin ja Norjan vesivoimatilanteesta.
päästäisiin , pitäisi alkaa säätelemään kulutusta verkon sijasta. ainakin nyt tuotannon säätö on helpompaa kuin kulutuksen.
Vesivoiman ja tuulivoiman periaatteelinen ero tulee siitä että vesitilanne on tarkasti pitkälle tulevaisuuteen ennustettavissa, päin vastoin kuin tuulen. aika erikoinen lokiigga kääntää päälaelleen että tuulivoimalla pystyttäisiin korvaamaan vesivoimaa... Jos tuulivoimaa halutaan hyädyntää vähänkään suuremmassa mittakaavassa joudutaan tuulen epäsäännöllisyydestä johtuvaa tuotantoheilahtelua bufferoimaan esim noilla pumppuvoimaloilla tai tuotantoa rajoittamalla.
Minneköhän sellasia pumppuvoimaloita sitten suomeen voisi rakentaa? ehkäpä siihen kollajan altaan kylkeen voitaisiin miettiä pumppaamoa? suomessa pumppuvoimalaitosmahdollisuudet ovat aika rajalliset pienten korkeuserojen takia. Ehkä Jumiskon voimalaitosta voitaisiin hyödyntää, siellähän on pumppaamo jossa järvivettä pumpataan n 20 m ylöspäin. voimalaitoksen putouskorkeuson n 100 m. taitaa olla tarkasti 98 m.
vaan silloin, kun ei tuule, käytetään vesivoimaa ja KUN sitten TUULEE, niin annetaan altaitten rauhassa täyttyä. Optimoidusti toisiaan tukien.
Aukesiko?
tuulen arvaamattomuus.
Vesivoiman säädettävyyden takia tilanne menee kuten kuvaat. Tuulivoimalla olisi etuoikeus verkkoon syötössä ja vesivoima ja muut säätömekanismit joustaisivat tuulen mukaan. Ongelmana on se että verkon säädettävyys huononee koska nyt heilahtelee sekä kulutus että tuotanto (jos tuulivoimaa olisi tarpeeksi) ennalta arvaamattomasti. jos tuulen merkitys ei ole suuri, heilahtelee ainoastaan kulutus. Haasteeksi tulee näiden kahden komponentin heilunta jonka takia joudutaan varaamaan lisää säätövoimaa. Noilla mahdollisilla vesialtailla muodostetaan ikään kuin puskuria joita ladattaisiin tuulivoiman heiluvalla tuotannolla.
Ratkaisuna olisi esim invertteriohjatut pumput/pumppuasemat jotka pumppaisivat vettä ala-altaasta yläaltaaseen tuulivoiman tuotantoa (tai jollain säätöalgoritmilla tuulivoiman tehon mukaan) vastaavalla teholla. En tiedä onko tuo teknisest mahdollista saati järkevää. Yksi vaihtoehto olisi pumpata vettä takaisin vesivoimalaitoksen ala-altaasta yläaltaaseen. Näin tuulivoimasta saataisiin hyödynnettyä luokkaa 70-80 %.
Vastaaja käänsi, joko tarkoitushakuisesti tai jostain muusta syystä, kuvion päälaelleen ja koitti selittää että tuulivoima toimisi ikään kuin verkon säätäjänä vaikka, de facto, tuulivoima , kun sen osuus kasvaa riittävästi, muodostaa verkolle nopeaa säätöreserviä tarvitsevan komponentin.
"Ratkaisuna olisi esim invertteriohjatut pumput/pumppuasemat jotka pumppaisivat vettä ala-altaasta yläaltaaseen tuulivoiman tuotantoa (tai jollain säätöalgoritmilla tuulivoiman tehon mukaan) vastaavalla teholla. En tiedä onko tuo teknisest mahdollista saati järkevää. Yksi vaihtoehto olisi pumpata vettä takaisin vesivoimalaitoksen ala-altaasta yläaltaaseen. Näin tuulivoimasta saataisiin hyödynnettyä luokkaa 70-80 %."
