Huumorintajuinen gruusi

Josif Vissarionovitsh Dzukashvili (Stalin) oli huumorintajuinen sadistinen peijooni. Tuhotessaan lähipiirinsä hän saattoi naureskella kuullessaan yksityiskohtia jonkun politbyroon jäsenen ammuttavaksi viemisestä. Yhdessä vaiheessa hän profiloitui pidättämään eturivin neuvostoministerien ja virkamiesten, omien taistelutovereidensa vaimoja. Se oli hänestä hauskaa.

Molotov oli niin orjamainen, että hän nieli vaimonsa pidätyksen niin kuin monta muutakin asiaa. Toisaalta Molotov oli ensimmäinen, joka avasi vankileirien saariston portit vaatimalla Stalinin kuoleman jälkeen vaimoa vapautettavaksi.

Stalin pidätti myös Kalininin, Vorosilovin ja Poskrybysevin vaimot. Viktor Jerofejevin mukaan "hän odotti joka kerta kiinnostuneena, millaisin koiransilmin he katsovat häntä seuraavana aamuna, miten pehmenevät, millä sanoilla pyytävät vaimojensa puolesta". Poskrebysevin pyyntöön Stalin vastasi kirjailija Jerofejevin ulkoministeriössä työskentelevän isän mukaan leikkisästi: - Me löydämme sinulle paremman vaimon.

Hämmästyttävää kyllä, Molotovin vaimo, Polina Sergejevna Zemtsuzina taas ihali Stalinia loppuun asti, koska Stalin oli loppujen lopuksi kommunismin ainoa takuumies Venäjällä, ja he molemmat tiesivät sen!
49571
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

Nimittäin se kuinka lähipiiri sietää tämän kaltaista despoottia. Voisi mainitun herra S:n tapauksessa olettaa (sama juttu herra H:n osalta) ettei kukaan lähimmistäkään tovereista voinut tuntea oloaan turvatuksi. Miksi silloin eivät tee kuten Julius Caesarin kanssa tapahtui, vaan nöyrästi iso joukko organisaatiossa mahtavia miehiä alistuu orjamaisesti yhden miehen alamaisiksi. Käsittämätön vallan pidon taidonnäyte.

Äänestä

puna-armeijan suuri ratsuväkikomentaja marsalkka Semjon Budjonnyi. Hänenkin vaimonsa pidätettiinn, eikä urholla ollut sanan sanaa sanottavana vaimonsa hyväksi.

Toinen juttu onkin se, että 2. Maailmansota nosti esiin ihan toisenlaiset neuvostomarsalkat. Sen kovempia sotapäälliköitä on vaikea löytää. Ehkä sentään joitakin Suomesta ja Saksasta?

Äänestä
  • Tampioita jotka eivät ymmärtäneet edes Normandian maihinnousun merkitystä sodankäynnille. Puhumatta Stalingradista, Kurskista, Italiasta...Pojat vaan olla köllötteli ja luuli Suomen voittavan asemasodassa makailemalla ja puhdetöitä pukertamalla.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Tampioita jotka eivät ymmärtäneet edes Normandian maihinnousun merkitystä sodankäynnille. Puhumatta Stalingradista, Kurskista, Italiasta...Pojat vaan olla köllötteli ja luuli Suomen voittavan asemasodassa makailemalla ja puhdetöitä pukertamalla.

    Kyllä sellaisten nimien kuin Talvela, Pajari, Svensson, Hägglund, Heiskanen, Lagus ja Vihma noin alkajaisiksi pitäisi jotain kertoa.

    Missä on esitetty luulo sodan voittamisesta makailemalla ja puhdetöitä tekemällä? Olisiko pitänyt hyökätä Leningradiin tai Sorokkaan? Ne asiat päättivät Ryti ja Marski. Saksan ja Puna-armeijan lisäksi oli otettava huomioon länsimaat.

    Äänestä

  • Neuvostomarsalkat luottivat (tavallaan perustellusti) ratkaisun hetkinä etupäässä teräkseen ja raakaan voimaan - siinä on heidän suuruutensa pohja: tykeissä, tankeissa ja pommittajissa, mutta toki myös äärimmäisen sitkeässä ja vähään tyytyväisessä rivisotilaassa. "Äiti Venäjä, älä laske kaatuneittesi määrää --" alkaa eräs Puna-armeijan laulukin.

    Suuressa maassa on yleensä laaja lahjakkuusreservi. 1930-luvun puhdistusten tiedetään heikentäneen puna-armeijaa nimenomaan komentajatasolta, kyllähän musikoita riitti pistintä kantamaan. Eversti-kenraali-tasolla jo alkoi luuta lakaista.
    Pelkkä tekaistu ilmianto riitti, joten Stalinin vainoharhaisuutta käytettiin kieroilun valtapelinä.

    Enemmänkin kiinnostavaa on, millaisia komentajia olisivat olleet Stalinin pelkäämät mutta jo ennen sotaa hänen tuhoamansa suorasukaiset ja arvostetut everstit, jotka olisivat olleet eturivin kenraaleita 1941.

    Tuossa on yhdestä elokuva: kannattaa katsoa, huippu! Hänen leskensä kuoli muistaakseni vasta 1970-luvulla ja tyttärensä työskenteli päiväkodinhoitajana 1990-luvulla.

    http://www.levykauppax.fi/movie/burnt_by_the_sun_utomlyonnye_solntsem/

    Suurimpia Neuvostoliiton sankareita oli Stalingradin sankari ja Berliinin todellinen (fyysinen) valloittaja Tsuikov, joka voitti kilpajuoksun Berliinistä mutta kuitenkin hävisi lopulta Zukoville, että Tsuikoville antauduttiin konepistoolin edessä ja Zukov sai ottaa vastaan virallisen antautumisen ja jäi historiaan.

    Lahjakkaalla Tsuikovilla ei mennyt Suomessa 1939 (Silloin Neuvostoliiton 9. armeija komentaja Suomussalmen suunnalla) oikein putkeen, mutta hän oppi siitäkin:

    http://heninen.net/raatteentie/sotatapahtumat/ven_f.htm

    Eli hyviä jäi jäljellekin, mutta kokonaisuutena puhdistusten isku armeijalle oli todella tuntuva ja vaikutti 1930-luvun lopussa kaikkeen.

    Äänestä

  • riitti meilläkin kirjoitti:

    Kyllä sellaisten nimien kuin Talvela, Pajari, Svensson, Hägglund, Heiskanen, Lagus ja Vihma noin alkajaisiksi pitäisi jotain kertoa.

    Missä on esitetty luulo sodan voittamisesta makailemalla ja puhdetöitä tekemällä? Olisiko pitänyt hyökätä Leningradiin tai Sorokkaan? Ne asiat päättivät Ryti ja Marski. Saksan ja Puna-armeijan lisäksi oli otettava huomioon länsimaat.

    ...edes puolustukseen. Viipurin puolustajat makasivat aukeilla kenttälinnoittamattomilla pelloilla ja kentillä. Ilman panssarintorjunta-aseistusta ja ilman koulutusta niiden käyttöön. Kranaatit ja ammukset lukkojen takana varastoissa joista niitä ei annettu kun proopushkat puuttuivat.

    Suuret sotapäälliköt luulivat edelleen, Kurskissa jo toista vuotta sitten käydyn maailman suurimman panssaritaistelun jälkeen, että korpisoturi tuhoaa sen ajan parhaimpia tankkeja tervaa ja tenua sisältäviä lasipulloja viskoen, halkoja telojen väliin työntäen ja rautakangella tykinputkia vääntäen.

    Miksi sodanjohto uinui, ei lähettänyt vaikka tiedusteluväkeä Saksan itärintamalle katsomaan mitä tuleman pitää? Johtuiko siitä että sotaa johti liian vanha mies joka vanhusten tapaan eli jo menneisyydessä?

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    ...edes puolustukseen. Viipurin puolustajat makasivat aukeilla kenttälinnoittamattomilla pelloilla ja kentillä. Ilman panssarintorjunta-aseistusta ja ilman koulutusta niiden käyttöön. Kranaatit ja ammukset lukkojen takana varastoissa joista niitä ei annettu kun proopushkat puuttuivat.

    Suuret sotapäälliköt luulivat edelleen, Kurskissa jo toista vuotta sitten käydyn maailman suurimman panssaritaistelun jälkeen, että korpisoturi tuhoaa sen ajan parhaimpia tankkeja tervaa ja tenua sisältäviä lasipulloja viskoen, halkoja telojen väliin työntäen ja rautakangella tykinputkia vääntäen.

    Miksi sodanjohto uinui, ei lähettänyt vaikka tiedusteluväkeä Saksan itärintamalle katsomaan mitä tuleman pitää? Johtuiko siitä että sotaa johti liian vanha mies joka vanhusten tapaan eli jo menneisyydessä?

    todellisista tapahtumista ennen kuin höpöttelet. Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan.Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen.

    Viipurissa oli linnoitteita, mutta aikaa niiden kunnostukseen liian vähän.Prikaatin johto laiminlöi senkin, mitä olisi ehditty tehdä. Aukealla pellolla ei maannut kukaan. Uusia panssarintojunta-aseita tuotiin, mutta käyttökoulutusta ei ehditty antaa. Ainakin yksi kauhuryhmä olit toiminnassa.Ampumatarviketäydennys jäi saamatta monen yhteensattuman takia. Tarvitsijoita oli muitakin kuin 20.prikaati ja jakajia liian vähän.

