Miksi suruille pitää opiskelupaikan saaminen korkea-asteelta olla helpompaa? Koska surujen keskimääräinen älykkyystaso on jotain Maakuopan älykkyystason ja sen älykkäimmän surun väliltä.
Kuka muuten on mielestänne älykkäin suru? Nyt svekot voitte kehua sydämenne kyllyydestä.
Kuka muuten on mielestänne älykkäin suru? Nyt svekot voitte kehua sydämenne kyllyydestä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
on se että on oltava ruotsinkielisiä palveluja :)
Oppilasmateriaali revitään vaikka bensa-aseman baarista
"Miksi kiintiöitä?"
Hakijan kieleen perustuvia kiintiöitä ei Suomessa ole lukuunottamatta, joitakin poikkeuksia esimerkiksi opettajainkoulutuksessa. Esimerkiksi liikuntatieteelliseen koulutukseen on varattu 1-2 paikkaa vuosittain ruotsinkieltä taitaville hakijoille, vaikka koulutuskieli on suomi. Oulun ja Lapin yliopistoissa on vastaavasti varattu paikkoja saamenkieltä taitaville hakijoille. Näiden kiintiöiden tarkoituksena on varmistaa, että esimerkiksi saamenkielisiin kouluihin on riittävä määrä saamea taitavia opettajia.
Sen sijaan Suomessa on suomenkielisen koulutuksen ohella myös ruotsinkielistä ja esimerkiksi englanninkielistä koulutusta. Sinänsä on hyvinkin mielekästä, että näihin koulutuksiin haetaan erikseen kuten varmaankin ymmärrät.
svekojen mielestäja taivas on keltainen ja Suomi on kaksikielinen.
Suomessa on hakijan kielitaitoon perustuvia kiintiöitä ja vielpä niin, että nämä kiintiöt ovat vain ruotsinkielisille, eli suomenkielisille on kielikoe, mutta ruotsinkielisille ei ole kielikoetta. Näitä sanotaan kiintiöiksi. Ahvenanmaalaisilta ei vaadita kielitaitoa ollenkaan!
Mutta hyvä että huomautit, että hakijan kieleen, eli äidinkieleen, perustuvia kiintiöitä ei Suomessa ole, ettei vain tule väärinkäsityksiä. Jatka vain samaan malliin, Koira.
Miksi samanlaiset kiintiöt eivät riitäkään ruotsinkielisille koska vielä koko kansan harteille asetetaan PAKKORUOTSI?
"Oulun ja Lapin yliopistoissa on vastaavasti varattu paikkoja saamenkieltä taitaville hakijoille. Näiden kiintiöiden tarkoituksena on varmistaa, että esimerkiksi saamenkielisiin kouluihin on riittävä määrä saamea taitavia opettajia."
"Suomessa on hakijan kielitaitoon perustuvia kiintiöitä ja vielpä niin, että nämä kiintiöt ovat vain ruotsinkielisille, eli suomenkielisille on kielikoe, mutta ruotsinkielisille ei ole kielikoetta."
Pitäisikö yliopistojen ryhtyä järjestämään sinun oikeustajua tyydyttääkseen kielikokeita myös suomenkieliseen koulutukseen hakeville? Oppilaitoksethan päättävät itse kielikokeiden tarpeellisuudesta. Ota yhteyttä suoraan yliopistojen opiskelijavalinnasta vastaaviin henkilöihin ja esitä heille asiasi.
"Jatka vain samaan malliin, Koira."
Mitäs tuo nyt on olevinaan? Haluaisitko, että kutsuisin sinua vaikka Kisuksi? Tai Kaniksi? Aasi Ihaaksi?
Ruotsinkielisille pitäisi olla kielikoe ja sen lisäksi katsoa, että ruotsinkielisen koulutuksen osuus ei ylitä 5,5 %:a ja että eri alojen koulutus on oikeassa suhteessa. Esim. kauppataiteellisestä koulutuksesta on 15-20 % ruotsinkielistä koulutusta.
Mielelläni kuitenkin kuulen, mitä sinun oikeustajusi sanoo.
"Ruotsinkielisille pitäisi olla kielikoe"
Aika suoraviivaista. Eihän ruotsinkielisten koulutustenkaan kielikokeet ole kiinni äidinkielestä, vaan koulutuskielestä.
" ja sen lisäksi katsoa, että ruotsinkielisen koulutuksen osuus ei ylitä 5,5 %:a ja että eri alojen koulutus on oikeassa suhteessa. Esim. kauppataiteellisestä koulutuksesta on 15-20 % ruotsinkielistä koulutusta."
Sitten varmaan pitäisi katsoa myös, että kaikilla aloilla varmasti on tuo vaatimasi prosenttimäärä ruotsinkielistä koulutusta? Taidat muuten yliarvioida tuon kauppatieteen alan ruotsinkielisen koulutuksen osuuden?
Kuinka paljon saisi olla englanninkielistä koulutusta? Sehän nimittäin nykyisellään ylittää aivan järjettömästi englanninkielisten suhteellisen väestöosuuden.