MIKSI?
Yksinkertaisempaa on laittaa tuulituotannon verran vesivoimalaitoksessa luukkuja kiinni ja kun ei tuule aukaistaan luukkuja.
Vaikeeta? Se on säätötekniikkaa.
"aika erikoinen lokiigga kääntää päälaelleen että tuulivoimalla pystyttäisiin korvaamaan vesivoimaa"
En sanallakaan puhunut korvaamisesta - paitsi jos haluaa antaa korvaamiselle sen merkityksen, että kun jotain sähkömäärää ei ole tuotettu menetelmällä A, se on korvattu menetelmällä B. Noinhan kaikki sähkö voidaan korvata jollain toisella sähköllä.
Olen kertonut tuon asian niin usein, että jo kyllästyttää vähän, ja siksi jäi tällä kertaa ajatus epäselväksi. Ajatuksena on paikallisen vesistön tilan säätäminen niin, että asukkaille olisi vesivoimalakäytöstä mahdollisimman vähän harmia, Sitä tarkoitin sähkön korvamerkinnällä - alueen tuulivoiman tuotto käytettäisiin vesivaraston täyttämiseen, siis silloin vesivoimaa rajoitettaisiin tai ei tuotettaisi lainkaan.
Jo tänäkin päivänä tuulivoima periaatteessa säästää vesivoimaa, koska tuulivoima on aina päällä olevaa sähköntuotantoa, ja vrsivoimalla vain tasataan tiotannon ja kulutuksen välistä eroa. Säästynyt vesivoima ei kuitenkaan välttämättä näy paikallisesti missään, koska tuulivoiman tuotanto on niin pientä ja vesistöalue suuri (suunnilleen koko Suomi).
Voin yrittää vielä yksinkertaistaa esitystäni:
Kuvittele alueelle tuuli- ja vesivoimala, ei muuta. On järkevää ottaa tuulivoimasta suoraan kaikki se sähkö, mikä siltä on otettavissa, ja säästää vettä tuulettomiin aikoihin. En sanoisi, että tuulivoima tässä tapauksessa korvaa vesivoimaa, koska tuulivoima pyritään pitämään ensisijaisena tuotantona, mutta se säästää vesivoimaa. Suurella alueella tuo toiminta ei ole niin selkeä.
Esimerkki vesivoiman haitoista asukkaille: Tahvanaisen saunavedet kannetaan talvella puoli kilometriä kauempaa kuin kesällä /1/.
1: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1227846/6006853
Ongelmasi on tässä:
"Vastaaja käänsi, joko tarkoitushakuisesti tai jostain muusta syystä, kuvion päälaelleen ja koitti selittää että tuulivoima toimisi ikään kuin verkon säätäjän"
Kerro yksityiskohtaisesti, minkä kohdan kirjoituksestani ymmärsit, tai halusit ymmärtää, noin, niin ehkäpä saamme ongelmasi poistumaan.
Peruskysymykseen että tuulivoimalla voisi säästää vesivoimaa on puhdasta puppua. Tuulivoima itsessään luo sähkäverkkoon, sen huonon ennustettavuuden takia, lisätarpeen säädölle ja reserville.
Säätö ja reservi voidaan hoitoo edullisimmin pelkästään vedellä, mikä ainakin nykyisten päästömaksujen valossa olisi se järkevin tapa. Toki vedellä nopea säätö ja hiilellä hidas reservi olisi myös vaihtoehto. CO2 tavotteiden mukaan olisi vähintäin teoreettinen vaara että tuulivoima lisäisikin CO2-päästöjen määrää. (Minulla ei tästä ole laskettua dataa enkä ole tämänKÄÄN asian asiantuntia). Lisäksi tuntuu hieman hullunkuriselta käyttää tuulivoimaa joka luo lisätarpeen CO2-päästölle.