    Saksan itärintämalla oli jatkuvasti tarkkailijoita kenraalitasoa myöten mm keväällä -44. Kokemuksista tehtiin koulutusohjeet ja annettiin niiden mukaiset käskyt. Riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei kuitenkaan ollut, vaikka siitä varoiteltiin mm. Mannerheimin 10.5. 44 antamalla tiukalla ohjeella.

    Sotapäälliköt eivät luulleet yhtään mitään, vaan valmistautuivat taisteluun parhaan ymmärryksensä mukaan. Se riitti aikanaan torjuntavoittoihin ja Suomen välttymiseen ehdottomalta antautumiselta.
    Et ola tainnut lainkaan kuulla asiasta? Kovin on heikot tiedot muutenkin.

    Äänestä

  • vähän selvää kirjoitti:

    todellisista tapahtumista ennen kuin höpöttelet. Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan.Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen.

    Viipurissa oli linnoitteita, mutta aikaa niiden kunnostukseen liian vähän.Prikaatin johto laiminlöi senkin, mitä olisi ehditty tehdä. Aukealla pellolla ei maannut kukaan. Uusia panssarintojunta-aseita tuotiin, mutta käyttökoulutusta ei ehditty antaa. Ainakin yksi kauhuryhmä olit toiminnassa.Ampumatarviketäydennys jäi saamatta monen yhteensattuman takia. Tarvitsijoita oli muitakin kuin 20.prikaati ja jakajia liian vähän.

    Saksan itärintämalla oli jatkuvasti tarkkailijoita kenraalitasoa myöten mm keväällä -44. Kokemuksista tehtiin koulutusohjeet ja annettiin niiden mukaiset käskyt. Riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei kuitenkaan ollut, vaikka siitä varoiteltiin mm. Mannerheimin 10.5. 44 antamalla tiukalla ohjeella.

    Sotapäälliköt eivät luulleet yhtään mitään, vaan valmistautuivat taisteluun parhaan ymmärryksensä mukaan. Se riitti aikanaan torjuntavoittoihin ja Suomen välttymiseen ehdottomalta antautumiselta.
    Et ola tainnut lainkaan kuulla asiasta? Kovin on heikot tiedot muutenkin.

    Aseita ei ollut jaettu? Ja oikein yksi panssarikauhuryhmä tositoimissa? Ammuksia ei saatu onnettomien yhteensattumien takia? Riittävää käsitystä ei ollut?

    Hyvä ystävä, se puolustukseen valmistautuminen olisi ollut juuri näiden asioiden ennalta suunnittelua ja tekemistä, ei repun nostamista selkään ja aseen perän puristamista.

    Aikaa valmistautumiseen oli vuoden 1942 tammikuusta alkaen ja miehiä käytettävissä parhaimmillaan 550 tuhatta plus rintamalle yli-ikäinen nostoväki lisäksi. Entä miten ihmeessä riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei ollut kun ihka elävää demoa oli halutessaan nähtävillä Saksan rintamilla tammikuusta 1943 alken vähintään riittävästi.

    Ei, kyllä asia oli niin että sotapäälliköt mielsivät puna-armeijan joksikin toisarvoiseksi roskajoukoksi jota ei tarvitse ottaa edes vakavasti. Suurhyökkäys torjuttiin päälliköiden saamattomuudesta huolimatta.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Aseita ei ollut jaettu? Ja oikein yksi panssarikauhuryhmä tositoimissa? Ammuksia ei saatu onnettomien yhteensattumien takia? Riittävää käsitystä ei ollut?

    Hyvä ystävä, se puolustukseen valmistautuminen olisi ollut juuri näiden asioiden ennalta suunnittelua ja tekemistä, ei repun nostamista selkään ja aseen perän puristamista.

    Aikaa valmistautumiseen oli vuoden 1942 tammikuusta alkaen ja miehiä käytettävissä parhaimmillaan 550 tuhatta plus rintamalle yli-ikäinen nostoväki lisäksi. Entä miten ihmeessä riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei ollut kun ihka elävää demoa oli halutessaan nähtävillä Saksan rintamilla tammikuusta 1943 alken vähintään riittävästi.

    Ei, kyllä asia oli niin että sotapäälliköt mielsivät puna-armeijan joksikin toisarvoiseksi roskajoukoksi jota ei tarvitse ottaa edes vakavasti. Suurhyökkäys torjuttiin päälliköiden saamattomuudesta huolimatta.

    sotapäällikkökykyä ollut käytössä 1944. Mihin luulet lukemattomien yllätyshyökkäysten perustuneen? Niitä onnistui suuri määrä muuallakin kuin Suomessa.
    Tietysti hyökkäyksen tarkka ajankohta ja voima oli yllätys. Se oli vastapuolen taitoa se. Puolustusvalmistelujen uskottiin antavan aikaa tarpeellisille järjestelyille. On selvää, että keskimäärin neljättä sotaansa käyvillä suomalaisilla kenraaleilla ei ollut sinun sotilaskykyjäsi.

    Jos tiesit kesän -44 suurhyökkäyksen jo tammikuussa -42, niin miksi et kertonut siitä ajoissa? Nyt taitaa olla hieman myöhäistä julistaa muuta kuin jälkiviisautta. Kesällä -44 jouduttiin toimimaan sen ajan tietojen ja osaamisen varassa.

    Jokainen pystyy tänä päivänä sanomaan, mitä 65 vuotta sitten olisi pitänyt tehdä. Pystytkö sanomaan, mitä tänään pitäisi tehdä, jos sodanuhka äkkiä syntyy? Tiedätkö etukäteen hyökkäjän suunnitelmat ja voimat? Jos, niin mene ihmeessä Halosen ja Kaskealan puheille. Kyvyilläsi voisi olla käyttöä.

    Äänestä

  • vähän selvää kirjoitti:

    todellisista tapahtumista ennen kuin höpöttelet. Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan.Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen.

    Viipurissa oli linnoitteita, mutta aikaa niiden kunnostukseen liian vähän.Prikaatin johto laiminlöi senkin, mitä olisi ehditty tehdä. Aukealla pellolla ei maannut kukaan. Uusia panssarintojunta-aseita tuotiin, mutta käyttökoulutusta ei ehditty antaa. Ainakin yksi kauhuryhmä olit toiminnassa.Ampumatarviketäydennys jäi saamatta monen yhteensattuman takia. Tarvitsijoita oli muitakin kuin 20.prikaati ja jakajia liian vähän.

    Saksan itärintämalla oli jatkuvasti tarkkailijoita kenraalitasoa myöten mm keväällä -44. Kokemuksista tehtiin koulutusohjeet ja annettiin niiden mukaiset käskyt. Riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei kuitenkaan ollut, vaikka siitä varoiteltiin mm. Mannerheimin 10.5. 44 antamalla tiukalla ohjeella.

    Sotapäälliköt eivät luulleet yhtään mitään, vaan valmistautuivat taisteluun parhaan ymmärryksensä mukaan. Se riitti aikanaan torjuntavoittoihin ja Suomen välttymiseen ehdottomalta antautumiselta.
    Et ola tainnut lainkaan kuulla asiasta? Kovin on heikot tiedot muutenkin.

    Hitler teki saman virheen itärintamalla eli ei antanut joukoille keskitettyä johtoa, joka olisi ollut rintamalla.

    Äänestä

  • kaltaistasi kirjoitti:

    sotapäällikkökykyä ollut käytössä 1944. Mihin luulet lukemattomien yllätyshyökkäysten perustuneen? Niitä onnistui suuri määrä muuallakin kuin Suomessa.
    Tietysti hyökkäyksen tarkka ajankohta ja voima oli yllätys. Se oli vastapuolen taitoa se. Puolustusvalmistelujen uskottiin antavan aikaa tarpeellisille järjestelyille. On selvää, että keskimäärin neljättä sotaansa käyvillä suomalaisilla kenraaleilla ei ollut sinun sotilaskykyjäsi.

    Jos tiesit kesän -44 suurhyökkäyksen jo tammikuussa -42, niin miksi et kertonut siitä ajoissa? Nyt taitaa olla hieman myöhäistä julistaa muuta kuin jälkiviisautta. Kesällä -44 jouduttiin toimimaan sen ajan tietojen ja osaamisen varassa.

    Jokainen pystyy tänä päivänä sanomaan, mitä 65 vuotta sitten olisi pitänyt tehdä. Pystytkö sanomaan, mitä tänään pitäisi tehdä, jos sodanuhka äkkiä syntyy? Tiedätkö etukäteen hyökkäjän suunnitelmat ja voimat? Jos, niin mene ihmeessä Halosen ja Kaskealan puheille. Kyvyilläsi voisi olla käyttöä.

    Suorituksia arvostellen heillä ei riittävää kykyä todellakaan ollut. Ehkä he elivät sisällissodan ja talvisodan tapaisten pienimuotoisten sotien kokemustensa varassa eivätkä kyenneet näkemään millaiseksi ja millaisin asein käytäväksi sota oli vain noin 5 vuodessa muuntunut.