Eihän suomenkielisten koulutustenkaan kielikokeet olisi kiinni äidinkielestä, vaan koulutuskielestä.
"Sitten varmaan pitäisi katsoa myös, että kaikilla aloilla varmasti on tuo vaatimasi prosenttimäärä ruotsinkielistä koulutusta?"
Sopii minulle.
Kauppatiet. osuus ei ole arvio vaan laskettu WERA:sta.
Englanninkielistä koulutusta ei perustella englanninkielisellä väestöllä, kuten ruotsinkielistä koulutusta, vaan se on tarpeen mukaista. Minä en tiedä mikä tarve on. Ehkä kaikki korkeakouluopetus pitäisi muuttaa kaksikieliseksi kielillä suomi-englanti. Jos laskettaisiin ruotsinkielisen koulutuksen todellinen tarve, se olisi vähäisempää kuin englanninkielisen opetuksen, koska englantia tarvitaan enemmän, ja mikään ihmisoikeus tms. ei taas vaadi, että ruotsinkielisille pitäisi olla omakielinen koulutus.
Laitetaan ruotsinkielisille enemmän pakkosuomea 1. ja 2. asteelle, jotta pärjäävät sitten suomenkielisissä korkeakouluissa, vai mitä ;-) Te svekothan pidätte pakoista.
"Kauppatiet. osuus ei ole arvio vaan laskettu WERA:sta."
Laskettu? 15-20 %? Arvioisinko, ettei asialla ollut varsinainen laskentatoimen ammattilainen :D
Leikki leikkinä. Jos on laskettu niin annahan sitten kunnon luku.
"Englanninkielistä koulutusta ei perustella englanninkielisellä väestöllä, kuten ruotsinkielistä koulutusta, vaan se on tarpeen mukaista. Minä en tiedä mikä tarve on."
Eikö ruotsinkielisellä väestöllä sitten ole tarvetta omankieliseen koulutukseen? Onko suomenkielisellä?
WERA:sta ei saa tarkkoja lukuja, mutta esim. Ekonomiliiton jäsenistä 15 % on ruotsinkielisiä.
"Eikö ruotsinkielisellä väestöllä sitten ole tarvetta omankieliseen koulutukseen?"
Ei ole, sehän johtuu vain siitä, ettei suruilla ole riittävästi pakkosuomea :-) Tehän niitä pakkoja haluatte, joten lisätään pakkosuomea niin paljon, ettei tarvita ruotsinkielistä koulutusta ollenkaan Suomessa, niin säästyy rahaa.
Pavlovin reaktio. Pystytä hullu nuo variksenpelättimesi pellolle älä tänne nettiin, niin niistä on suurempi hyöty.
"WERA:sta ei saa tarkkoja lukuja, mutta esim. Ekonomiliiton jäsenistä 15 % on ruotsinkielisiä."
Ensin ilmoitit, ettei kyseessä ole mikään arvio, vaan WERAsta tehty laskelma. Sitten ilmoitat, ettei WERAsta voi tehdä laskelmia. Mitä sieltä WERAsta sitten oikein on katsottu? Tiedätkö itsekään?
Ja loppujen lopuksi perusteluna on se, että ekonomiliiton jäsenistä 15% on ruotsinkielisiä :D
No, mistä se ekonomiliiton jäsenistön kielijakauma on arvioitu/laskettu ja ?
"Ei ole, sehän johtuu vain siitä, ettei suruilla ole riittävästi pakkosuomea"
Sittenhän pakkoenglannin avulla päästään eroon suomenkielisestäkin koulutuksesta! Merkittäviä säästöjä!
Minusta näyttää nyt siltä, että arvioit erikielisten koulutusten tarpeellisuutta ihan omien henkiläkohtaisten mieltymystesi mukaan.
Sanoin ettei voi tehdä tarkkoja laskelmia. Väitän että vähintään 15 %. Laske itse prosenttiosuus, niin ehkä pääset kumoamaan väitteeni:
https://www.data.oph.fi/wera/wera
"No, mistä se ekonomiliiton jäsenistön kielijakauma on arvioitu/laskettu ja ?"
Kysytty ekonomiliitosta.
"Sittenhän pakkoenglannin avulla päästään eroon suomenkielisestäkin koulutuksesta! Merkittäviä säästöjä!"
Ei tuo säästöjä, koska suomi on Suomen pääkieli valmiiksi. Halvinta on opettaa sillä kielellä, mitä osataan jo valmiiksi. Tehdään sitten vähintään niin, että kun 45 % suruista ilmoittaa osaavansa täydellisesti suomea, ja ahvenanmaalaiset opiskelevat pääasiassa Ruotsissa, järjestetään ruotsinkielistä korkeakoulutusta 55 %:lle suruista. Loput surut opiskelevat suomeksi ja englanninkielistä koultusta järjestetään tarpeen mukaan, mikä lie onkin. Tämä toisi säästöjä.
"Sanoin ettei voi tehdä tarkkoja laskelmia. Väitän että vähintään 15 %."