Tänä päivänä suomi käytännössä hoitaa hitaan ja nopean säädön hyvin pitkälle vesivoimalla joko ruotsista tai norjasta. VEsivoiman hinnan noustessa ja reservin tarpeen kasvaessa ajetaan vanhaa hiililaudetta ylös. Tänä päivänä Norja tähtää energiamarkkinoissa yhä voimakkaammin keskieurooppaan , tämä on myös EU:n toive joten on oletettavissa että eurooppaan myydään yhä enemmän norjan (ja ruotsin) vesivoimaa, jonka seurauksena säätävän sähkön hinta nousee. Tämä luo edellytykset/tarpeen oman säätökapasiteetin kasvattamiselle. jos tuulivoimaa samaan aikaan lisätään kasvaa oman säädön ja reservin tarve. Toki sähköä voi ostaa euroopasta, mutta euroopan sähkön hinta, säätöön, ja sen ennustettavuus on hankalampaa. On parempi omistaa omaa säätövoimaa, hallita ja säätää kuin olla toisten armoilla.
Vesi- ja ympäristölaissa on tiukasti määritetty säännöstely. Vesiluvassa taas on määritelty mm järvien/jokien/patojen säännöstelyrajat ja sallitut minimi ja maksimi virtaamat. voimayhtiön kannalta edullisintä on pitää altaat mahdollisimman ylhäällä ja pyrkiä optimoimaan tuotantoa hinnan, allastilanteen ja sateiden mukaan välttäen ohijuoksutusta. sademäärälle ei voida tehdä mitään joten vesilaitosta ajetaan maksimipinnalla reservin ylläpitämiseksi, säilyttäen marginaalia mahdollisten sateiden varalla. käytönnössä vesistöjen altaiden/valuma-alueiden virtaamat ja niiden vuosittainen vaihtelu määrittää vesivoiman käytössä olevan säätöreservin, niin hitaan kuin nopeankin. tästä johtuen vesivoimallakin on maksimi raja jonka puitteissa (nykyisiä) altaita/vesivaroja voidaan hyödyntää. jos säädön tarve kasvaa, kuten tapahtuu tuulivoiman määrän kasvaessa, kasvaa sitä kautta reservin tarvekin. Vesivoiman tapauksessa , jos altaita ei haluta lisää, pitää säännöstelyrajoja kasvattaa, joka on nykyisellä lainsäädännöllä liki mahdotonta.
Yksi tapa voisi olla tuollaisten bufferi-altaiden käyttö, toinen kulutuksen ohjaus, kolmas kaasutubiineiden käyttö. Pumppuvoimalaitos yhdessä bufferialtaiden kanssa, kuten kollaja, voisi toimia yhtenä vaihtoehtona tuulivoiman tuotannon tasaajana.
Pitkän selostuksen jälkeen vastaan lyhyesti. vesivoiman säätö SINUN esittämällä tavalla on vaikeaa ja kansantaloudellisesti hölmöä. Vesilaki ja vesilupa sekä ympäristöolosuhteet rajoittavat vesivoiman käyttöä reservinä jos säätö tapahtuu voimakkaasti virtausta säätämällä. ekologisempi tapa tuulivoiman tehohäiriköintiin on rakentaa lisää vesivoimaa.
lähtee jo otsikosta:
"Tuulivoima auttaisi vesivoimaa" jossa käännät koko asetelman päälaelleen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kirchhoff's_circuit_laws
http://fi.wikipedia.org/wiki/Säätötekniikka
Sisäistäkää sellaista, mitä minä osaan tähän ikään jo selkäytimellä.
"Peruskysymykseen että tuulivoimalla voisi säästää vesivoimaa on puhdasta puppua."
Sinähän juttelet ihan outoja. Millä tavalla tahansa tuotettu sähkö on aina pois jollain toisella tavalla tuotetusta sähköstä - ymmärrätkö edes sitä?