    Rohkenen sanoa että omasta puolestani en olisi syyllistynyt vastaavaan arroganssiin ja tehtävien laiminlyöntiin ja tyytynyt näyttelemään suurta valkoista ristiretkeläisvalloittajaa.

    Valitettavasti en päässyt kertomaan kesän suurhyökkäyksestä 44 koska en ollut silloin syntynyt. On nimittäin turhaa puhua mistään yllätyshyökkäyksestä enää kesän 44 tilanteessa jolloin puna-armeija oli jo tammikuusta alkaen ollut Narva-joella, Saksan pohjoinen armeijaryhmä jäämässä mottiin Baltiassa ja Kuurinmaalla, ja Suomen Syvärin asemat jo tukevasti vihollisen selustassa.

    Tarkkaa ajankohtaa päivälleen oli vaikeaa ennustaa, mutta ei olisi pitänyt olla vaikeaa ennustaa että hyökkäys on tulossa ja se tulee yhtä rajulla voimalla kuin muuallakin itärintamalla. Ei pitänyt olla viimeistään kesän 43 jälkeen myöskään ylivoimaista ennustaa, ettei Suomelle suinkaan tulla alusodan valloituksia lahjaksi antamaan.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Suorituksia arvostellen heillä ei riittävää kykyä todellakaan ollut. Ehkä he elivät sisällissodan ja talvisodan tapaisten pienimuotoisten sotien kokemustensa varassa eivätkä kyenneet näkemään millaiseksi ja millaisin asein käytäväksi sota oli vain noin 5 vuodessa muuntunut.

    Rohkenen sanoa että omasta puolestani en olisi syyllistynyt vastaavaan arroganssiin ja tehtävien laiminlyöntiin ja tyytynyt näyttelemään suurta valkoista ristiretkeläisvalloittajaa.

    Valitettavasti en päässyt kertomaan kesän suurhyökkäyksestä 44 koska en ollut silloin syntynyt. On nimittäin turhaa puhua mistään yllätyshyökkäyksestä enää kesän 44 tilanteessa jolloin puna-armeija oli jo tammikuusta alkaen ollut Narva-joella, Saksan pohjoinen armeijaryhmä jäämässä mottiin Baltiassa ja Kuurinmaalla, ja Suomen Syvärin asemat jo tukevasti vihollisen selustassa.

    Tarkkaa ajankohtaa päivälleen oli vaikeaa ennustaa, mutta ei olisi pitänyt olla vaikeaa ennustaa että hyökkäys on tulossa ja se tulee yhtä rajulla voimalla kuin muuallakin itärintamalla. Ei pitänyt olla viimeistään kesän 43 jälkeen myöskään ylivoimaista ennustaa, ettei Suomelle suinkaan tulla alusodan valloituksia lahjaksi antamaan.

    Suursodan kulku tietysti tunnettiin ja muutokset taistelutoimissa ynnä kalustossa. Kyllä Talviosodassa taisteltiin suurvallan täyttä volyymia vastaan.

    Kuka on se suomalainen kenraali, joka on esittänyt "suurta ristiretkeläisvalloittajaa"? Kyllä he tunsivat Suomen kapasiteetin ehkä liiankin hyvin. Juuri se on voinut osaltaan estää oikeaan ajatteluun pääsemisen. Ei nimittäin ollut sitä arsenaalia, jolla suurvallat taistelivat. Vanhentuneilla vehkeillä ja reserviläisarmeijalla ei mitään lennokkaita sotatoimia voitu ajatellakaan. Lähinnä arveltiin selviydyttävän entiseen malliin. Tietysti laiminlyöntejä tapahtui. Luuletko todella olevasi ainoa, joka on siitä selvillä? Niihin kiinnitettiin huomiota jo talvella -44 ja korjauksia tehtiinkin.

    Kyllä hyökkäyksen tuloa osattiin odottaa. Ei vain oltu täysin kypsiä siihen mylläkkään, mikä se sitten oli. Toipuminen vei kymmenisen päivää. Vastaavassa tilanteessa ei esimerkiksi Ranska selviytynyt lainkaan.

    Sinänsä on mukava huomata, että tunnet itsesi kokeneita kenraaleja pätevämmäksi sotapäälliköksi, vaikka et tuolloin ollut syntynytkään. Onneksi olkoon moinen lahjakkuus. Ihan kateeksi käy. No, sentään myönnät, että et olisi kyennyt tarkkaa hyökkäyspäivää ennustamaan. Ihan turhaan olet vaatimaton. Tiedäthän vain 65 vuotta tapahtumien jälkeen, mitä olisi pitänyt tehdä. Älä suotta ylpisty, niin tietävät miljoonat muutkin. Minäkin, vaikka olin jo tuolloin syntynyt. Siksi taidankin ymmärtää tuon ajan tapahtumat huomattavasti sinua paremmin. Tuomioiden jakeluun ei mitään ymmärrystä tarvita. Asiantuntemattomuus riittää pitkälle. Ja sitä sinulla on.

    Äänestä

  • oikeilla jäljillä kirjoitti:

    Suursodan kulku tietysti tunnettiin ja muutokset taistelutoimissa ynnä kalustossa. Kyllä Talviosodassa taisteltiin suurvallan täyttä volyymia vastaan.

    Kuka on se suomalainen kenraali, joka on esittänyt "suurta ristiretkeläisvalloittajaa"? Kyllä he tunsivat Suomen kapasiteetin ehkä liiankin hyvin. Juuri se on voinut osaltaan estää oikeaan ajatteluun pääsemisen. Ei nimittäin ollut sitä arsenaalia, jolla suurvallat taistelivat. Vanhentuneilla vehkeillä ja reserviläisarmeijalla ei mitään lennokkaita sotatoimia voitu ajatellakaan. Lähinnä arveltiin selviydyttävän entiseen malliin. Tietysti laiminlyöntejä tapahtui. Luuletko todella olevasi ainoa, joka on siitä selvillä? Niihin kiinnitettiin huomiota jo talvella -44 ja korjauksia tehtiinkin.

    Kyllä hyökkäyksen tuloa osattiin odottaa. Ei vain oltu täysin kypsiä siihen mylläkkään, mikä se sitten oli. Toipuminen vei kymmenisen päivää. Vastaavassa tilanteessa ei esimerkiksi Ranska selviytynyt lainkaan.

    Sinänsä on mukava huomata, että tunnet itsesi kokeneita kenraaleja pätevämmäksi sotapäälliköksi, vaikka et tuolloin ollut syntynytkään. Onneksi olkoon moinen lahjakkuus. Ihan kateeksi käy. No, sentään myönnät, että et olisi kyennyt tarkkaa hyökkäyspäivää ennustamaan. Ihan turhaan olet vaatimaton. Tiedäthän vain 65 vuotta tapahtumien jälkeen, mitä olisi pitänyt tehdä. Älä suotta ylpisty, niin tietävät miljoonat muutkin. Minäkin, vaikka olin jo tuolloin syntynyt. Siksi taidankin ymmärtää tuon ajan tapahtumat huomattavasti sinua paremmin. Tuomioiden jakeluun ei mitään ymmärrystä tarvita. Asiantuntemattomuus riittää pitkälle. Ja sitä sinulla on.

    ...reserviarmeijan miehenkin kädessä. Sillä lapiolla olisi aluksi voinut vaikka linnoittaa Valkeasaaren, VT-linjan ja VKT-linjan. Nyt efortti sen sijaan laitettiin joutavaan korsuarkkitehtuuriin Vienassa ja Aunuksessa.

    Ankara laiminlyöntihän oli nimenomaan ymmärryksen puute siitä mylläkästä millaiseksi sodankäynti oli viimeisinä vuosinaan muuttunut ja usko että vanhoilla eväillä siitä selvitään. Sekä armeijan päästäminen vuosikausia laiskistumaan, nyt elettiin kuin oletuksessa että rauha koittaa suoraan asemasotavaiheesta. Siitä vain kaikessa rauhassa pillit pussiin ja siviiliin.

    Kenraalien kokemus ei auta lainkaan silloin kun se ei konkretisoidu tehokkaaksi toiminnaksi. Pakko myöntää, niin ylimieliseltä kuin se ehkä kuulostaakin, että olisin itse ylipäällikkönä toimien kyennyt parempiin suorituksiin.

    Äänestä

  • vähän selvää kirjoitti:

    todellisista tapahtumista ennen kuin höpöttelet. Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan.Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen.

    Viipurissa oli linnoitteita, mutta aikaa niiden kunnostukseen liian vähän.Prikaatin johto laiminlöi senkin, mitä olisi ehditty tehdä. Aukealla pellolla ei maannut kukaan. Uusia panssarintojunta-aseita tuotiin, mutta käyttökoulutusta ei ehditty antaa. Ainakin yksi kauhuryhmä olit toiminnassa.Ampumatarviketäydennys jäi saamatta monen yhteensattuman takia. Tarvitsijoita oli muitakin kuin 20.prikaati ja jakajia liian vähän.

    Saksan itärintämalla oli jatkuvasti tarkkailijoita kenraalitasoa myöten mm keväällä -44. Kokemuksista tehtiin koulutusohjeet ja annettiin niiden mukaiset käskyt. Riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei kuitenkaan ollut, vaikka siitä varoiteltiin mm. Mannerheimin 10.5. 44 antamalla tiukalla ohjeella.