Minusta tuo kyllä nyt haiskahtaa enemmänkin arviolta. Huomaan, että olet haluton esittämään miten arvio tehty.
"Kysytty ekonomiliitosta."
Vai niin. Yritäpä arvioida uskonko :D
"Ei tuo säästöjä, koska suomi on Suomen pääkieli valmiiksi. Halvinta on opettaa sillä kielellä, mitä osataan jo valmiiksi."
Sittenhän ruotsinkielinen koulutus tulee edulliseksi. Ruotsia kun osataan jo valmiiksi.
Mihin perustat arviosi englanninkielisen koulutuksen tarpeesta kun samalla dissaat ruotsinkielisen koulutuksen tarvetta. Molemmista päättävät pitkälti samat tahot.
etten tiedä englanninkielisen opetuksen tarvetta - ja sitä paitsi englanninkieliset opetukset ovat osittain myös suomeksi, ei 100 %:sesti englanniksi, vai mitä?
Ruotsia osataan jo valmiiksi, mutta opetuksen järjestäminen kahdella kielellä erikseen ja eri tiloissa tulee kalliimmaksi kuin yhdellä kielellä. Muun kuin suomenkielistä opetusta pitää siis olla mahdollisimman vähän, ellei ole jotain tarvepohjaisia perusteita opetukselle.
Minä en tiedä, millä englanninkielistä opetusta perustellaan, mutta sinä varmaan tiedät, joten kerro mikä se, peruste on. Siitähän voidaan lähteä miettimään, mikä on todellinen tarve ruotsinkieliselle opetukselle. Jos sama peruste pätee ruotsiin, voihan olla että ruotsinkielistä opetusta on jopa liian vähän :-o
ne on sentään kohtuu ihmisiä toisin kuin nämä kiiluvasilmäiset svekot yltiöpäisine vaatimuksineen
"Minähän sanoin
etten tiedä englanninkielisen opetuksen tarvetta"
Mutta silti väitit sen perustuvan tarpeeseen? Todella hämmentävä keskustelu :D
"ja sitä paitsi englanninkieliset opetukset ovat osittain myös suomeksi, ei 100 %:sesti englanniksi, vai mitä?"
Tiedätkö nyt sitten tämän todella olevan näin vai keksitkö tuon tähän tarkoitukseen?
"Ruotsia osataan jo valmiiksi, mutta opetuksen järjestäminen kahdella kielellä erikseen ja eri tiloissa tulee kalliimmaksi kuin yhdellä kielellä."
Halvinta olisikin, että maassa olisi vain yksi yliopisto, yksi ammattikorkeakoulu, yksi lukio ja yksi peruskoulu. Varsinkin syrjäseuduilla annettava koulutus on älyttömän kallista.
opetuksen perustelu on varmaankin englannin kielen tarve työelämässä, vai mitä, mutta en tiedä opetuksen tarpeen laajuutta. Ruotsinkielisen opetuksen perustelu ei ole tarve vaan "Suomi on kaksikielinen maa".
Ohoh, minä olen kuvitellut, että ruotsinkielisen koulutus perustuisi ruotsinkieltä osaavien lakimiesten, ekonomien, lääkärien, opettajien, lähihoitajien jne tarpeeseen! Miksi englanninkielen tarpeeseen ei riitä se, että lähes kaikki opiskelevat englantia koulussa?
ei todellakaan perustu korkeakouluopetus, vaikka niin väitetään. Ruotsin kieltä tarvitaan ennen kaikkea palveluammateissa, hallinto, johon korkeakoulutuksesta mennään, voi toimia suomeksi.
Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta pitää vähentää ja ruotsinkielistä palvelualojen koulutusta lisätä.
"Ruotsin kieltä tarvitaan ennen kaikkea palveluammateissa, hallinto, johon korkeakoulutuksesta mennään, voi toimia suomeksi."
Itse ajattelisin esim lääkärien, lakimiesten ja kaupan alan ihmisten työskentelevän pikemminkin palveluammateissa kuin hallinnossa, mutta kaipa minun täytyy sopeuttaa ajatteluani hieman tsaristisempaan kuosiin :D
ammatti on sellainen, jossa palvellaan suoraan ihmisiä. Ruotsinkielistä lääkärikoulutusta on 5 % ja tämä on ok. Juristikoulutuksen osuutta en tiedä. Suomenkielisten virkamiesruotsin pakollisuus pitää poistaa. Eihän kumpaakin tarvita, vai mitä, mutta ruotsinkielistä koulutusta ja virkamiesruotsia kumpaakin perusteellaan maamme ruotsinkielisillä. Ihan kuin joku kieliryhmä olisi nostettu Suomessa jalustalle ja vieläpä valtaväestön kustannuksella...
"Palvelu-
ammatti on sellainen, jossa palvellaan suoraan ihmisiä."
Missä sitten ei palvella? No, ihan puhtaassa tavarantuotannossa ehkä ei, mutta kyllähän esimerkiksi hallinnon tyntekijät ovat paljonkin tekemisissä asiakkaiden kanssa. Ja tehdäänhän siellä tuotannossakin yhteistyötä muiden kanssa.