Rautalankaa hyvin yksinkertaisella esimerkillä, älä takerru arvojen mielekkyyteen:
Sinulla on vesivoimala. joka tiettynä aikana tuottaa 1000kWh. Sinulla on myös tuulimylly joka tuottaa samana aikana 100kWh. Kun tuulivoimala tuottaa, vähennät vesivoimalan käyttöä tai suljet sen kokonaan. Olet siis käyttänyt vettä 10% vähemmän saman tuoton saamiseksi yhdessä tuulivoiman kanssa.
"Peruskysymykseen että tuulivoimalla voisi säästää vesivoimaa on puhdasta puppua."
Sulla on puppua housussas.
Katsotaan uudestaan. kirjoitin
"Tuulivoima voisi auttaa vesivoiman riittävyydessä niin, että lisää vesivoimaa ei tarvittaisi: tuulisella säällä täytettäisiin vesivarastoja."
Oletko ihan terve? Tuolla on harvinaisen vähän tekemistä tämän kirjoituksesi kanssa:
"Vastaaja käänsi, joko tarkoitushakuisesti tai jostain muusta syystä, kuvion päälaelleen ja koitti selittää että tuulivoima toimisi ikään kuin verkon säätäjänä"
ja vielä vähemmän tuo kelpaa vastauksena pyyntööni:
"Kerro yksityiskohtaisesti, minkä kohdan kirjoituksestani ymmärsit, tai halusit ymmärtää, noin, niin ehkäpä saamme ongelmasi poistumaan."
Tai tietenkin kelpaa, jos et kertakaikkiaan ymmärrä asiasta mitään.
vaivaa. Sinun vaivojasi ja lääkitystä en uskalla edes arvailla.
kovasti huudat asiallisuuden perään mutta itse olet ensimmäisenä alittamssa rimaa ja reilusti.
Sinua itseäsi siteeraten hohhoijakkaa tuulivoima-jokeltelijalle.
kommentoida mitä SINULLA on housuissasi saati päässä.
Tuulivoimaa lisäämällä tarvitaan lisää tehoreserviä ja säätävää voimaa. Nykyisellä vesivoimallakannalla on määrätty kyky säätää mutta jos säätötarve ylityy pitää säätävää voimaa varata lisää. yksi vaihtoehto, ekologinen ja edullinen, on rakentaa lisää vesivoimaa. tuulivoiman ei tällöin voi sanoa säästävän vesivoimaa jos se lisää vesivoiman kulutusta.
Tämän päivän tuulivoimatuotanto häviää kuin pissi saharaan mutta jos valtiovallan tavoitteet kasvattaa tuulivoima luokkaa 2000-300 mw niin josstain on säätövoima saatava. Samaan aikaan Norjan sähköä viedään keskieurooppaan joten omavariselle säätösähkölle/reserville tulee kysyntää. Vesivoiman lisärakentaminen tuulivoiman tehohäiriköinnille on näin perusteltua.
Vaikea kuvitella että tuulivoima , tuossa mittakaavassa, vähentäisi vesivoiman tuotantoa.
Tuulivoima ei tarvitse säätövoimaa, kun sitä käytetään yhdessä vesivoiman kanssa tasaamaan vesivoiman kuormitusta siten, että vesistöjen pinta on mahdollisimman korkea ja vaihteluväli on pieni.
Suomessa _NYTKIN_ - saati euroopassa - toimii sata- ja tuhatmäärin erilaista generaattoria yleisessä verkossa, jokainen omalla tavallaan kuormitettuna, eivät ne tarvitse erillistä säätövoimaa toimiakseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirchhoffin_laskentamenetelmä
Idiootti?
"Tuulivoimaa lisäämällä tarvitaan lisää tehoreserviä ja säätävää voimaa."
Sulla kaiketi on jotain näyttöäkin väitteesi pohjaksi? Kehoitan olemaan katsomatta Saksan ja Tanskan hsitoriaa, koska niissä säätövoimaa ei ole lisätty sen jälkeen, kun tuulivoimaa alettiin lisäämään.
