EU:lla on paljon yhteneväisyyttä Neuvostoliiton kanssa, sitä voikin sen vuoksi kutsua hyvällä omallatunnolla Euvostoliitoksi.
1. Vahva keskushallinto. Euvostoliiton ote jäsenmaiden (euvostotasavaltojen) päätöksenteossa vahvistuu koko ajan, syrjäyttäen yhä enemmän alueiden omaa päätäntävaltaa.
2. Valtava byrokratiakoneisto. Euvostoliitto kuormittaa alueita ja kansalaisia kymmenillä ja taas kymmenillä tuhansilla säädöksillään, joita sen massiivinen byrokratiakoneisto tuottaa koko ajan lisää.
3. Päätöksenteon etäännyttäminen kansasta. Kansalaisten vaikutusmahdollisuus omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä on lähes mitätön, koneiston byrokraatit jauhavat säännöksiään ja tekevät päätöksiä alueiden maankäytöstä ja kansalaisten väheksyntä saa yhä enemmän äänenpainoja, alueita sitouttavien sopimusten sanotaan olevan kansalaisille liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten he eivät saa äänestää sopimusten ratifioinneista, vaan sen hoitaa kansallinen byrokratiakoneisto.
4. Suunnitelmatalous. Euvostoliitto kuristaa yhä kovemmalla otteella vapaan yrittäjyyden periaatteita, tehden monilla aloilla pienyrittäjyydestä mahdotonta kalliiden ja monimutkaisten sertifiointimenettelyjen kautta. Näin Euvostoliiton byrokraatit ylläpitävät ja vahvistavat suurpääoman ja sitä kautta tuotannon välineitten omistajien asemaa.
5. Vapauden rajoittaminen ja kontrolli. Kymmenet tuhannet säännöt, joita muokataan alueittain ja euvostoliiton tasoisesti laeiksi, rajoittavat yhä enemmän yksikön vapauksia. Myös pyrkimyksiä sananvapauden rajoittamiseen esiintyy yhä enemmän.
6. Vallan keskittyminen niille, joilla on tuotannon välineet ja pääoma hallussa. EU:ssa valtaosa päätöksenteosta pohjautuu lobbaukseen. Lobbauksessa menestyy rahan avulla. Niinpä Euvostoliitto ohjautuu yhä enemmän niiden käsiin, joilla on pääomat ja tuotannon välineet hallussaan.
7. Markkinatalouden kuolema. Pääomapiirien kasvava valta, pienyrittäjyyttä rajoittavat direktiivit ja säännökset erilaisine hyväksyntävaatimuksineen, pääomien keskittyminen harvojen käsiin, johtavat ja ovat jo monin paikoin johtaneet siihen, ettei markkinatalous enää toimi. Markkinoita hallitsevat suuret ketjut, jotka monopoliaseman tai kartellien turvin estävät kilpailun toimimasta.
8. Alueiden verottaminen. Jo nyt esim. Suomi maksaa euvostoliiton jäsenyydestä puoli miljardia vuodessa nettona. Lisäksi maastamme kupataan luonnonvaroja kuiten kultaa ja kohta uraania ilmaiseksi, ilman että Suomen kansa saa niistä latin latia. Olemme kuin Rooman alusmaat aikoinaan.
1. Vahva keskushallinto. Euvostoliiton ote jäsenmaiden (euvostotasavaltojen) päätöksenteossa vahvistuu koko ajan, syrjäyttäen yhä enemmän alueiden omaa päätäntävaltaa.
2. Valtava byrokratiakoneisto. Euvostoliitto kuormittaa alueita ja kansalaisia kymmenillä ja taas kymmenillä tuhansilla säädöksillään, joita sen massiivinen byrokratiakoneisto tuottaa koko ajan lisää.
3. Päätöksenteon etäännyttäminen kansasta. Kansalaisten vaikutusmahdollisuus omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä on lähes mitätön, koneiston byrokraatit jauhavat säännöksiään ja tekevät päätöksiä alueiden maankäytöstä ja kansalaisten väheksyntä saa yhä enemmän äänenpainoja, alueita sitouttavien sopimusten sanotaan olevan kansalaisille liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten he eivät saa äänestää sopimusten ratifioinneista, vaan sen hoitaa kansallinen byrokratiakoneisto.
4. Suunnitelmatalous. Euvostoliitto kuristaa yhä kovemmalla otteella vapaan yrittäjyyden periaatteita, tehden monilla aloilla pienyrittäjyydestä mahdotonta kalliiden ja monimutkaisten sertifiointimenettelyjen kautta. Näin Euvostoliiton byrokraatit ylläpitävät ja vahvistavat suurpääoman ja sitä kautta tuotannon välineitten omistajien asemaa.
5. Vapauden rajoittaminen ja kontrolli. Kymmenet tuhannet säännöt, joita muokataan alueittain ja euvostoliiton tasoisesti laeiksi, rajoittavat yhä enemmän yksikön vapauksia. Myös pyrkimyksiä sananvapauden rajoittamiseen esiintyy yhä enemmän.
6. Vallan keskittyminen niille, joilla on tuotannon välineet ja pääoma hallussa. EU:ssa valtaosa päätöksenteosta pohjautuu lobbaukseen. Lobbauksessa menestyy rahan avulla. Niinpä Euvostoliitto ohjautuu yhä enemmän niiden käsiin, joilla on pääomat ja tuotannon välineet hallussaan.
7. Markkinatalouden kuolema. Pääomapiirien kasvava valta, pienyrittäjyyttä rajoittavat direktiivit ja säännökset erilaisine hyväksyntävaatimuksineen, pääomien keskittyminen harvojen käsiin, johtavat ja ovat jo monin paikoin johtaneet siihen, ettei markkinatalous enää toimi. Markkinoita hallitsevat suuret ketjut, jotka monopoliaseman tai kartellien turvin estävät kilpailun toimimasta.
8. Alueiden verottaminen. Jo nyt esim. Suomi maksaa euvostoliiton jäsenyydestä puoli miljardia vuodessa nettona. Lisäksi maastamme kupataan luonnonvaroja kuiten kultaa ja kohta uraania ilmaiseksi, ilman että Suomen kansa saa niistä latin latia. Olemme kuin Rooman alusmaat aikoinaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eu:ssa ollaan tyytyväisiä, kun kansa passivoituu. Muodon vuoksi pidetään hiukan porua äänestämisestä, mutta tosiasiassa ei haluta, että kansa alkaisi vakavissaan miettimään ja äänestämään.
Siinä olet oikeassa, että neukkulaahan tämä meno muistuttaa hulluine säädöksineen. EU:ssa ei todellakaan ole ihminen vapaa elämään.
koska kuitenkin rapparipäättäjämme on talutusnuorassa niin takaisinpäin menoa ei ole
vaikka mitä äänestäisit EU- tai muissa vaalissa
joka tapauksessa laittaavat sut rautoihin (tai mikrosiru kädessä kontrolliin) niin että ei varmasti vastusta mitään
siinä vain parasta passivoitua ja alkaa hyppiä kun käsketään ja laittaa kaikki rahat jo etukäteen sileeksi niin sillen siitä hyvä tulee