    Sotapäälliköt eivät luulleet yhtään mitään, vaan valmistautuivat taisteluun parhaan ymmärryksensä mukaan. Se riitti aikanaan torjuntavoittoihin ja Suomen välttymiseen ehdottomalta antautumiselta.
    Et ola tainnut lainkaan kuulla asiasta? Kovin on heikot tiedot muutenkin.

    11. huhtikuuta saimme 1 700 panssarinyrkin ja 300 panssarikauhun erän. Tarkoitit ilmeisesti tätä erää etkä ilmeisesti - "Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan."

    Äänestä

  • tullut erä kirjoitti:

    11. huhtikuuta saimme 1 700 panssarinyrkin ja 300 panssarikauhun erän. Tarkoitit ilmeisesti tätä erää etkä ilmeisesti - "Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan."

    Ei huhtikuussa tullut kuin tämä erä, eikä ylipäätään ennen hyökkäyksen alkua. Harva tosin tietää, että nämä aseet oli esitelty Mannerheimille jo syksyllä -42.

    Joka tapauksessa aseiden käyttöönottoa eli koulutusta ja jakelua viivyteltiin. Pari kurssia ehdittin järjestää ja kesäkuun alkupäivinä aseet lähettiin joukoille. Esimerkiksi Valkeasareen lähetys kauhuja ja nyrkkejä tuli illalla 8.6. Sinne ne jäivät taisteluvälinekorsun nurkaan. Kukaan ei ehtinyt perehtyä asiaan, eikä JR 1:ssä ollut yhtään niiden käyttöön koulutettua miestä.

    Äänestä

  • ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa ei valitettavasti enää 2 maailmansodassa pärjännyt. Puhumatta tsaarin ajan Venäjän opeista. Se havaittiin katkerasti, mutta valitettavan myöhään.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa ei valitettavasti enää 2 maailmansodassa pärjännyt. Puhumatta tsaarin ajan Venäjän opeista. Se havaittiin katkerasti, mutta valitettavan myöhään.

    2. Msodassa noudattaa? Ei Suomessa ainakaan. Mene nyt vaikka kirjastoon ja lainaa jokin viime sotia ja Suomen sodanjohtoa käsittelevä teos. Munaat nyt itsesi joka käänteessä. Etkö tocdella pysty parempaan?

    Äänestä

  • oppeja mahdettiin kirjoitti:

    2. Msodassa noudattaa? Ei Suomessa ainakaan. Mene nyt vaikka kirjastoon ja lainaa jokin viime sotia ja Suomen sodanjohtoa käsittelevä teos. Munaat nyt itsesi joka käänteessä. Etkö tocdella pysty parempaan?

    Turhauttavaa edes kertoa että saamiensa ensimmäisen maailmansodan tasoisten oppien mukaan toimineet kenraalit tunsivat vain Maxim-konekiväärin eivätkä edes kunnolla tunnistaneet nykyaikaisen sodan peruselementtejä: ilmaherruuden ja liikkuvan panssariaseen merkitystä. Näitä vastaan ei ollut käytännössä mitään aseistusta.

    Ylimalkaan koko jatkosotaan lähtö oli yhtä katastrofaalista virhearviota. Kuinka kenraalit eivät tajunneet edes lukumääräsuhteita: Jos 4-miljoonainen kansa saa kasaan 550 tuhannen miehen armeijan, saa 200-miljoonainen kansa kokoon 20 miljoonan miehen armeijan.

    Itse en olisi syyllistynyt moiseen tunarointiin.

    Äänestä

  • sitä juuri kirjoitti:

    Ei huhtikuussa tullut kuin tämä erä, eikä ylipäätään ennen hyökkäyksen alkua. Harva tosin tietää, että nämä aseet oli esitelty Mannerheimille jo syksyllä -42.

    Joka tapauksessa aseiden käyttöönottoa eli koulutusta ja jakelua viivyteltiin. Pari kurssia ehdittin järjestää ja kesäkuun alkupäivinä aseet lähettiin joukoille. Esimerkiksi Valkeasareen lähetys kauhuja ja nyrkkejä tuli illalla 8.6. Sinne ne jäivät taisteluvälinekorsun nurkaan. Kukaan ei ehtinyt perehtyä asiaan, eikä JR 1:ssä ollut yhtään niiden käyttöön koulutettua miestä.

    toimitettiin pst-aseita kymmeniä tuhansia. Kevään erän jälkeenhän, eli jo samalla viikolla jolloin tuo kauhuerä saapui maahamme, Hitler lopetti määrättyjen aseiden toimitukset kiellollan.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Turhauttavaa edes kertoa että saamiensa ensimmäisen maailmansodan tasoisten oppien mukaan toimineet kenraalit tunsivat vain Maxim-konekiväärin eivätkä edes kunnolla tunnistaneet nykyaikaisen sodan peruselementtejä: ilmaherruuden ja liikkuvan panssariaseen merkitystä. Näitä vastaan ei ollut käytännössä mitään aseistusta.

    Ylimalkaan koko jatkosotaan lähtö oli yhtä katastrofaalista virhearviota. Kuinka kenraalit eivät tajunneet edes lukumääräsuhteita: Jos 4-miljoonainen kansa saa kasaan 550 tuhannen miehen armeijan, saa 200-miljoonainen kansa kokoon 20 miljoonan miehen armeijan.

    Itse en olisi syyllistynyt moiseen tunarointiin.

    sotilasasioista ja sotahistoriasta. Tuo höpinä ei tehoa keneenkään.

    Äänestä

  • oikeilla jäljillä kirjoitti:

    Suursodan kulku tietysti tunnettiin ja muutokset taistelutoimissa ynnä kalustossa. Kyllä Talviosodassa taisteltiin suurvallan täyttä volyymia vastaan.

    Kuka on se suomalainen kenraali, joka on esittänyt "suurta ristiretkeläisvalloittajaa"? Kyllä he tunsivat Suomen kapasiteetin ehkä liiankin hyvin. Juuri se on voinut osaltaan estää oikeaan ajatteluun pääsemisen. Ei nimittäin ollut sitä arsenaalia, jolla suurvallat taistelivat. Vanhentuneilla vehkeillä ja reserviläisarmeijalla ei mitään lennokkaita sotatoimia voitu ajatellakaan. Lähinnä arveltiin selviydyttävän entiseen malliin. Tietysti laiminlyöntejä tapahtui. Luuletko todella olevasi ainoa, joka on siitä selvillä? Niihin kiinnitettiin huomiota jo talvella -44 ja korjauksia tehtiinkin.

    Kyllä hyökkäyksen tuloa osattiin odottaa. Ei vain oltu täysin kypsiä siihen mylläkkään, mikä se sitten oli. Toipuminen vei kymmenisen päivää. Vastaavassa tilanteessa ei esimerkiksi Ranska selviytynyt lainkaan.

    Sinänsä on mukava huomata, että tunnet itsesi kokeneita kenraaleja pätevämmäksi sotapäälliköksi, vaikka et tuolloin ollut syntynytkään. Onneksi olkoon moinen lahjakkuus. Ihan kateeksi käy. No, sentään myönnät, että et olisi kyennyt tarkkaa hyökkäyspäivää ennustamaan. Ihan turhaan olet vaatimaton. Tiedäthän vain 65 vuotta tapahtumien jälkeen, mitä olisi pitänyt tehdä. Älä suotta ylpisty, niin tietävät miljoonat muutkin. Minäkin, vaikka olin jo tuolloin syntynyt. Siksi taidankin ymmärtää tuon ajan tapahtumat huomattavasti sinua paremmin. Tuomioiden jakeluun ei mitään ymmärrystä tarvita. Asiantuntemattomuus riittää pitkälle. Ja sitä sinulla on.

    Tosiasia on se, ettei Kannaksella oltu valmiita suurhyökkäykseen mitenkään. Äijiä oli lomilla ja ties missä, vaikka tieto tulevasta oli aivan varmasti pääesikunnassa ja alemmilla portailla.
    En tiedä mikä toive ajattelu tai strutsitaktiikka siellä oli vallalla. Etulinjasta oli raportoitu jo hyvän aikaa hyökkäysvalmisteluista, ilmatiedustelu oli kuvannut joukkojen ja kaluston keskityksiä, mutta ei mitään reaktiota. Airo vaan hoki, ettei Marskia saa huolestuttaa ja häiritä.
    Aladar Paasonen oli jo 1942 kuullut Canarikselta, että Saksa häviää sodan ja kertonut Saksan tiedustelupäällikön näkemyksestä Mannerheimille ja muille, joten kyllä se tilanne piti olla tiedossa.
    Mutta Kannaksella elettiin kesätunnelmissa, päämajassakin ilmeisesti oli tärkeämpää että Marskin ratsastuksen sujuivat aikataulussa ja ateriointi, kuin se että Kannas olisi muutettu koko mitaltaan puolustusasemiksi, tankkiesteiksi jne. Aikaahan oli parikin vuotta.
    Mutta mitään ei tehty. Ei muutaman juoksuhaudan ja koristekorsun teko sellaisesta käy, sano mitä sanot. Siiranmäen puolustusasemat kiersivät mäen sivustat etelästä ja pohjoisesta, yksi ainoa juoksuhauta siis, mutta maantien kohdalla oli 50 metrin aukko. Juuri siitä naapuri puski eteenpäin ja mikäs oli puskiessa, kun tie oli ehjä ja ansoittamaton.