Anna vain linkki väitteesi perusteeseen. Kiinnostaisi. Oikeasti. Etenkin ne tarvittavat lisätehot.
"vaikea kuvitella että tuulivoima , tuossa mittakaavassa, vähentäisi vesivoiman tuotantoa."
Sitähän minä sanoin heti eka viestissäni. "Homma ei kuitenkaan toimi noin":
"Tuulivoima voisi auttaa vesivoiman riittävyydessä niin, että lisää vesivoimaa ei tarvittaisi: tuulisella säällä täytettäisiin vesivarastoja. Se edellyttäisi jonkinlaista korvamerkintää tuuli- ja vesisähkölle (ja/tai pumppuvoimaloita, jollaista ydinvoimayhtiöt halusi aikoinaan, mutta ei tuulivoimalla toteutettuna).
Homma ei kuitenkaan toimi noin. Pääosan vesivoimaloistamme omistaa Fortum, ja se saa vesisähköstään paljon paremman hinnan yhteispohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla. Nopeasta säätövoimasta maksetaan siellä paljon, riippuen Ruotsin ja Norjan vesivoimatilanteesta."
Siinä viestissäni, jota kommentoit , oli asiaa tarkentava kappale, mutta aloit puhumaan ihan muusta asiasta. Toistan kappaleen:
"
Ajatuksena paikallisuus
...
Voin yrittää vielä yksinkertaistaa esitystäni:
...
Kuvittele alueelle tuuli- ja vesivoimala, ei muuta. On järkevää ottaa tuulivoimasta suoraan kaikki se sähkö, mikä siltä on otettavissa, ja säästää vettä tuulettomiin aikoihin. En sanoisi, että tuulivoima tässä tapauksessa korvaa vesivoimaa, koska tuulivoima pyritään pitämään ensisijaisena tuotantona, mutta se säästää vesivoimaa. Suurella alueella tuo toiminta ei ole niin selkeä.
...
"
Paikallisuuteen ei todellakaan kuulu 2000-3000MW tuulivoilalat, joista sinä turisit. Ne on niinkuin toisesta maailmasta ja oman juttunsa aihe.
niin aivan rauhassa. Loppuko argumentointi ja siirryt alakoulutasoiseen nimittelyyn?
"kyllä sulla on taas jutut"?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirchhoffin_laskentamenetelmä
.. vain idiootti ei ymmärrä yllä olevaa.
Te ymmärrätte?
"Tuulivoima ei tarvitse säätövoimaa, kun sitä käytetään yhdessä vesivoiman kanssa tasaamaan vesivoiman kuormitusta siten, että vesistöjen pinta on mahdollisimman korkea ja vaihteluväli on pieni."
Ei ne ymmärrä, tai ei halua ymmärtää, noinkaan yksinkertaista asiaa, mutta toisaalta eivät vielä ole pystynyt kommentoimaan alakoululaskuesimerkkiäni asiasta. Toistan sen:
"
Puppua housuissasi
Kirjoittanut: Vastaaja / Eilen / klo 09:50
"Peruskysymykseen että tuulivoimalla voisi säästää vesivoimaa on puhdasta puppua."
Sinähän juttelet ihan outoja. Millä tavalla tahansa tuotettu sähkö on aina pois jollain toisella tavalla tuotetusta sähköstä - ymmärrätkö edes sitä?
Rautalankaa hyvin yksinkertaisella esimerkillä, älä takerru arvojen mielekkyyteen:
Sinulla on vesivoimala. joka tiettynä aikana tuottaa 1000kWh. Sinulla on myös tuulimylly joka tuottaa samana aikana 100kWh. Kun tuulivoimala tuottaa, vähennät vesivoimalan käyttöä tai suljet sen kokonaan. Olet siis käyttänyt vettä 10% vähemmän saman tuoton saamiseksi yhdessä tuulivoiman kanssa.
"Peruskysymykseen että tuulivoimalla voisi säästää vesivoimaa on puhdasta puppua."