    Äänestä

  • tumput suorana vaan kirjoitti:

    Tosiasia on se, ettei Kannaksella oltu valmiita suurhyökkäykseen mitenkään. Äijiä oli lomilla ja ties missä, vaikka tieto tulevasta oli aivan varmasti pääesikunnassa ja alemmilla portailla.
    En tiedä mikä toive ajattelu tai strutsitaktiikka siellä oli vallalla. Etulinjasta oli raportoitu jo hyvän aikaa hyökkäysvalmisteluista, ilmatiedustelu oli kuvannut joukkojen ja kaluston keskityksiä, mutta ei mitään reaktiota. Airo vaan hoki, ettei Marskia saa huolestuttaa ja häiritä.
    Aladar Paasonen oli jo 1942 kuullut Canarikselta, että Saksa häviää sodan ja kertonut Saksan tiedustelupäällikön näkemyksestä Mannerheimille ja muille, joten kyllä se tilanne piti olla tiedossa.
    Mutta Kannaksella elettiin kesätunnelmissa, päämajassakin ilmeisesti oli tärkeämpää että Marskin ratsastuksen sujuivat aikataulussa ja ateriointi, kuin se että Kannas olisi muutettu koko mitaltaan puolustusasemiksi, tankkiesteiksi jne. Aikaahan oli parikin vuotta.
    Mutta mitään ei tehty. Ei muutaman juoksuhaudan ja koristekorsun teko sellaisesta käy, sano mitä sanot. Siiranmäen puolustusasemat kiersivät mäen sivustat etelästä ja pohjoisesta, yksi ainoa juoksuhauta siis, mutta maantien kohdalla oli 50 metrin aukko. Juuri siitä naapuri puski eteenpäin ja mikäs oli puskiessa, kun tie oli ehjä ja ansoittamaton.

    pääasemaa ja VT-asemaa sekä aloiteltiin VKT-asemaa. VT aseman edessa oli mm Siiranmäessa kivieste ja piikkilankaeste ynnä suuri määrä korsuja ja tuliasemia. Eihän linnoitustyöt valmiita olleet, mutta annat aivan vääriä tiertoja. Oleellista oli hyökkääjän valtava kalustoylivoima. Sen avulla murjottiin läpi suurista tappioista välittämättä ja oli linnoitustyöt kuinka hyviä tahansa. Siiranmäessä käytiin rajuja taisteluita myös aivan muualla kuin yhdessä 50 metrin aukossa.

    Mannerheim antoi mm. maaliskuussa ja uudelleen toukokuussa täysin ajantasaiset ja tulevaan suurhyökkäykseen valmistavat ohjeet. Hyökkäyksen voima oli kuitenkin sellainen, että mitkään ohjeet eivät auttaneet. Siiranmäessä tuhottiin silti kahden divisioonan päävoimat, jos et satu tietämään.

    Sinänsä on mielenkiintoista todeta, miten päteviä sotapäälliköitä näillä palstoilla esiintyy. Vasta 65 vuotta on sodasta kulunut ja jo esitetään, miten olisi pitänyt toimia. Jutuista vain näkyy, että todellisista tapahtumista ja tilanteista on vain jotain kaavamaisia ja osin aivan lapsellisia käsityksiä.

    Äänestä

  • edes perustiedot kirjoitti:

    sotilasasioista ja sotahistoriasta. Tuo höpinä ei tehoa keneenkään.

    mikäli puna-armeija olisi hyödyntänyt ilmaherruutensa täysipainoisesti ja estänyt joukkojen kuljetukset itä-Karjalasta Kannakselle. Miksi se sitä nyt ei tehnyt, on toinen kysymys, kykyä sillä tähän olisi ollut, ja Suomella sangen vähän mahdollisuuksia sitä estää. Tuuria oli torjuntavoitossa mukana enemmän kuin taitoa.

    Äänestä

  • linnoitettiin kirjoitti:

    pääasemaa ja VT-asemaa sekä aloiteltiin VKT-asemaa. VT aseman edessa oli mm Siiranmäessa kivieste ja piikkilankaeste ynnä suuri määrä korsuja ja tuliasemia. Eihän linnoitustyöt valmiita olleet, mutta annat aivan vääriä tiertoja. Oleellista oli hyökkääjän valtava kalustoylivoima. Sen avulla murjottiin läpi suurista tappioista välittämättä ja oli linnoitustyöt kuinka hyviä tahansa. Siiranmäessä käytiin rajuja taisteluita myös aivan muualla kuin yhdessä 50 metrin aukossa.

    Mannerheim antoi mm. maaliskuussa ja uudelleen toukokuussa täysin ajantasaiset ja tulevaan suurhyökkäykseen valmistavat ohjeet. Hyökkäyksen voima oli kuitenkin sellainen, että mitkään ohjeet eivät auttaneet. Siiranmäessä tuhottiin silti kahden divisioonan päävoimat, jos et satu tietämään.

    Sinänsä on mielenkiintoista todeta, miten päteviä sotapäälliköitä näillä palstoilla esiintyy. Vasta 65 vuotta on sodasta kulunut ja jo esitetään, miten olisi pitänyt toimia. Jutuista vain näkyy, että todellisista tapahtumista ja tilanteista on vain jotain kaavamaisia ja osin aivan lapsellisia käsityksiä.

    niin ei lie mikään yllätys että kesäkuussa ei mitään ollut vielä valmiina.

    Et ilmeisesti halua nyt myöntää sitä, että valmistautuminen oli laiminlyöty, se olisi pitänyt aloittaa heti asemasotavaiheen vakiinnuttua pysyväksi olotilaksi. Paitsi materiaalinen myös tiedollinen valmistautuminen.

    Kannas olisi ollut sangen mahdollista linnoittaa vaikka laidasta laitaan ja syvyyssuunnassa sangen tehokkaasti, jos olisi sattunut tulemaan moinen kenraaleille mieleen. Kun tiedettiin, tai olisi pitänyt tietää, että panssarikärki edellä sieltä tullaan, vähintään panssarien kulku-urat olisi pitänyt järeästi linnoittaa.

    Tiedollinen valmistautuminen olisi pitänyt aloittaa lähettämällä vaikka rykmentillinen kielitaitoisia yhteysupseereja Saksan itärintaman kuumiin paikkoihin katsomaan ja raportoimaan millainen se materiaaliylivoima tosielämässä on ja mitä vaaditaan että se vyöry pysähtyy.

    Nyt taannuttiin jostakin syystä elämään kuin ruususen unessa, toivoen että sodan loppuselvittelyt jotenkin väistävät Suomen. Oliko kuitenkin sorruttu jonkinlaiseen ylipäällikön henkilöpalvontaan, joka turrutti alempien komentajien oma-aloitteisuuden?

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    mikäli puna-armeija olisi hyödyntänyt ilmaherruutensa täysipainoisesti ja estänyt joukkojen kuljetukset itä-Karjalasta Kannakselle. Miksi se sitä nyt ei tehnyt, on toinen kysymys, kykyä sillä tähän olisi ollut, ja Suomella sangen vähän mahdollisuuksia sitä estää. Tuuria oli torjuntavoitossa mukana enemmän kuin taitoa.

    noin 500 panssarivaunua, 700 lentokonetta ja 125 000 miestä? Taisi olla aika hyvä tuuri. Tosin se vei omista riveistä kaatuneina noin 17 500 miestä.

    Vaikka et sitä ymmärrä, niin ylivoimainen hyökkääjä pystyy aina murskaamaan puolustuksen, on valmistelut miten hyvät tahansa. Toisaalta hyökkäys voidaan aina torjua, jos on taitoa, sisua ja materiaalia.
    Sodassa tekevät molemmat osapuolet aina virheitä, mutta se taitaa mennä ymmärryksesi yli?

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    niin ei lie mikään yllätys että kesäkuussa ei mitään ollut vielä valmiina.

    Et ilmeisesti halua nyt myöntää sitä, että valmistautuminen oli laiminlyöty, se olisi pitänyt aloittaa heti asemasotavaiheen vakiinnuttua pysyväksi olotilaksi. Paitsi materiaalinen myös tiedollinen valmistautuminen.

    Kannas olisi ollut sangen mahdollista linnoittaa vaikka laidasta laitaan ja syvyyssuunnassa sangen tehokkaasti, jos olisi sattunut tulemaan moinen kenraaleille mieleen. Kun tiedettiin, tai olisi pitänyt tietää, että panssarikärki edellä sieltä tullaan, vähintään panssarien kulku-urat olisi pitänyt järeästi linnoittaa.

    Tiedollinen valmistautuminen olisi pitänyt aloittaa lähettämällä vaikka rykmentillinen kielitaitoisia yhteysupseereja Saksan itärintaman kuumiin paikkoihin katsomaan ja raportoimaan millainen se materiaaliylivoima tosielämässä on ja mitä vaaditaan että se vyöry pysähtyy.

    Nyt taannuttiin jostakin syystä elämään kuin ruususen unessa, toivoen että sodan loppuselvittelyt jotenkin väistävät Suomen. Oliko kuitenkin sorruttu jonkinlaiseen ylipäällikön henkilöpalvontaan, joka turrutti alempien komentajien oma-aloitteisuuden?

    1941, kun kävi selväksi, että sota ei loppunutkaan. Pääaseman lisäksi linnoitettiin ns. VT-asema aika vahvaksi. VKT-aseman linnoittaminen alkoi myös jo 1943.

    Saksan itärintaman toimia seurattiin kenraalin arvoisen yhteysupseerin johdolla koko ajan. Mm. keväällä -44 siellä kävi lisäksi suuri upseerivaltuuskunta. Kyllä sotatapahtumat ja esimerkiksi taktiikan ja kaluston kehittyminen tunnettiin ja taisteluohjeita laadittiin. Suomella vain ei ollut varaa kaikkeen materiaaliin, eikä Saksa aina ollut valmis sitä myymään.

    Kannas oli käytännössä pelkkää panssariuraa lähes Viipurin tasalle. Käsitätkö ollenkaan, mistä on kyse?

    Vuonna -44 elettiin sen ajan oloissa ja niiden tietojen varassa, jotka silloin olivat käytettävissä. Kukaan ei voinut tietää, millaiset tapahtumat esimerkiksi -44 olisivat edessä.Et ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että mitkään tiedustelutiedot eivät kertoneet hyökkääjän joukkojen määrää, aikaa eikä tavoitteita.

    Ylipäälliköllä oli suuri auktoriteetti. Hänen toimiaan kyllä kritisoitiin sekä armeijassa että siviilipuolella, mutta ei sellaisia asioita tuoda sodan oloissa esille. Rintamakomentajat hoitivat asioita annettujen tehtävien puitteissa.

    Äänestä

  • aloitettiin marraskuussa kirjoitti:

    1941, kun kävi selväksi, että sota ei loppunutkaan. Pääaseman lisäksi linnoitettiin ns. VT-asema aika vahvaksi. VKT-aseman linnoittaminen alkoi myös jo 1943.

    Saksan itärintaman toimia seurattiin kenraalin arvoisen yhteysupseerin johdolla koko ajan. Mm. keväällä -44 siellä kävi lisäksi suuri upseerivaltuuskunta. Kyllä sotatapahtumat ja esimerkiksi taktiikan ja kaluston kehittyminen tunnettiin ja taisteluohjeita laadittiin. Suomella vain ei ollut varaa kaikkeen materiaaliin, eikä Saksa aina ollut valmis sitä myymään.

    Kannas oli käytännössä pelkkää panssariuraa lähes Viipurin tasalle. Käsitätkö ollenkaan, mistä on kyse?

    Vuonna -44 elettiin sen ajan oloissa ja niiden tietojen varassa, jotka silloin olivat käytettävissä. Kukaan ei voinut tietää, millaiset tapahtumat esimerkiksi -44 olisivat edessä.Et ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että mitkään tiedustelutiedot eivät kertoneet hyökkääjän joukkojen määrää, aikaa eikä tavoitteita.

    Ylipäälliköllä oli suuri auktoriteetti. Hänen toimiaan kyllä kritisoitiin sekä armeijassa että siviilipuolella, mutta ei sellaisia asioita tuoda sodan oloissa esille. Rintamakomentajat hoitivat asioita annettujen tehtävien puitteissa.

    Eipä toki, mistäs sen nyt olisi arvannut että Saksa liittolaisineen on häviämässä sodan, ja hyvällä vauhdilla sortuukin. Sitä suuremmalla syyllä laiminlyönti oli raskas, kun ilmiselvää panssarien reittiä ryhdytty millään tavoin patoamaan.
    Asiasta lie enempää turha väitellä, itse olisin hoitanut hommat aikalailla tehokkaammin kyllä.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Eipä toki, mistäs sen nyt olisi arvannut että Saksa liittolaisineen on häviämässä sodan, ja hyvällä vauhdilla sortuukin. Sitä suuremmalla syyllä laiminlyönti oli raskas, kun ilmiselvää panssarien reittiä ryhdytty millään tavoin patoamaan.
    Asiasta lie enempää turha väitellä, itse olisin hoitanut hommat aikalailla tehokkaammin kyllä.

    kaksi linnoitettua asemaa ja joukkoja kuusi divisioonaa ynnä kaksi prikaatia. Ei se panssariura aivan auki ollut, vaikka et asiaa tiedäkään.

    Suomessa oli jo loppuvuodesta -41 ruvettu epäilemään Saksan voittoa. Tappio oli kaikille selvä jo -43 keväällä. Juuri siksi Suomi ryhtyi hankkimaan rauhaa. Tiellä vain oli pari estettä, nimittäin Saksa ja Neuvostoliitto. Joku panssariura on aivan pikku juttu tässä asiassa.

    On todella turha väitellä. Et tunne asiaa lainkaan. Miten olisit voinut hoitaa sen -44, kun et ole perillä siitä vieläkään?

    Äänestä

  • oli siis kirjoitti:

    kaksi linnoitettua asemaa ja joukkoja kuusi divisioonaa ynnä kaksi prikaatia. Ei se panssariura aivan auki ollut, vaikka et asiaa tiedäkään.

    Suomessa oli jo loppuvuodesta -41 ruvettu epäilemään Saksan voittoa. Tappio oli kaikille selvä jo -43 keväällä. Juuri siksi Suomi ryhtyi hankkimaan rauhaa. Tiellä vain oli pari estettä, nimittäin Saksa ja Neuvostoliitto. Joku panssariura on aivan pikku juttu tässä asiassa.

    On todella turha väitellä. Et tunne asiaa lainkaan. Miten olisit voinut hoitaa sen -44, kun et ole perillä siitä vieläkään?

    "Liittoutuneet olivat suorittaneet 6. kesäkuuta 1944 maihinnousun Normandian rannikolle Ranskassa (Operaatio Overlord). Stalin oli luvannut länsivalloille, että maihinnousua tukisi puna-armeijan samanaikainen hyökkäys idästä."

    "Päämajalle hyökkäys tuli yllätyksenä, sillä se oli 3. kesäkuuta kotiuttanut eräitä ikäluokkia ja antanut lomien jatkua. Tykistön vetotraktoreita ja hevosia oli sijoitettu taemmas linnoitus- ja maataloustöihin hyökkäyksen alkaessa. Sen alettua vetäytyviltä joukoilta jäi viholliselle mm. 50 uutta panssarintorjuntatykkiä."

    "Sen sijaan (linnoitus) työt Kannakselle suunnitelluilla linjoilla olivat vasta alussa." (Wikipedia)

    Itse olisin pystynyt parempaan.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    "Liittoutuneet olivat suorittaneet 6. kesäkuuta 1944 maihinnousun Normandian rannikolle Ranskassa (Operaatio Overlord). Stalin oli luvannut länsivalloille, että maihinnousua tukisi puna-armeijan samanaikainen hyökkäys idästä."

    "Päämajalle hyökkäys tuli yllätyksenä, sillä se oli 3. kesäkuuta kotiuttanut eräitä ikäluokkia ja antanut lomien jatkua. Tykistön vetotraktoreita ja hevosia oli sijoitettu taemmas linnoitus- ja maataloustöihin hyökkäyksen alkaessa. Sen alettua vetäytyviltä joukoilta jäi viholliselle mm. 50 uutta panssarintorjuntatykkiä."

    "Sen sijaan (linnoitus) työt Kannakselle suunnitelluilla linjoilla olivat vasta alussa." (Wikipedia)

    Itse olisin pystynyt parempaan.

    yllätyksenä. Niinhän hyvin valmisteltu operaatio aina. Etkö ole kuullut Saksan hyökkäyksesta 22.6. 41 tai Normandien maihinnoususta? Nekin yllättivät. Puna-rmeija osasi hommansa ja keräsi myös riittävät voimavarat. Mikään valmistelu ei olisi estänyt läpimurtoa, mutta ehkä jatko olisi ollut nähtyä helpompi.

    Oleellista oli, että myöskään rintamajoukoissa ei tehty mitään ennakkovalmisteluja hyökkäyksen torjumiseksi.

    Wikipedia ei tunnu tietävän linnoittamisesta mitään. Parin vanhemman ikäluokan kotiuttaminen ei ehtinyt tapahtua. Se ei myöskään heikentänyt tasitelujoukkoja tapahtuessaan tukevista aselajeista. Vetäjillä ei taistella, mutta tykit olisi ehkä voitu pelastaa. Tappiot kyettiin korvaamaan varikoista.

    Pääasema oli kenttälinnoitettu kokonaisuudesaan ja VT asema varsin pitkällä kestolinnotteiden osalta. Wikipedian tiedot ovat heikot tässäkin asiassa.

    Jos tietosi ovat Wikipedian varassa, niin voin sanoa, että mikään sotahomma ei tuolla osaamisella luista. En ilkeäisi jauhaa asioita noin heikoilla tiedoilla.

    Äänestä

  • hyökkäys tuli kirjoitti:

    yllätyksenä. Niinhän hyvin valmisteltu operaatio aina. Etkö ole kuullut Saksan hyökkäyksesta 22.6. 41 tai Normandien maihinnoususta? Nekin yllättivät. Puna-rmeija osasi hommansa ja keräsi myös riittävät voimavarat. Mikään valmistelu ei olisi estänyt läpimurtoa, mutta ehkä jatko olisi ollut nähtyä helpompi.