Sulla on puppua housussas.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8203052/38213581
(Puppua housuissasi)
Valitettavasti on totta, että ihan tuollainen ratkaisu on todennäköistä vain, kun sekä vesi- että tuulivoimalan omistaa sama paikallinen sähköyhtiö, jossa myös ajatellaan paikallisten ihmisten parasta. Jostain Itä-Suomesta voisi löytyä yhtiö, joka edes pyrkii tuohon. Lilius & Co ei ole kiinnostuneita siitä, kuinka pitkäksi Tahvanaisen rantasaunan saunavesien kantomatka voi muodostua heidän hillittömien optiomiljoonien metsästyksessä.
Mutta ratkaisuvaihtoehtoja on enemmän kuin nuo kaksi (nykyinen meno, jossa vain raha ratkaisee, sekä inhimillisempi, ihmisten tarpeet huomioiva paikallinen ratkaisu). Tuulivoimaa voi aivan hyvin lisätä 2-4GW, koska vesivoimaa on jotain 3GW, ja melkoinen jonglööripelle on se, joka keksii väittää, että esim. tuulivoiman 5TWh vuosituotanto ei säästäisi vesivoimaa ollenkaan - silloin säätövoimana on kyllä käytetty muuta kuin vesivoimaa, luultavimmin jotain fossiilista, mutta silloinkin sama 5TWh olisi pois fossiilisten käytöstä. Kelvanneeko ydinvoiman kannattajille sekään, kun tuulivoima koetaan kuitenkin pahimmaksi kilpailijaksi - niin pahaksi, että kaikki järki katoaa yksinkertaisissakin asioissa.
Pahin ongelma vesivoiman käytön enemmän inhimillisiä arvoja huomiovaksi tekemisessä on sen loistavat säätövoimaominaisuudet. Sillä vesivoimaloiden omistajat haluavat tahkota rahaa mm. pohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla. Tahvanaiset kantakoot rantasaunansa vesiä milloin mistäkin, niinkuin suuryhtiöt on itselleen parhaaksi päättäneet tehdä.
löytyy tanskaa koskeva artikkeli tekniikka ja talous lehdestä:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article26338.ece
"Morthorst myöntää, että ilman naapurimaiden säätövoimaa ja siirtokapasiteettia Tanska ei tuulivoiman lisäystä voisi tehdä.
”Jos Tanskalla ei olisi sähkön siirtoverkkoa Norjaan, Saksaan ja Ruotsiin, tuulivoimalla ei olisi voitu tuottaa nykyistäkään määrää. Olisi siis kallista, jos Norjalla ja Ruotsilla olisi yhtä paljon tuulivoimaa kuin Tanskalla on.” "
Eihän tanska voi tehoaan säätää kun sillä ei pahemmin ole omaa säätöön pystyvää edullista kapasiteettia
TEM:N sivuilta löytyy VTT:n ja Fingridin lausunto tuulivoimasta
http://www.tem.fi/files/20191/2000_ja_4000_MW_tuulivoiman_liittaminen_Suomen_sahkojarjestelmaan_Fingrid_ja_VTT_syyskuu_2008.pdf
"Arviot 2000 MW tuulivoiman tarvitsemasta säätötarpeesta ovat 240-350 MW, sen sijaan häiriöreservikapasiteetin tarve ei lisäänny merkittävästi. Säätösähkö- ja reservitarpeet ovat kuitenkin suuremmat, jos valtaosa tuulivoimasta rakennetaan keskitetysti esim. Perämeren pohjukkaan. Säätösähkökapasiteettia voidaan lisätä hyödyntämällä olemassa olevien voimalaitosten säätömahdollisuuksia, käyttämällä tuulivoimalaitosten säätömahdollisuuksia, lisäämällä kulutuksen joustomahdollisuuksia tai rakentamalla uutta säätöön kykenevää voimalaitoskapasiteettia."
kanttaa lukea tuo ylläoleva selvitys kokonaan.