    Oleellista oli, että myöskään rintamajoukoissa ei tehty mitään ennakkovalmisteluja hyökkäyksen torjumiseksi.

    Wikipedia ei tunnu tietävän linnoittamisesta mitään. Parin vanhemman ikäluokan kotiuttaminen ei ehtinyt tapahtua. Se ei myöskään heikentänyt tasitelujoukkoja tapahtuessaan tukevista aselajeista. Vetäjillä ei taistella, mutta tykit olisi ehkä voitu pelastaa. Tappiot kyettiin korvaamaan varikoista.

    Pääasema oli kenttälinnoitettu kokonaisuudesaan ja VT asema varsin pitkällä kestolinnotteiden osalta. Wikipedian tiedot ovat heikot tässäkin asiassa.

    Jos tietosi ovat Wikipedian varassa, niin voin sanoa, että mikään sotahomma ei tuolla osaamisella luista. En ilkeäisi jauhaa asioita noin heikoilla tiedoilla.

    Verrattuna omiin kirjoituksiisi, jotka eivät pohjaudu mihinkään lähteisiin.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    Verrattuna omiin kirjoituksiisi, jotka eivät pohjaudu mihinkään lähteisiin.

    tuoreimmat tutkimukset kesästä 1944 ja joukko vanhempiakin. Omat tietosi eivät perustu muuhun kuoin peräti ohuisiin kuvitelmiin ja juttuihin. Jos joutuu turvautumaan Wikipediaan, niin se on sama kuin konkurssi liikemiehelle. Väittelyyn eivät tietosi riitä.

    Olen erittäin hyvin selvillä Suomen poliittisen ja sodanjohdon toimista 1939-1945. Tottahan laiminlyöntejä oli. Olen vain piruuksissani kivitellyt väitteesi pohjaan. Asiat eivät ole niin yksioikoisia, kuin olet yrittänyt väittää. Ota selvää asioista, ennen kuin rupeat väittelemään. Vastaan voi tulla asiantuntija. Harva tosin viitsii väitellä noin heikot tiedot omaavan kanssa. Luulo ei ole tietoa, jos nyt näin vaikeaa asiaa ymmärrät.

    Äänestä

  • ovat nimenomaan kirjoitti:

    tuoreimmat tutkimukset kesästä 1944 ja joukko vanhempiakin. Omat tietosi eivät perustu muuhun kuoin peräti ohuisiin kuvitelmiin ja juttuihin. Jos joutuu turvautumaan Wikipediaan, niin se on sama kuin konkurssi liikemiehelle. Väittelyyn eivät tietosi riitä.

    Olen erittäin hyvin selvillä Suomen poliittisen ja sodanjohdon toimista 1939-1945. Tottahan laiminlyöntejä oli. Olen vain piruuksissani kivitellyt väitteesi pohjaan. Asiat eivät ole niin yksioikoisia, kuin olet yrittänyt väittää. Ota selvää asioista, ennen kuin rupeat väittelemään. Vastaan voi tulla asiantuntija. Harva tosin viitsii väitellä noin heikot tiedot omaavan kanssa. Luulo ei ole tietoa, jos nyt näin vaikeaa asiaa ymmärrät.

    lähteisiin väitteitä esittäessään. Vieläkään ei ole nähty viittauksia. Jokainenhan sen näkee että höpöpappa jutustaa paremman tekemisen puutteessa.

    Ja nyt hopihopi netin ääreen lähdeviitteitä etsimään! Onhan joku kertonut miten ne tekstissä ilmaistaan?

    Äänestä

  • ovat nimenomaan kirjoitti:

    tuoreimmat tutkimukset kesästä 1944 ja joukko vanhempiakin. Omat tietosi eivät perustu muuhun kuoin peräti ohuisiin kuvitelmiin ja juttuihin. Jos joutuu turvautumaan Wikipediaan, niin se on sama kuin konkurssi liikemiehelle. Väittelyyn eivät tietosi riitä.

    Olen erittäin hyvin selvillä Suomen poliittisen ja sodanjohdon toimista 1939-1945. Tottahan laiminlyöntejä oli. Olen vain piruuksissani kivitellyt väitteesi pohjaan. Asiat eivät ole niin yksioikoisia, kuin olet yrittänyt väittää. Ota selvää asioista, ennen kuin rupeat väittelemään. Vastaan voi tulla asiantuntija. Harva tosin viitsii väitellä noin heikot tiedot omaavan kanssa. Luulo ei ole tietoa, jos nyt näin vaikeaa asiaa ymmärrät.

    pashaa jauhat mitään et tiedä

    Äänestä

  • vähän selvää kirjoitti:

    todellisista tapahtumista ennen kuin höpöttelet. Uudet pst-aseet olivat jo maassa huhtikuussa, mutta jaossa viivyteltiin turhaan.Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen.

    Viipurissa oli linnoitteita, mutta aikaa niiden kunnostukseen liian vähän.Prikaatin johto laiminlöi senkin, mitä olisi ehditty tehdä. Aukealla pellolla ei maannut kukaan. Uusia panssarintojunta-aseita tuotiin, mutta käyttökoulutusta ei ehditty antaa. Ainakin yksi kauhuryhmä olit toiminnassa.Ampumatarviketäydennys jäi saamatta monen yhteensattuman takia. Tarvitsijoita oli muitakin kuin 20.prikaati ja jakajia liian vähän.

    Saksan itärintämalla oli jatkuvasti tarkkailijoita kenraalitasoa myöten mm keväällä -44. Kokemuksista tehtiin koulutusohjeet ja annettiin niiden mukaiset käskyt. Riittävää käsitystä suurhyökkäyksen voimasta ei kuitenkaan ollut, vaikka siitä varoiteltiin mm. Mannerheimin 10.5. 44 antamalla tiukalla ohjeella.

    Sotapäälliköt eivät luulleet yhtään mitään, vaan valmistautuivat taisteluun parhaan ymmärryksensä mukaan. Se riitti aikanaan torjuntavoittoihin ja Suomen välttymiseen ehdottomalta antautumiselta.
    Et ola tainnut lainkaan kuulla asiasta? Kovin on heikot tiedot muutenkin.

    >Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen<

    Kysynpä vain, että montako panssaria 2.D:ssa tuhottiin uusilla aseilla ennen Siiranmäkeä?

    Äänestä

  • Kysynpä vain kirjoitti:

    >Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen<

    Kysynpä vain, että montako panssaria 2.D:ssa tuhottiin uusilla aseilla ennen Siiranmäkeä?

    "Kysynpä vain, että montako panssaria 2.D:ssa tuhottiin uusilla aseilla ennen Siiranmäkeä?"

    Kysylläsi? Vastaus on 17 tankkia.

    Äänestä

  • Polviselkää kirjoitti:

    "Kysynpä vain, että montako panssaria 2.D:ssa tuhottiin uusilla aseilla ennen Siiranmäkeä?"

    Kysylläsi? Vastaus on 17 tankkia.

    taisteluun ja siellä tuhotut vaunut tuhottiin 75K40 tykeillä.

    Äänestä

  • No just joo kirjoitti:

    lähteisiin väitteitä esittäessään. Vieläkään ei ole nähty viittauksia. Jokainenhan sen näkee että höpöpappa jutustaa paremman tekemisen puutteessa.

    Ja nyt hopihopi netin ääreen lähdeviitteitä etsimään! Onhan joku kertonut miten ne tekstissä ilmaistaan?

    kaikista kesän -44 tapahtumia käsittelevistä tutkimuksista. Jos asiat ovat sinulle outoja, niin et todella tiedä mistään mitään. Mene kirjastoon ja katso vaikkapa Jatkosodan Pikku Jättiläisen lähdeluetteloja. Näitä asioita on käsiteltyy laajasti myös aivan tuoreeltaan parin vuoden aikana. Jos joudut turvautumaan Wikipediaan, niin se osoitta vain tietämättömyyttä. Lainauksesi Wikipediasta näkyy perustuvan pitkälti Helge Seppälän kirjaan "Taistelu Leningradista ja Suomi." Lue edes se, niin tiedät jotain.

    Jos et hallitse edes yleisesti tunnettuja asioita, niin ei siinä lähdeviitteet mitään auta. Todista nyt ensin joku esittämistäni faktoista virheelliseksi.

    Äänestä

  • Kysynpä vain kirjoitti:

    >Esimerkiksi 2.D käytti niitä kuitenkin ensi taistelupäivästä alkaen<

    Kysynpä vain, että montako panssaria 2.D:ssa tuhottiin uusilla aseilla ennen Siiranmäkeä?

    2. D:ssa 2.6. esittelijänä oli panssariprikaatin komentaja eversti Björkman. Jo 10.6. tuhottiin ainakin yksi vaunu ja sen jälkeen useita ennen Siiranmäkeä. Tarkat tiedot löytyvät 2. D:n ja sen rykmenttien historiikeista. Siiranmäessä aseita käytettiin jo laajasti, kun muualla niitä vasta jaettiin.