VTT:n ja Fingridin selvitys riittänee näin esimerkiksi , tuulivoiman säätö- ja reservitarpeesta.
Todistit juuri oikeaksi tämän keskusteluketjun väittämän: tuulivoima säästää vesivoimaa! Niin tehdään Norjan ja Tanskan välisessä sähkökaupassa. Järkevää, eikö totta?
Muuten saamasi tiedot ovat siedettävän samansuuntaisia, kuin VTTn (poislukien ehkä Fingridin, jolla on liikaa omia lehmiä tuulivoimaojassa):
"Jos Suomen on varauduttava toteuttamaan pahimmatkin tilanteet Suomen sisäisillä säädöillä, lisäsäädön tarve 2000-4000MW tuulivoimalle on arviolta 80-160MW. (VTT)"
Tuo arvio saattaa nousta moninkertaiseksi, jos operaattorit eivät huomioi tuulisuusennusteita.
Tälläkin hetkellä Suomi ostaa säätövoimaa pohjoismailta säätösähkömarkkinoilta, ja VTTn mukaan vain keikkein pahimmissa tilanteissa oma säätövoima loppuisi, vaikka tuulivoimaa kasvatettaisiin 2000-400Mw. Mulle kyllä sopisi hyvin, että muutama 100MW varasäätövoimaa rakennetaan, eikä pelkästään tuulivoiman vuoksi.
Huomaatko, että tarkkojen arvojen kysyminen kannatti: itse puhuit kuin homma olisi jotenkin tolkutonta:
"Tämän päivän tuulivoimatuotanto häviää kuin pissi saharaan mutta jos valtiovallan tavoitteet kasvattaa tuulivoima luokkaa 2000-300 mw niin josstain on säätövoima saatava"
Jos siis VTT sanoo, että 2000-4000MW tuulivoimaa ei tarvitse ulkopuolista lisäsäätövoimaa kuin kaikkein pahimmissa tilanteissa, ja silloinkin vain luokkaa 200MW, niin onko sen rakentaminen mielestäsi jotenkin ylivoimaista tai aikaa viepää? Vertaa esimerkiksi 1600mWn ydinvoimalan (OL3) varavoimaan, jota tulee olla 1600MW.
Valitettavasti Norjan vesivoima ei enää riitä, kun Ruotsi ja Saksa kanssa haaveilevat kovasti tuulivoiman perään. Saattaa Tanskalla tulla ohraleipä sitten kun Norja myy ei oota.
"Mulle kyllä sopisi hyvin, että muutama 100MW varasäätövoimaa rakennetaan, eikä pelkästään tuulivoiman vuoksi."
Tarkoitan "varasäätövoimalla" tietenkin sitä lisäsäätövoimaa, jota voidaan tarvita kaikkein hankalimmissa tilanteissa, kun pohjoismaista säätövoimaa ei ole käytettävissä ja tuulivoimaa Suomessa on 2-4Gw. Tarvittava lisäsäätövoiman määrä lienee jotain 300MW, joka voidaan saada ilman lisävesivoiman rakentamista, esim. vesivoimaloiden tehon nostolla ja biovoimaloilla. Tosin pitää samantien hämmästellä sitä, mihin käyttöön tarkkaan ottaen nykyinen vesivoimakapasiteetti (n. 3GW) oikein sitä sähköä työntää.
Tuollainen säätövoima, kun sen rakentaa, pyrkii jäämään jatkuvasti päälle - miksipä sitä olevaa kapasiteettia turhaan seisottaisi, kun sillä voi tahkota rahaakin. Siksi vesivoimaloiden tehon nosto, jos siihen varaa vielä on, olisi parempi ratkaisu, kuin uuden voimalan rakentaminen.
Ruotsissa mietittiin joitakin vuosia sitten erikoista ratkaisua: jokeen tehtäisiin sivuhaara, johon tulisi voimala. En tiedä toteuiko suunnitelma. jonnekin Pohjois-Ruotsiin olisi tullut.
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=53946