    Äänestä

  • esiteltiin kirjoitti:

    2. D:ssa 2.6. esittelijänä oli panssariprikaatin komentaja eversti Björkman. Jo 10.6. tuhottiin ainakin yksi vaunu ja sen jälkeen useita ennen Siiranmäkeä. Tarkat tiedot löytyvät 2. D:n ja sen rykmenttien historiikeista. Siiranmäessä aseita käytettiin jo laajasti, kun muualla niitä vasta jaettiin.

    Kysymyksessä on tietenkin kompa mukana eli kyllä se taisi jäädä siihen yhteen vaunuun. Vasta Siiranmäen taisteluissa uudet aseet näyttivät voimansa jo ihan senkin takia että valmiissa asemissa päästiin riittävän lähelle, jotta voitiin edes ampua tarkasti.


    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Seppänen

    "Eero Seppänen (18. elokuuta 1924, Punkaharju – 2. lokakuuta 2004 Kuopio) oli kolmanneksi nuorin Mannerheim-ristin ritari. Hän oli myös yksi harvoista sotamiehistä, jolle risti myönnettiin. Hän sai Mannerheim-ristin 4. heinäkuuta 1944 ansioistaan Siiranmäen taistelussa. Hän tuhosi siellä kuusi vihollispanssaria Saksasta saaduilla panssarikauhuilla. Seppänen sai pikakoulutuksen "kauhuampujaksi" eli käyttämään uutta panssarikauhu-nimistä saksalaista sinkoa. Hän toimi jatkosodassa JR 49:n tykkikomppaniassa."

    Seppänen oli siitä erikoinen ritari, että korkeinta kunniamerkkiä, eli Marskin ristiä, hänelle esitti vieras yhtymä eli JR7, eikä hänen oma JR49. Muistaakseni Matti Koskimaan Tyrjän rykmenti -kirjassa kerrotaan, että oma rykmentti ei edes tiennyt rististä ennen kuin se myönnettiin Seppäselle.

    Seppästä et täältä löydä:

    http://www.jrseiska.net/5ritarit/ritareista.html

    Äänestä

  • esiteltiin kirjoitti:

    2. D:ssa 2.6. esittelijänä oli panssariprikaatin komentaja eversti Björkman. Jo 10.6. tuhottiin ainakin yksi vaunu ja sen jälkeen useita ennen Siiranmäkeä. Tarkat tiedot löytyvät 2. D:n ja sen rykmenttien historiikeista. Siiranmäessä aseita käytettiin jo laajasti, kun muualla niitä vasta jaettiin.

    Kauhun paikka tuo Siiranmäki.

    http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft:*&q=siiranmäen taistelu&lr=

    http://www.pkymasehist.fi/panzerschreck.html


    http://www.ekopolttoaine.fi/Suurhyokkays.htm

    "Sotamies E. Seppänen JR 49:stä tuhosi panssarikauhullaan yksin 7 panssarivaunua."


    http://fi.wikipedia.org/wiki/2._Divisioona_(jatkosota)

    "Varsinainen hyökkäys alkoi 14. kesäkuuta 1944 aamulla kello 8."
    .
    .
    .

    "Iltapäivän ja illan aikana suomalaiset tuhosivat pääosin panssarinyrkki- ja panssarikauhuaseistuksella 10 vastustajan raskasta panssarivaunua."


    "Irtautuminen asemista tapahtui 17. kesäkuuta klo 1 yöllä muiden rintamanosien tapahtumien vuoksi."
    .
    .
    .

    Tappiot

    "Suomalaiset menettivät kolmen vuorokauden aikana kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 72 upseeria, 185 aliupseeria ja 716 miehistöön kuuluvaa.
    Venäläisten menetyksiksi pelkästään kaatuneina arvioitiin vähintään 5000 miestä, lisäksi ainakin 21 panssarivaunua tuhottiin taisteluissa. "

    Äänestä

  • Polviselän kirjoitti:

    taisteluun ja siellä tuhotut vaunut tuhottiin 75K40 tykeillä.

    ....." siellä tuhotut vaunut tuhottiin 75K40 tykeillä. " ?

    Äänestä

  • ollut aluksi muuta sotilasarvoltaan kuin Tsaarin armeijan vääpeli.

    Miehelle annettiin kumminkin kenraalin arvo punaisessa ratsuväessä, koska itse Lenin sanoi, että parenpaa ratsusotilasta ja taitavanpaa johtajaa ei koskaan ole nähty. Toveri Semjon pystyi lyömään sotilasakatemian käyneet kenraalit tuhoisalla taktiikallaan. Sittemmin hänet kohotettiin myös marsalkaksi.

    Muistuu mielleeni lukemani. Pioneerilapset kääntyivät Budjonnin puoleen koska tarvitsivat telttoja leiriään varten. Heitä pelotti mennä niin kuuluisan miehen kotiin asiaa kysymään, mutta menivät kuitenkin. Semjon oli opiskelemassa ja kun pioneerit kysyivät että mitä oliswkelet, tämä vastasi että nykyään kaikki saavat opiskella ja minä opiskelen saksan kieltä.

    Hän sitten kirjoitti pinskuille valtakirjan, että saivat 20 armeijan telttaa käyttöönswwä.

    Kova sotilaskin voi rakastaa lapsia, on se aina nähty.

    Sorry että en muistanut rekisteerita. Olen Rändur53

    Äänestä

Tämä puuttuu listaltasi eli Otto Kuusisen vaimo Aino. Aino lusi leireillä toistakymmentä vuotta ja vapauduttuaan pääsi kuin pääsikin käymään Suomeen Otto V:n kuoltua. Hän loikkasi Suomesta heti Saksaan, jossa hän kirjoitti kostonsa eli muistelmansa. Suurimpana kannustajanaan selvitä leireiltä hengissä hän pitää kostoa, näin hän siis kertoo kirjassaan.
Kirjaa löytyy hyvin divareista muutamalla eurolla ja se on mielenkiintoinen juuri tuon muiden johtomiesten suhtautumisen osalta. Ensin kaikkea luultiin erehdykseksi tms. Ainon pahin vika lienee ollut hänen pitkä oleskelunsa Amerikassa, koska häntä epäiltiin vakoilijaksi ja kun Otto vielä löysi uuden naisen, niin mikäpä oli helpompaa kuin pistää entinen leirille...

Kuusinen, Aino Jumala syöksee enkelinsä, Otava, 1972, 359 s.

Koska käväistään Näätälässä tai Talissa?

Äänestä
  • Listalta puuttuu muitakin, mutta hyvä kun otit Kuusisen esiin. Helppoa tuo vaimonvaihto Kremlissä todellakin oli.

    Talinmyllylle en ehdi, kun menen lomalle ja tulee pitkä "radiohiljaisuus".

    Äänestä

  • Bybi kirjoitti:

    Listalta puuttuu muitakin, mutta hyvä kun otit Kuusisen esiin. Helppoa tuo vaimonvaihto Kremlissä todellakin oli.

    Talinmyllylle en ehdi, kun menen lomalle ja tulee pitkä "radiohiljaisuus".

    Lomille lomps, ei taida ehtiä juoksukomentajaa morkkaamaan...

    Äänestä

  • jätti 1918 muijasa suomeen kun oli hengenpitimiksi pakko siirtyä venäjälle. sen jälkeen miehellä oli mistä maasta vaan vaimoja eikä välittänyt yhtään jos ne pantiin työleireille. tyypillinen casanova.

    Äänestä

kylmäverisesti mutta oli kuitenkin valloittava persoona, joten pidin hänestä suuresti

Äänestä

>Josif Vissarionovitsh Dzukashvili (Stalin) oli huumorintajuinen sadistinen peijooni.<

Totta pakajat. Täytätti ja säilötytti Lenininkin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Lenin

"Leninin palsamointi oli pääasiassa Leniniä ihailleen Stalinin idea"

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Bybi kirjoitti:

Josif Vissarionovitsh Dzukashvili (Stalin) oli huumorintajuinen sadistinen peijooni. Tuhotessaan lähipiirinsä hän saattoi naureskella kuullessaan yksityiskohtia jonkun politbyroon jäsenen ammuttavaksi viemisestä. Yhdessä vaiheessa hän profiloitui pidättämään eturivin neuvostoministerien ja virkamiesten, omien taistelutovereidensa vaimoja. Se oli hänestä hauskaa.

Molotov oli niin orjamainen, että hän nieli vaimonsa pidätyksen niin kuin monta muutakin asiaa. Toisaalta Molotov oli ensimmäinen, joka avasi vankileirien saariston portit vaatimalla Stalinin kuoleman jälkeen vaimoa vapautettavaksi.

Stalin pidätti myös Kalininin, Vorosilovin ja Poskrybysevin vaimot. Viktor Jerofejevin mukaan "hän odotti joka kerta kiinnostuneena, millaisin koiransilmin he katsovat häntä seuraavana aamuna, miten pehmenevät, millä sanoilla pyytävät vaimojensa puolesta". Poskrebysevin pyyntöön Stalin vastasi kirjailija Jerofejevin ulkoministeriössä työskentelevän isän mukaan leikkisästi: - Me löydämme sinulle paremman vaimon.

Hämmästyttävää kyllä, Molotovin vaimo, Polina Sergejevna Zemtsuzina taas ihali Stalinia loppuun asti, koska Stalin oli loppujen lopuksi kommunismin ainoa takuumies Venäjällä, ja he molemmat tiesivät sen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu