Tässä aiemmin on ollut keskustelua siitä, kuka elättää ketäkin. Elättävätkö pääkaupunkiseutulaiset maaseutua vai päinvastoin. Kun katsoo veroeurojen liikkeitä, vastaus on kyllä kovin selvä. Näillä euroilla on vain yksi suunta, kaupunkilaisten taskuista Kepulandiaan. Mutta tämä ei nyt tässä kirjoitukseni pääaihe.
Näyttää siltä, että monelta Kepulandiassa asuvalta on jäänyt huomaamatta yhteiskunnallinen muutos. Yllättäen esiintyy edelleen kysymyksiä siitä, mitä täällä kaupungin konttoreissa oikein tuotetaan. Luullaan, että tuotanto voi olla vain maataloustuotantoa tai teollisuustuotantoa.
Suomi aloitti kuitenkin vahvan siirtymisen kohden jälkiteollista tieto- ja palveluyhteiskuntaa 90-luvulla, kun talouden rakenteet alkoivat voimalla uudistua antaen tilaa informaatioteollisuudelle. Esim. Nokian rahasammon keskeinen elementti ei ole siinä, miten hyvin puhelia osataan tehtaissa koota, vaan siinä, miten uusia malleja suunnitellaan ja miten tuotekehtys ylipäätään tapahtuu. Tämä työ tehdään juuri niissä konttoreissa eikä pelloilla tai tehtaissa.
Se että tällainen työ keskittyy, johtuu taas verkostoitumisen tarpeesta. Osaamiseen perustuva kehitystyö vaatii läheisiä kontakteja yliopistoihin ja yrityskumppaneihin. Ei ole yllättävää, että tällainen toiminta on esim. USAssa keskittynyt piilaaksona tunnetulle alueelle Kaliforniassa.
Maatalouden merkitys on koko ajan vähentynyt. Nyt saman kohtalon on kokemassa myös metsäteollisuus. Ne mistä Suomi on aiemmin elänyt, ovat katoamassa unholaan.
Myös perinteisessä teollisuustoiminnassa perusteollisuuden merkitys on vähentynyt. Esille tunevat sielläkin sellaiset yritykset kuin Outotec ja Pöyry, jotka suunnittelevat konttoreissaan piiruspöytien ääressä ja tietokoneruuduillaan uusia innovaatioita käyteettäväksi insinööritaitoa vaativissa projekteissa ja kaivosteollisuudessa. Metalliteollisuus puolestaan ns. konepajateollisuus on ajanut perusteollisuuden edelle. Konepajateollisuudessa osa innovaatioista tehdään myös toimistoissa. Hissejä ja nostolaitteita, metsäkoneita ja paperikoneita pitää suunnitella hyvin, jotta ne menevät kaupaksi. Pitää koko ajan pyrkiä muiden edelle. Sitä työtä ei voida tehdä pelloilla tai piilopirteissä.
Tämäntapainen kehitys on tarkoittanut sitä, että talouden painopiste on siirtynyt väkevästi kaupunkeihin. Kaupunkien voima kasvaa lisäksi siitä, että ne ovat maassa suurin markkina. Kysnnän paino on siis kaupungeissa, ei pelloilla tai metsissä.
Ehkä tämä kirjoitukseni avaa kepuleitakin hieman ymmärtämään millaisten muutosten alla olemme olleet.
Leivän paikka
70
300
Vastaukset
- tuo on mahdoton
ymmärtää. Kepulaisille ainoat oikeat "työt" on tukiin sidonnaiset maaseudun tapahtuvat halonhakkuu, norpanpyynti verkolla, traktorilla ajeleminen pellolla tai lumen auraaminen. Kepulaiset ei ole koskaan mieltäneet työnteoksi suunnittelemista, markkinointi, tehdastuotantoa, tuotekehitystä, kansainvälistä kaupankäyntiä ja ennen kaikkea palkkatyötä. Olen aina ihmetellyt mistä ihmeestä kepulaisten palkansaajien vastaisuus kumpuaa? Onkohan siinä yhtymäkohtia kepulaisten ympäristövihamielisyyteen yleisesti?
- soopaa
Olipa esityksesi taas vaihteeksi tunkkainen tuulahdus menneeltä vuosituhannelta.
Herää nykyaikaan tollo.
Tämän päivän työ tehdään siellä missä se parhaiten sopii, asiakkaan luona, kotona, hotellissa, kahviloissa ja joskus jopa perinteisessä toimistossa. Paikalla ei ole mitää merkitystä, ihminen voi olla yhtä hyvin Helsingissä kuin Ilomantsissa, Singaporessa kuin New Yorkissa, kunhan tietoliikenneyhteydet toimivat.
Työryhmät tapaavat ja pitävät kokouksiaan virtuaaliyhteisöissä netin kautta, pitävät puhelinkokousia ja videokonferensseja. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa, myös suomalaisilla yrityksillä. Pöyryn insinöörit toki vielä matkustavat asiakastapaamisiin ympäri maailmaa, ja joskus vieraat tulevat tännekin.
Piirustuspöydällä ei kukaan ole enää viiteentoista vuoteen mitään suunnitellut, kaikkki tapahtuu digitaalisesti. Työntekijä ei ole sidottu paikkaan, kannettava tietokone kulkee mukana, samoin kommunikaattori. Langattomat yhteydet mahdollistavat jo nyt paperikoneen suunnittelun vaikka pellon kulmassa tai siellä piilopirtissä.
Piilaakso ei ole enää teknologiakehityksen veturi, ei ole ollut sitä aikoihin. Intia ja Kiina ovat ajaneet ohi, ja siellä palvellaan nyt jo monia yrityksiä, mm. Nokian palvelukeskusksia on ulkoistettu Intiaan, ABB:n Suomessa valmistettavia koneita suunnittelee joiukko kiinalaisinsinöörejä jne.
Kaupunki tarjoaa toki paljon sosialiseen kanssakäymiseen ja verkottumiseen liittyviä etuja, mutta työn teolle kaupunki ei ole edellytys.
Sinunkaltaisesi viime vuosituhannelle jämähtänyt tollo ei näytä tosiaankaan tajuavan mitään nykyaikaisesta maailmanmenosta.- Manuaali
"Piirrustuspöydällä ei kukaan ole enää viiteentoista vuoteen mitään suunnitellut, kaikki tapahtuu digitaalisesti."
Aaaaah-hah-hah-haaaaaaah! Enpä ole aikoihin paremmin nauranut! On paljon töitä (mm. sivutyöni), joissa ruutuvihko ja kynä näyttelevät vieläkin varsin merkittävää osaa. Alkusuunnittelu kun on helpompi ja lähes pakko tehdä perinteisin välinein. Kaikkea kun ei pysty tietokoneilla suunnittelemaan. Lopputoteutus on eri asia, eli tietokoneohjatut laitteet tekevät valmiin tuotteen. Mutta sitä ennen on paaaaaljon kynä-lehtiö-suunnittelua. - kansi?
Manuaali kirjoitti:
"Piirrustuspöydällä ei kukaan ole enää viiteentoista vuoteen mitään suunnitellut, kaikki tapahtuu digitaalisesti."
Aaaaah-hah-hah-haaaaaaah! Enpä ole aikoihin paremmin nauranut! On paljon töitä (mm. sivutyöni), joissa ruutuvihko ja kynä näyttelevät vieläkin varsin merkittävää osaa. Alkusuunnittelu kun on helpompi ja lähes pakko tehdä perinteisin välinein. Kaikkea kun ei pysty tietokoneilla suunnittelemaan. Lopputoteutus on eri asia, eli tietokoneohjatut laitteet tekevät valmiin tuotteen. Mutta sitä ennen on paaaaaljon kynä-lehtiö-suunnittelua.Kas kun et tupakka-askin kanteen suunnittele.
Moni käyttää edelleen kynää ja paperia. Se on selvä. Kuten syykin. Kun ei hallitse tietotekniikkaa perinteiset menetelmät toimii silloin paremmin.
Nuoret ja osaavat käyttää teitokonetta. - Manuaali
kansi? kirjoitti:
Kas kun et tupakka-askin kanteen suunnittele.
Moni käyttää edelleen kynää ja paperia. Se on selvä. Kuten syykin. Kun ei hallitse tietotekniikkaa perinteiset menetelmät toimii silloin paremmin.
Nuoret ja osaavat käyttää teitokonetta.Ei kyse ole siitä, etteikö tietokoneita osaisi käyttää. Meillä on sikakaallisiin koneisiin liittyvä sikakallis tietokonesysteemi, joten sitä on pakko osata käyttää. Moni alkusuunnittelu on vain pakko ensin piirtää manuaalisesti ja siitä edetä koneelle. Kaikiltahan tuo manuaalipiirtäminen ja suunnittelu ei suju, kun ovat vain kaiken aikaa pelanneet Play Stationia...
kannattaa ehkä piipahtaa tänne pääkaupunkiseudulle kurkistamaan esim. niitä konttorikolosseja, joiden katolla lukee Nokia. Voit sitten ovensuukyselyissä iltasella kysellä, että mitä hommia se porukka oikein oli tekemässä. Jos työ tehtäisiin pääosin konttorin ulkopuolella, ei olisi tarvittu sellaista LexNokiaa, joka polkaistiin väkisin läpi.
Suomessa konttorin ulkopuolella tehtävä suunnittelutyö etätyönä lienee edelleen kovin vähäistä. Työanantaja haluaa pitää työntekijät ohjauksessaan saman katon alla ja kaikki verkostoutuinen ei tapahdu netin ja sähköpostien välityksellä.- Kiitos !
Mielipidepankki kirjoitti:
kannattaa ehkä piipahtaa tänne pääkaupunkiseudulle kurkistamaan esim. niitä konttorikolosseja, joiden katolla lukee Nokia. Voit sitten ovensuukyselyissä iltasella kysellä, että mitä hommia se porukka oikein oli tekemässä. Jos työ tehtäisiin pääosin konttorin ulkopuolella, ei olisi tarvittu sellaista LexNokiaa, joka polkaistiin väkisin läpi.
Suomessa konttorin ulkopuolella tehtävä suunnittelutyö etätyönä lienee edelleen kovin vähäistä. Työanantaja haluaa pitää työntekijät ohjauksessaan saman katon alla ja kaikki verkostoutuinen ei tapahdu netin ja sähköpostien välityksellä.Oletkos seurannut kuinka ison osan tiloistaan Nokia on tyhjentänyt?
Käyppä vaikka Pitäjänmäellä Valimotiellä, tai Karapellossa. Tyhjää tilaa Nokian jäljiltä löytyy. Vanhan Lepakkoluolan tilalle Nokia rakennutti talon jossa nyt oleilee ihan joku muu,
Nokia on oikein hyvä esimerkki siitä, kuinka työ on muuttunut globaaliksi ja virtuaaliseksi. Oikein hyvä että otit sen esimerkiksi Jos muistan oikein, olet usein muistuttanut minua siitä, kuinka esimerkiksi nimimerkki Jaba kertoo minulle oikean totuuden asioista. Vilkaisepa nyt tässä keskustelussa mukana olevan Jaban kommentteja ja kerro sitten, miten hän tässäkin opettaa minua. Minä olen mielestäsi tollo, mutta hän ei ole, vaikka olemme täysin samaa mieltä tästä asiasta.
Syy tähän on selvä. Kirjoituksiasi ohjaa se ennakkoastelma, että oletat minu olevan demari ja demarit ovat aina tolloja. Mikäs siinä onhan sekin perustelu, mutta ei häävin älyllinen. Ehkä sinun kannattaisi ottaa käyttöösi vaikkapa nimimerkiksi TOOPELI.- totuutta ?
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos muistan oikein, olet usein muistuttanut minua siitä, kuinka esimerkiksi nimimerkki Jaba kertoo minulle oikean totuuden asioista. Vilkaisepa nyt tässä keskustelussa mukana olevan Jaban kommentteja ja kerro sitten, miten hän tässäkin opettaa minua. Minä olen mielestäsi tollo, mutta hän ei ole, vaikka olemme täysin samaa mieltä tästä asiasta.
Syy tähän on selvä. Kirjoituksiasi ohjaa se ennakkoastelma, että oletat minu olevan demari ja demarit ovat aina tolloja. Mikäs siinä onhan sekin perustelu, mutta ei häävin älyllinen. Ehkä sinun kannattaisi ottaa käyttöösi vaikkapa nimimerkiksi TOOPELI.Enpä löytänyt Jaban viesteistä yhtäläisyyksiä sinun väittellesi, että työ keskittyy aina vaan kaupunkeihin. Korjaa ja osoita missä sellainne oli.
Sinähän esitit avauksessasi, kuinka työ keskittyy vain kaupunkeihin.
Minä taas koetin osoittaa sinulle, että maailma on itseasiassa menossa ihan toiseen suuntaan, globaali verkostuminen korvaa paikallisen verkostumisen ja työtavat muuttuu entistä virtuaalisemmaksi, ja projektiluontoisemmaksi. Tällöin perinteinen konttorityökin menettää paikkaan sidotun luonteensa ja yritykset voivat palkata osaajan Ilomantisista vaikka sen toimipaikka on Helsinki. Näin keskittyminen kaupunkeihin ei ole edes tarpeen, vaan niin yritykset kuin työntekijät voivat sijoittua tai asua siellä missä tontit ja rakentaminen on halvempaa kuin isoissa kaupungeissa.
En sitä kiistä etteikö edelleen iso osa työstä pysy kaupungeissa, mutta jo nyt trendi vaikkapa Keski-Euroopassa on, että ihmiset muuttaa kaupungeista maaseudulle ja tekevät työtään osin kotoaan. He hakevat näin elämänlaatua jota eivät koe kaupungeissa saavansa.
On siis väärin väittää, että keskittyminen jatkuu ja on jotenkin välttämätöntä.
Tollo on nimitys sellaiselle joka idealogisen sumuverhon lävitse katselee asioita ymmärtämättä todellisuutta. Yllättävän usein se istuu erinomaisesti vasemmistolaisittain ajatteleviin. Heillä kun tuppaa tosiasioiden ja mielikuvien raja olemaan hieman hämärä. Jos koet itsesi demariksi niin OK, jos et, niin sekin Ok, tolloutesi johtuu kuitenkin tuosta hämärästä totuuksien julistamisestasi. totuutta ? kirjoitti:
Enpä löytänyt Jaban viesteistä yhtäläisyyksiä sinun väittellesi, että työ keskittyy aina vaan kaupunkeihin. Korjaa ja osoita missä sellainne oli.
Sinähän esitit avauksessasi, kuinka työ keskittyy vain kaupunkeihin.
Minä taas koetin osoittaa sinulle, että maailma on itseasiassa menossa ihan toiseen suuntaan, globaali verkostuminen korvaa paikallisen verkostumisen ja työtavat muuttuu entistä virtuaalisemmaksi, ja projektiluontoisemmaksi. Tällöin perinteinen konttorityökin menettää paikkaan sidotun luonteensa ja yritykset voivat palkata osaajan Ilomantisista vaikka sen toimipaikka on Helsinki. Näin keskittyminen kaupunkeihin ei ole edes tarpeen, vaan niin yritykset kuin työntekijät voivat sijoittua tai asua siellä missä tontit ja rakentaminen on halvempaa kuin isoissa kaupungeissa.
En sitä kiistä etteikö edelleen iso osa työstä pysy kaupungeissa, mutta jo nyt trendi vaikkapa Keski-Euroopassa on, että ihmiset muuttaa kaupungeista maaseudulle ja tekevät työtään osin kotoaan. He hakevat näin elämänlaatua jota eivät koe kaupungeissa saavansa.
On siis väärin väittää, että keskittyminen jatkuu ja on jotenkin välttämätöntä.
Tollo on nimitys sellaiselle joka idealogisen sumuverhon lävitse katselee asioita ymmärtämättä todellisuutta. Yllättävän usein se istuu erinomaisesti vasemmistolaisittain ajatteleviin. Heillä kun tuppaa tosiasioiden ja mielikuvien raja olemaan hieman hämärä. Jos koet itsesi demariksi niin OK, jos et, niin sekin Ok, tolloutesi johtuu kuitenkin tuosta hämärästä totuuksien julistamisestasi.Kannttaa etsiä uudestaan, kun ei heti löydä. Jaban kirjoitus alkaa tyyliin: "Havainnollisesti kuvaat tilannetta..." Voiko vielä enempää olla samaa mieltä?
Kehitys voi toki mennä jatkossa toiseenkin suuntaan, mutta muuttoliikkeen lukumäärätilastotiedot eivät tunnu pysyvän tämän väitteesi perässä.
Elämänlaatua on tähän asti haettu kaupungeista eikä maalta. Keski-Euroopan tiehesäti asutuilla aleuilla maallemuuttoa voi esiintyä, mutta sieltä on lyhyt matka piipahtaa kaupunkiin milloin vain. Se on vähän samaa, kun helsinkäläinen muuttaisi maalle Vantaalle tai Tuusulaan. Sellaista maallemuuttoa toki meillä on. Mutta Ilomantsiin ei takuulla tule olemaan vähiin aikoihin mitään massamuuttoa eikä muuallekaan peräkylälle.
Minä en ainakaan sen enemmän kuin sinä katsele mitään todellisuutta ideologisen sumuverhon läpi. Mistä voi päätellä, että sinun todellisuutesi olisi jotenkin oikeampaa ja parempaa. Aika erikoisia väitteitä.
- siellä minäkin
Pappa höpöttelee kymmen vuotta vanhoja juttuja.
Esim. Nokian työllistävin vaihe Suomessa oli -80 ja -90 luvuilla. Kaksituhatta luvulle tultaessa ovat suomalaiset suunnittelijat tulleet sietämättömän kalliiksi yhtiön menestyksen kannalta ja siksipä heitä on systemaattisesti vähennetty koko ajan ja siirretty suunnitelutyötä halvempiin maihin. Tälle kehitykselle ei näy loppua tämänkään laman aikana.
Jos suomalaiset omistajat saavat yrityksensä menestymään kansainvälisesti, takaa se tasaisen tulovirran myös yhteiskunnalle. Eräs parhaista esimerkeistä tästä on Kone Oy.
Mutta jospa kokeilisi vaihteeksi taas oikeita töitä ;)- Niinpä niin
Suomalaiset suunnittelijat ovat hyvin halpoja, suomalainen insinöörityö on kehittyneiden maiden halvinta. Mikäli palkkavertailuja suoritetaan Nokian insinöörit ja muutkin teolliset suunnittelijat ovat merkittävästi (suhteellisesti) alipalkattuja.
Nokian suunnittelun siirtäminen johtuukin siitä, että ainoastaan paikan päällä voidaan tehdä tuotteita, jotka ovat juuri sopivia paikalliselle väestölle.
Tässä viestiketjussa kirjoitettuja science fictioita ei kohtaa todellisessa työelämässä, kuin ainoastaan harvoin. Tiimityöskentely on tätä päivää, se on sitä etenkin suunnittelussa. Enää ei keksintöjä tehdä kellarikomerossa yksin työskennellen, vaan sitä tehdään suunnittelutyöryhmissä. Virtuaalimaailma toimii kokouksien järjestelyssä ja myös lyhyissä yhteenottotilanteissa, ei juuri muuten.
Ihmisten työhön liittyvä matkustelu on lisääntynyt viime vuosina, muutos on ollut merkittävä. Myös yhteisöllisyyteen liittyvät työskentelymenetelmät on muuttaneet työskentelytapoja. Etätyön lisääntyminen on ollut vähäistä ja se on lisääntynyt lähinnä suorittavassa työssä.
Avaruusseikkailujen maailma on toki kiehtova ja poikamaisissa unelmissa eläminen on tietenkin jännittävää. Työelämä on kuitenkin yhteistyötä, se on sitä enenevissä määrin myös jatkossa. Keskittyminen yhä tiiviimpiin asutuksiin tulee jatkumaan, tämä on ikävä kyllä todellisuutta, savupiipputeollisuuden kuihduttua. - ajastaan jäänyt
Niinpä niin kirjoitti:
Suomalaiset suunnittelijat ovat hyvin halpoja, suomalainen insinöörityö on kehittyneiden maiden halvinta. Mikäli palkkavertailuja suoritetaan Nokian insinöörit ja muutkin teolliset suunnittelijat ovat merkittävästi (suhteellisesti) alipalkattuja.
Nokian suunnittelun siirtäminen johtuukin siitä, että ainoastaan paikan päällä voidaan tehdä tuotteita, jotka ovat juuri sopivia paikalliselle väestölle.
Tässä viestiketjussa kirjoitettuja science fictioita ei kohtaa todellisessa työelämässä, kuin ainoastaan harvoin. Tiimityöskentely on tätä päivää, se on sitä etenkin suunnittelussa. Enää ei keksintöjä tehdä kellarikomerossa yksin työskennellen, vaan sitä tehdään suunnittelutyöryhmissä. Virtuaalimaailma toimii kokouksien järjestelyssä ja myös lyhyissä yhteenottotilanteissa, ei juuri muuten.
Ihmisten työhön liittyvä matkustelu on lisääntynyt viime vuosina, muutos on ollut merkittävä. Myös yhteisöllisyyteen liittyvät työskentelymenetelmät on muuttaneet työskentelytapoja. Etätyön lisääntyminen on ollut vähäistä ja se on lisääntynyt lähinnä suorittavassa työssä.
Avaruusseikkailujen maailma on toki kiehtova ja poikamaisissa unelmissa eläminen on tietenkin jännittävää. Työelämä on kuitenkin yhteistyötä, se on sitä enenevissä määrin myös jatkossa. Keskittyminen yhä tiiviimpiin asutuksiin tulee jatkumaan, tämä on ikävä kyllä todellisuutta, savupiipputeollisuuden kuihduttua.Eipä näytä niinpä niinkään enää olevan ajassa kiinni.
Toki tuotekehitystä ja suunnittelua Suomessakin vielä on, mutta koko ajan vähemmän ja vähemmän. Kokoonpanosuunnittelu ja muu rutiinityö on kuitenkin jo lähes kokonaan muualla, vaikka tehtaat vielä olisivat täällä. Esimerkiksi ABB suunnittelee Pitäjänmäessä koottavia moottoreita Kiinassa ja Intiassa.
Etätyö suorittavassa työssä ei lisäänny, sehän on fyysinen mahdottomuus. Suorittava työ, rakentaminen, tehdastyö, siivous jne, se säilyy paikkaan sidottuna. Jonkun tutkimuksen mukaan kuitenkin jo 60 % työpaikoista on tietotekniikkaa hyödyntävää "tietotyötä" joka ei ole samalla tavalla paikkaan sidottua. Edyllttäen , että It-infra toimii.
Itse teen jatkuvasti töitä virtuaaliteameissä, useimmiten globaaleissa. Nytkin ryhmässämme työskentelee australialainen, ruotsalaisia, englantilaisia ja amerikkalaisia. Ja tietysti meitä suomalaisia. Kaikki omissa maissaan, ja jo aikaerot pakottaa meidät työskentelemään usein sellaiseen aikaan, ettei ole mitään mieltä mennä toimistolle, vaan homma hoituu kotoa tai vaikkapa mökiltä.
Virtuaaliyhteisöt ovat tätä päivää, ja eritoten ne ovat tulevaisuutta, ja tulevaisuuteenhan politiikka katsoo, ei menneeseen kuten Mielipidepankki ja sinä. - Niinpä niin
ajastaan jäänyt kirjoitti:
Eipä näytä niinpä niinkään enää olevan ajassa kiinni.
Toki tuotekehitystä ja suunnittelua Suomessakin vielä on, mutta koko ajan vähemmän ja vähemmän. Kokoonpanosuunnittelu ja muu rutiinityö on kuitenkin jo lähes kokonaan muualla, vaikka tehtaat vielä olisivat täällä. Esimerkiksi ABB suunnittelee Pitäjänmäessä koottavia moottoreita Kiinassa ja Intiassa.
Etätyö suorittavassa työssä ei lisäänny, sehän on fyysinen mahdottomuus. Suorittava työ, rakentaminen, tehdastyö, siivous jne, se säilyy paikkaan sidottuna. Jonkun tutkimuksen mukaan kuitenkin jo 60 % työpaikoista on tietotekniikkaa hyödyntävää "tietotyötä" joka ei ole samalla tavalla paikkaan sidottua. Edyllttäen , että It-infra toimii.
Itse teen jatkuvasti töitä virtuaaliteameissä, useimmiten globaaleissa. Nytkin ryhmässämme työskentelee australialainen, ruotsalaisia, englantilaisia ja amerikkalaisia. Ja tietysti meitä suomalaisia. Kaikki omissa maissaan, ja jo aikaerot pakottaa meidät työskentelemään usein sellaiseen aikaan, ettei ole mitään mieltä mennä toimistolle, vaan homma hoituu kotoa tai vaikkapa mökiltä.
Virtuaaliyhteisöt ovat tätä päivää, ja eritoten ne ovat tulevaisuutta, ja tulevaisuuteenhan politiikka katsoo, ei menneeseen kuten Mielipidepankki ja sinä.Olen tutkinut suomalaista työelämää koko työurani ajan, sikäli tiedän mistä puhun.
Suorittavaa työtä on toki paljon muukin, kun perustyötä. Minä muun muassa teen suorittavaa työtä etänä, kun koostan tutkimuksia.
Virtuaaliyhteisöt ovat perustyön lisänä ja tietenkin yhteistyötä tehdään maailmanlaajuisesti, tämä eri kuitenkaan tarkoita sitä, että työyhteisöt olisivat katoamassa, päinvastoin, esimerkkisi osoittaa nimenomaan sitä, kuinka paljon yhteistyö on tiivistymässä.
Tietokoneiden välityksellä työtä voi tehdä oikeastaan missä tahansa, tämä on tietenkin totta. Käytännössä nykytekniikka ei kuitenkaan ole riittävästi suojattua, että tuotekehittely tiimeissä onnistuisi, mikäli ryhmät ovat hajallaan. Toisaalta myös yhteisöllisyys on eräs tuottavuustekijä. - asennetta?
Niinpä niin kirjoitti:
Olen tutkinut suomalaista työelämää koko työurani ajan, sikäli tiedän mistä puhun.
Suorittavaa työtä on toki paljon muukin, kun perustyötä. Minä muun muassa teen suorittavaa työtä etänä, kun koostan tutkimuksia.
Virtuaaliyhteisöt ovat perustyön lisänä ja tietenkin yhteistyötä tehdään maailmanlaajuisesti, tämä eri kuitenkaan tarkoita sitä, että työyhteisöt olisivat katoamassa, päinvastoin, esimerkkisi osoittaa nimenomaan sitä, kuinka paljon yhteistyö on tiivistymässä.
Tietokoneiden välityksellä työtä voi tehdä oikeastaan missä tahansa, tämä on tietenkin totta. Käytännössä nykytekniikka ei kuitenkaan ole riittävästi suojattua, että tuotekehittely tiimeissä onnistuisi, mikäli ryhmät ovat hajallaan. Toisaalta myös yhteisöllisyys on eräs tuottavuustekijä.Vastauksesi viestii sellaista vanhakantaisuutta, että taidat olla ihan virkamies, olenko oikeassa?
Jo tuo väitteesi tekniikan suojattomuudesta osoittaa missä mennään. Toki F-Securen johtajan kuuluukin pelotella ihmisiä saadakseen uusia tuotteita markkinoille, mutta kerroppa yksikin merkittävä tietomurto meillä tai muualla. Merkittäviä fyysisiä murtoja on paljon helpompaa kertoa, eikö totta.
Virkamiesmäinen asenteesi ilmeisesti estää näkemästä työelämän todellisuuteen. Siihen ketkä menestyvät ja ketkä ei. Ja menestyjäthän ovat niitä joita varten tulevaisuudessa myös työtiloja tarvitaan.
Menestyjät ovat jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän joustavuuteen ja innovaiivisuuteen kykeneviä. Konttorit säilyy, mutta niiden merkitys muuttuu. Ja tarve vähenee. Työ tehdään siellä missä se sujuu parhaiten, ja koska työyhteisöt ovat globaaleja ja virtuaalisia, työ tapahtuu usein esim kotona. Silloin on sama missä asuu.
Toimistoista tulee sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja, niissä ei ole enää perinteisiä työpisteitä, vaan neuvottelutiloja, kahvittelu- ja seurustelupisteitä sekä muita epämuodollisia tapaamispaikkoja. Omaa huonetta ei ole edes johdolla saati muilla. Tilantarve on ehkä kolmasosa nykyisestä, joten toimistorakennusten määrä vähenee. Yhteydet ovat tietysti langattomia.
Virkamieskunta on oma lukunsa. Siellä eletään niin reaalimaailman ulottumattomissa omaa koppiin sulkeutuneena, että muutos vie vuosikmmeniä. Ja veronmaksaja parka maksaa... - niinpä niin
asennetta? kirjoitti:
Vastauksesi viestii sellaista vanhakantaisuutta, että taidat olla ihan virkamies, olenko oikeassa?
Jo tuo väitteesi tekniikan suojattomuudesta osoittaa missä mennään. Toki F-Securen johtajan kuuluukin pelotella ihmisiä saadakseen uusia tuotteita markkinoille, mutta kerroppa yksikin merkittävä tietomurto meillä tai muualla. Merkittäviä fyysisiä murtoja on paljon helpompaa kertoa, eikö totta.
Virkamiesmäinen asenteesi ilmeisesti estää näkemästä työelämän todellisuuteen. Siihen ketkä menestyvät ja ketkä ei. Ja menestyjäthän ovat niitä joita varten tulevaisuudessa myös työtiloja tarvitaan.
Menestyjät ovat jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän joustavuuteen ja innovaiivisuuteen kykeneviä. Konttorit säilyy, mutta niiden merkitys muuttuu. Ja tarve vähenee. Työ tehdään siellä missä se sujuu parhaiten, ja koska työyhteisöt ovat globaaleja ja virtuaalisia, työ tapahtuu usein esim kotona. Silloin on sama missä asuu.
Toimistoista tulee sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja, niissä ei ole enää perinteisiä työpisteitä, vaan neuvottelutiloja, kahvittelu- ja seurustelupisteitä sekä muita epämuodollisia tapaamispaikkoja. Omaa huonetta ei ole edes johdolla saati muilla. Tilantarve on ehkä kolmasosa nykyisestä, joten toimistorakennusten määrä vähenee. Yhteydet ovat tietysti langattomia.
Virkamieskunta on oma lukunsa. Siellä eletään niin reaalimaailman ulottumattomissa omaa koppiin sulkeutuneena, että muutos vie vuosikmmeniä. Ja veronmaksaja parka maksaa...En ole virkamies, en ole ollut koskaan julkishallinnossa töissä, muuten kuin tutkijuan ominaisuudessa, tämä puoli kyllä on varsin työllistävä nykyisin, koska hallintorakenneuudistus on niin vaativa työsarka.
Mikäli jaksat muistaa niinkin kauaksi menneisyyteen, kuin tämän vuoden kevättalveen. Voisit ehkäpä pohtia sitä matoa, joka tunkeutui Yhdysvaltojen puolustuslaitokseen ja levisi ympäri maailmaa. Suomessakin oli varsin moni suuryritys lähes toimintakyvytön, kunnes mato saatiin kuriin kaupungeista puhumattakaan. Matoa ei olisi huomattu, mutta se halusi itse tulla huomatuksi, vieläkään ei ole selvillä mitä käskyjä mato pystyi antamaan ja mitä tietoa ulos vuoti.
On varsin hyvä muistaa, ettei menestyjät ole lopultakaan niitä tärkeimpiä tuotannontekijöitä, organisaation kannalta mahdollistajat ovat yhtä tärkeitä. Tuotanto ei ole tulevaisuudessakaan pääosin glamourin täyttämää fiilistelyä, se on jatkossakin arkista työntekoa. Niin ikävältä kuin tämä virtuaalitodellisuuteen tunkeutuessaan tuntuisikin.
Aivan sama ei ole missä asuu, se ei tule olemaan sitä jatkossakaan. Ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisia kontakteja, se on eräs yhteistyön perustarve. Suomalaisten Aasian valloitus meinasi aikoinaan epäonnistua juuri tämän harhakuvitelman vuoksi, kuviteltiin, ettei henkilökohtaiset tapaamiset ole tärkeitä, mikäli asiat hoituvat muuten, tämä oli virhekäsitys. Venäjän kaupassa on myös henkilökohtaiset suhteet ja tapaamiset täysin välttämättömiä, muuten ei mikään suju. Voidaankin sanoa Suomen olevan siinä suhteessa hieman poikkeava kansanluonteeltaan, ettei täällä koeta kanssakäymistä niin tärkeäksi, kuitenkin etätyö ei ole (täälläkään) laajentunut toivotulla tavalla, tämäkin johtuu inhimillisistä tarpeista.
- elät ??
Nykyaikainen työyhteisö, myös hyvin monissa suomalaisyrityksissä, on kansainvälinen, monikulttuurinen ja fyysiseltä sijainniltaan vaihteleva. Työryhmään voi kuulua ihmisiä niin Suomesta kuin Intiasta tai USA:sta. Homma toimii tietoliikenneyhteyksien kautta, ei istumalla syysisesti samassa tilassa.
Yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi wiki-palvelujen kautta on-line reaaliaikaisesti, puhelimet toimivat Voip periaatteella tai matkapuhelinverkon kautta, neuvottelut videolinkin avulla.
Ei tuollainen työ vaadi kaupunkia sen enenpää kuin maaseutua, se voi tapahtua missä vaan. molloin vaan. Tuollaisen työryhmän vetäjällä vaikkapa kokemus World of Warcraft –peliklaanin johtamisesta voidaan katsoa eduksi. Virtualisoituvien organisaatioiden johtamisessa tarvitaan monia samoja taitoja kuin suosituissa peliyhteisöissä, ei perinteisiä taitoja. Niinpä nuoret vievät hommia eteenpäin ihan toisella tavalla kuin vanhat jäärät.
Virkamieskunta on asia erikseen. Siellähän tuottavuus ja uudet menetelmät ovat kirosanoja, heille tarvitaan toimistokolossit ja kahvihuoneet. Tuo veronmaksajien elättisakki on se jota varten kaupunkeja vielä tarvitaan - Vanha demari
Eläköön sosialismi!
Ihanaa, että toveri Mielipidepankilla(kin) riittää virtaa kepulaisten sivistämiseksi, vaikka EU-vaalit eivät menneetkään aivan toivotulla tavalla. Meidän vallankumouksen uljaiden sotureiden tulee muistaa, että tärkeintä on vallankumous, ei se, kuinka paljon meitä vallankumouksellisia on. Vallankumous glorifioi meidät sankareiksi ja vallankumouksen jälkeen kaikki äänestävät meitä!
Maaseudusta ei koskaan ole ollut kuin haittaa. Jo sivistyksen alkuaikoina maaseudun asukkaat hidastivat kaupungistumista, silloinkin osa kansasta oli ilmeisen kepulaista ja taantumuksellista, mieluummin haisevien eläinten kanssa puuhailivat, kun kaupunkiin muuttivat. Kaupungeissa ilma oli raikasta, sitä eivät eläinten jätökset pilanneet, viemäröintiäkin harrastettiin varsin usein.
Teollisuus, erityisesti metalliteollisuus on hienoa ja kaunista. Voiko toveri kuvitella näkevänsä upeampaa näkyä kuin metallihalli, jossa rakennetaan rautaisia tukirakenteita! Hitsausliekit luovat kipinäroiskeita! Työläiset hyräilevät Internationalea rälläköidessään!
Mutta nyt ovat kepulaiset ahneuksissaan tehneet Suomesta sellaisen maan, ettei täällä muka kenenkään kannata tehdä teollisuudessa töitä, vaan kaikki työt siirretään halvan työvoiman maihin. Ihannevaltiossa moinen ei kävisi laatuun. Ei Pohjois-Korea ole ulkoistanut teollisuuttaan ulkomaille, vaan pohjoiskorealaiset saavat itse nauttia työntekonsa hedelmistä. Kaikilla on töitä ja kaikki ovat äärettömän onnellisia!
Vaikka teollisuustyöpaikat vähenevät ei se tarkoita sitä, ettemmekö me voisi luoda parempaa sosialistista Suomea. Iloinen yhdessäolomme vaatii yhteistä työtä kollektiivisen onnen saavuttamiseksi. Meidän tulee valvoa toinen toisiamme, että kaikki olemme yhtä onnellisia. Mallivaltio DDR:n Stasi olkoon esikuvamme. Valvomalla toinen toisiamme työllistämme toisemme ja kustannustehokkainta tämä tietenkin on silloin, kun me kaikki suomalaiset asumme pääkaupunkiseudulla. Maaseutu jätettäköön susille ja karhuille, jotka tässä kepulaisten hallinnoimassa Suomessa on tapettu lähes sukupuuttoon! - oivahärkönen
... koskaan katoa, jos syödä aiot. Sen merkitys korostui ensimmäisen kerran sitten sodanjälkeisten nälkäaikojen viime vuonna. Väestön ostokyky erikoisesti Kauko-Idän runsasväestöisillä alueilla on kasvanut. Alkoi olla maailmanlaajuisesti puutetta ruuasta ja hinnatkin alkoivat nousta niin kuin aina käy, kun jostakin alkaa olla puutetta. Lisäksi aikaisemman ylituotannon oloissa harjoitettiin maataloustuotannon rajoittamista.
Nyt ollaan tulossa aikaan, jolloin kaikki pellot on otettava tehokkaaseen käyttöön ja raivattava lisää viljelysmaata. Siksi kelpaavaa ei maapallolla ole rajattomasti, niinpä ruuan saanti tulee jossakin vaiheessa rajoittamaan maapallon väestön tietylle tasolle.- ajele Itikseen
Ajelepas itikseen ja vaikka myllypuroon tai vuosaareen niin näet miten siellä Helsinki elättää meitä maalaisia...
HAHAHHAHAHAHAHAHHAHH!
Helsinkiläinen virkamies on vielä pahempi elätti!!! - Salolaisen äänet
ajele Itikseen kirjoitti:
Ajelepas itikseen ja vaikka myllypuroon tai vuosaareen niin näet miten siellä Helsinki elättää meitä maalaisia...
HAHAHHAHAHAHAHAHHAHH!
Helsinkiläinen virkamies on vielä pahempi elätti!!!ja munkkivuoren vanhusalueen sosiaalimenot rahoittavat kätevästi Pertti salolaisen äänestäjäkuntaa....
Tottakai maataloutta ja kalataloutta tarvitaan syömistä varten. Toinen asia on sitten se, missä tuo tuotanto sijaitsee. Suomen hallanaroilla mailla ei ole kovin järkevää tuottaa mitään kuin korkeintaan hiukan omiksi tarpeiksi. Ei suomalaisen ruuan vienti Kiinaan tai muaalle liene kovin kannattavaa. Jos se muuttuu kannattavaksi ilman tukiaisia, niin kaikin mokomin sitä kannattaa silloin markkinaehtoisesti harjoittaa. Ei minulla ole mitään markkintaloutta vastaan, mutta tukiaismaatalouden suosiminen on kovin kyseenalaista. Niin kauan kun tilanne on tämä, puheesi on ihan höpöhöpöhöötä.
- ei kiinnosta
Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai maataloutta ja kalataloutta tarvitaan syömistä varten. Toinen asia on sitten se, missä tuo tuotanto sijaitsee. Suomen hallanaroilla mailla ei ole kovin järkevää tuottaa mitään kuin korkeintaan hiukan omiksi tarpeiksi. Ei suomalaisen ruuan vienti Kiinaan tai muaalle liene kovin kannattavaa. Jos se muuttuu kannattavaksi ilman tukiaisia, niin kaikin mokomin sitä kannattaa silloin markkinaehtoisesti harjoittaa. Ei minulla ole mitään markkintaloutta vastaan, mutta tukiaismaatalouden suosiminen on kovin kyseenalaista. Niin kauan kun tilanne on tämä, puheesi on ihan höpöhöpöhöötä.
http://static.iltalehti.fi/uutiset/leipajono190109STL_uu.jpg
Eihän se leipä nälkäistä kiinnosta.... - -Jäbä
Keskustassa on iso joukko ihmisiä ja kansanedustajia, jotka juhla- ja vaalipuheissaan ylistävät ruoan lähituotannon edistämistä. kukaan ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt sen eteen mitään konkreettista, koska erilaisten yhdistysten perustaminen valtionapuja vastaanottamaan ei asiaa mihinkään edistä.
Ruokahuolto on kansallisen turvallisuuden avainkysymys. Mikään armeja tai Nato-jäsenyyskään ei meitä kriiseiltä pelasta, jos tuontiruoan saanti estyy. Siksi meillä pitäisi olla toimiva elintarvuketuotanto, mitä meillä nyt ei ole, kun keskusta on MTK:ta suosimalla ajanut maan siihen jamaan, että täällä on vain suurtiloja, jotka tuottavat yhtä raaka-ainetta elintarvikesuurteollisuuden jalostettavaksi.
Luulen, että Timo Soini sai EU-vaalissa satatuhatta keskustalaista ääntä pelkästään sillä, että hän puhui maanviljelyn palauttamisesta perheviljemien pohjalle. Siinähän olisi lähituotannon ydin, jos edes osa ruokahuollosta palautettaisi sellaiseksi, jossa ruoka syödään samalla alueella, missä se on kasvanutkin.
-Jäbä - -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai maataloutta ja kalataloutta tarvitaan syömistä varten. Toinen asia on sitten se, missä tuo tuotanto sijaitsee. Suomen hallanaroilla mailla ei ole kovin järkevää tuottaa mitään kuin korkeintaan hiukan omiksi tarpeiksi. Ei suomalaisen ruuan vienti Kiinaan tai muaalle liene kovin kannattavaa. Jos se muuttuu kannattavaksi ilman tukiaisia, niin kaikin mokomin sitä kannattaa silloin markkinaehtoisesti harjoittaa. Ei minulla ole mitään markkintaloutta vastaan, mutta tukiaismaatalouden suosiminen on kovin kyseenalaista. Niin kauan kun tilanne on tämä, puheesi on ihan höpöhöpöhöötä.
Olisikohan suomalainen viljelijä niin totutettu ja henkisesti sidottu tukiaisiinsa, ettei minkäänlaista luovaa innovatiivisuutta esiinny tillä tuotantosektorilla.
Olen kuullut, että Saksassa ja muuallakin euroopassa jalostettaisi suunnattomasti enemmän luomutuotteita, jos vain saataisi raaka-ainetta tarpeeksi. Eikös EU:kin siunannut sen, että luomutuotantoa voidaan erityistuilla lisätä?
Suomessa tämä ei vaan lähde millään käyntiin, kun kukaan ei osaa tehdä aloitetta esim. sille, että täällä käynnistettäisi selkeä luomutuotanto vaikkapa saksalaisen luomuteollisuuden raaka-aineiden toimittaiseksi. Meidän luontommehan saa aikaan, että lyhyt, mutta valoisa kasvukausi tuottaa laatua ja sääolosuhteet sen, ettei myrkkyjä jatorjunta-aineita tarvita niin kuin etelämpänä.
-Jäbä -Jäbä kirjoitti:
Keskustassa on iso joukko ihmisiä ja kansanedustajia, jotka juhla- ja vaalipuheissaan ylistävät ruoan lähituotannon edistämistä. kukaan ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt sen eteen mitään konkreettista, koska erilaisten yhdistysten perustaminen valtionapuja vastaanottamaan ei asiaa mihinkään edistä.
Ruokahuolto on kansallisen turvallisuuden avainkysymys. Mikään armeja tai Nato-jäsenyyskään ei meitä kriiseiltä pelasta, jos tuontiruoan saanti estyy. Siksi meillä pitäisi olla toimiva elintarvuketuotanto, mitä meillä nyt ei ole, kun keskusta on MTK:ta suosimalla ajanut maan siihen jamaan, että täällä on vain suurtiloja, jotka tuottavat yhtä raaka-ainetta elintarvikesuurteollisuuden jalostettavaksi.
Luulen, että Timo Soini sai EU-vaalissa satatuhatta keskustalaista ääntä pelkästään sillä, että hän puhui maanviljelyn palauttamisesta perheviljemien pohjalle. Siinähän olisi lähituotannon ydin, jos edes osa ruokahuollosta palautettaisi sellaiseksi, jossa ruoka syödään samalla alueella, missä se on kasvanutkin.
-JäbäValitettavasti nämä maataloustuet ja elintarviketeollisuudeen vaatimukset ohjaavat tuotantoa. MTK:n entinen puheenjohtaja oli malliesimerkki tällaisesta maatalouspoliittisesta linjasta. Hänen esimerkkinsä mukaisesti tulot eivät kertyneet vain maataloustaloudesta, vaan vahvasta omistussuhteesta elintarviketeollisuuteen. MTK siis neuvottelee paljossa itsensä kanssa kahdella pallilla istuen. Kuluttajia ja veronmaksajia tällä systeemillä kyllä yritetään kusettaa parhaimman mukaan.
Kaikkinainen innovatiivisuus ja esim. siirtyminen lähi- ja luomutuotantoon ovat poisseljettuja, koska ne eivät palvele elintarviketeollisuutta. Myös ne maatalousyrittäjät, jotka eivät ole älynneet sijoittaa varojaan elintarviketeollisuuteen ja kauppaan, kärsivät tästä. Ökyviljelijät ovat mukana näissä kaikissa portaissa, jolloin heille on sama mistä portaasta maksu tulee.
Turvallisuuspuoli on taas turhanaikainen hokema. Nykymuotoinen maatalous ei turvaa mitään ruokahuoltoa, koska se on riippuvainen lannoitteiden ja polttoaineiden saannista. Kriisin aikana nämä loppuvat ennen kuin siemenvilja. Kyse on siten täysin valheellisesta perustelusta. Pienet perheviljelmät olisivat niitä, joiden avulla myös kriisiajoista selvittäisiin. MTK:lla ja Kepulla ei ole mitään haluja miettiä tällaisia asioita. Soini on tässä suhteessa enemmän kuin oikeassa. Hän tulee repimään vielä lisää kepulaisia ääniä, jos jatkaa samalla linjalla.- Kepu tuhoaa Suomen
-Jäbä kirjoitti:
Olisikohan suomalainen viljelijä niin totutettu ja henkisesti sidottu tukiaisiinsa, ettei minkäänlaista luovaa innovatiivisuutta esiinny tillä tuotantosektorilla.
Olen kuullut, että Saksassa ja muuallakin euroopassa jalostettaisi suunnattomasti enemmän luomutuotteita, jos vain saataisi raaka-ainetta tarpeeksi. Eikös EU:kin siunannut sen, että luomutuotantoa voidaan erityistuilla lisätä?
Suomessa tämä ei vaan lähde millään käyntiin, kun kukaan ei osaa tehdä aloitetta esim. sille, että täällä käynnistettäisi selkeä luomutuotanto vaikkapa saksalaisen luomuteollisuuden raaka-aineiden toimittaiseksi. Meidän luontommehan saa aikaan, että lyhyt, mutta valoisa kasvukausi tuottaa laatua ja sääolosuhteet sen, ettei myrkkyjä jatorjunta-aineita tarvita niin kuin etelämpänä.
-JäbäNimittäin niitä raaka-aineita Saksaan toimittamaan.
Ja siinäkin jäädään näppejä nuolemaan kepun takia. - kepulireppanako?
-Jäbä kirjoitti:
Keskustassa on iso joukko ihmisiä ja kansanedustajia, jotka juhla- ja vaalipuheissaan ylistävät ruoan lähituotannon edistämistä. kukaan ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt sen eteen mitään konkreettista, koska erilaisten yhdistysten perustaminen valtionapuja vastaanottamaan ei asiaa mihinkään edistä.
Ruokahuolto on kansallisen turvallisuuden avainkysymys. Mikään armeja tai Nato-jäsenyyskään ei meitä kriiseiltä pelasta, jos tuontiruoan saanti estyy. Siksi meillä pitäisi olla toimiva elintarvuketuotanto, mitä meillä nyt ei ole, kun keskusta on MTK:ta suosimalla ajanut maan siihen jamaan, että täällä on vain suurtiloja, jotka tuottavat yhtä raaka-ainetta elintarvikesuurteollisuuden jalostettavaksi.
Luulen, että Timo Soini sai EU-vaalissa satatuhatta keskustalaista ääntä pelkästään sillä, että hän puhui maanviljelyn palauttamisesta perheviljemien pohjalle. Siinähän olisi lähituotannon ydin, jos edes osa ruokahuollosta palautettaisi sellaiseksi, jossa ruoka syödään samalla alueella, missä se on kasvanutkin.
-JäbäKeskusta on yrittänyt saada lakiin kirjausta lähiruuan osuudesta kaupan tarjonnassa. Sen ovat estäneet lähinnä virkamiehet.
Asian vääntäminen jatkuu lainsäädöntötyössä.
Lueppa vaikka eilinen Kauppalehti jossa asiasta oli artikkeli.
Levität siis totaalisen väärää tietoa ettei Keskusta olisi tehnyt mitään. Asia on juuri päinvastoin, Keskusta on ainut joka on yrittänyt saada lakia lähiruuan pakollisuudesta kaupan valikoimassa.
Sinullekin tekee joskus hyvää tarkistaa faktat ettet rupea MPP:n kaltaiseksi vääristelijäksi - -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Valitettavasti nämä maataloustuet ja elintarviketeollisuudeen vaatimukset ohjaavat tuotantoa. MTK:n entinen puheenjohtaja oli malliesimerkki tällaisesta maatalouspoliittisesta linjasta. Hänen esimerkkinsä mukaisesti tulot eivät kertyneet vain maataloustaloudesta, vaan vahvasta omistussuhteesta elintarviketeollisuuteen. MTK siis neuvottelee paljossa itsensä kanssa kahdella pallilla istuen. Kuluttajia ja veronmaksajia tällä systeemillä kyllä yritetään kusettaa parhaimman mukaan.
Kaikkinainen innovatiivisuus ja esim. siirtyminen lähi- ja luomutuotantoon ovat poisseljettuja, koska ne eivät palvele elintarviketeollisuutta. Myös ne maatalousyrittäjät, jotka eivät ole älynneet sijoittaa varojaan elintarviketeollisuuteen ja kauppaan, kärsivät tästä. Ökyviljelijät ovat mukana näissä kaikissa portaissa, jolloin heille on sama mistä portaasta maksu tulee.
Turvallisuuspuoli on taas turhanaikainen hokema. Nykymuotoinen maatalous ei turvaa mitään ruokahuoltoa, koska se on riippuvainen lannoitteiden ja polttoaineiden saannista. Kriisin aikana nämä loppuvat ennen kuin siemenvilja. Kyse on siten täysin valheellisesta perustelusta. Pienet perheviljelmät olisivat niitä, joiden avulla myös kriisiajoista selvittäisiin. MTK:lla ja Kepulla ei ole mitään haluja miettiä tällaisia asioita. Soini on tässä suhteessa enemmän kuin oikeassa. Hän tulee repimään vielä lisää kepulaisia ääniä, jos jatkaa samalla linjalla.Keskittäminen, eli vaihtoehdottomuus, johtaa siihen, että kriisin sattuessa menetetään paljon. niinpä maataloustuotannon diversifiointi - pannaan munat moneen eri koriin - loisi turvallisuutta.
Se, että maataloustuottajat toimivat MTK:ssa ja elintarvikesuurteollisuuden omistajina samaan aikaan, on todella sen asteinen kartelli, ettei paremmasta väliä. Siinä, jos missä haetaan helppoa rahaa piittaamatta mistään muusta kuin omasta edusta. Tyyppiesimerkkinä on HK:n toimitusjohtaja Seikun potkut, kun hän panosti tuotekehittelyyn ja korkeammalle jalostettuihin tuotteisiin, joista olisi saanut paremmat katteet, mutta voittoja ei tullut tarpeksi nopeasti osakkeenomistajina ja hallituksessa olleiden sikafarmareiden mielestä, joten Seikku sai kenkää ja HK tuottaa tas tarjousgrillilenkkiä kaupan ketjuille, koska bulkkituotannon volyymitä pienempikin kate tuottaa enemmän miljoonia sikafarmareille.
Toinen esimerkki on leipä. olen monasti kertonut kuink Eka-yhtymä ja SOK80-luvun lopulla ostivat pois maakuntien pikkuleipomoita ja lopettivat ne saadakseen markkinoita omien leipätehtaidensa muovipusileiville. Maataloustuotannon ja maaseudun pienyrittäjyyden kannalta olisi hyvin merkittävää, jos paikallisleipomot palautettaisi. Se toisi maalle työpaikkoja, kuluttajalle vaihtoehtoja eikä veisi leipätehtaiden automaattilinjojen pussileivän markkinaosuuksista kuin 10-15 prosenttia. - Tätä eivät MTK:n viljantuottajat kuitenkaan halua, koska he omistavat myös myllyt ja suurleipomot.
Olen itsekseni pohdiskellut, että taitaisin helposti siirtyä äänestämään sellaista puoluetta, joka tosissaan aikoo pitää maseudun luonnollisella tavalla toimintakykyisenä ja elävänä, koska mielelläni matkailen pitkin Suomea, ja on aika karmea nähdä, miten ennen niin elävät taajamat ovat tänään täysin kuolleita: ei kaupan kauppaa, vain umpeen teipattuja ikkunoita, ehkä joku kukkakauppa ja fotoliike, siinä kaikki.
Kokoomus kyllä pitää ääneni niin kauan kun Vapaavuori taistelee täysin turhien ideaparkkien rakentamista vastaan.
-Jäbä -Jäbä kirjoitti:
Keskittäminen, eli vaihtoehdottomuus, johtaa siihen, että kriisin sattuessa menetetään paljon. niinpä maataloustuotannon diversifiointi - pannaan munat moneen eri koriin - loisi turvallisuutta.
Se, että maataloustuottajat toimivat MTK:ssa ja elintarvikesuurteollisuuden omistajina samaan aikaan, on todella sen asteinen kartelli, ettei paremmasta väliä. Siinä, jos missä haetaan helppoa rahaa piittaamatta mistään muusta kuin omasta edusta. Tyyppiesimerkkinä on HK:n toimitusjohtaja Seikun potkut, kun hän panosti tuotekehittelyyn ja korkeammalle jalostettuihin tuotteisiin, joista olisi saanut paremmat katteet, mutta voittoja ei tullut tarpeksi nopeasti osakkeenomistajina ja hallituksessa olleiden sikafarmareiden mielestä, joten Seikku sai kenkää ja HK tuottaa tas tarjousgrillilenkkiä kaupan ketjuille, koska bulkkituotannon volyymitä pienempikin kate tuottaa enemmän miljoonia sikafarmareille.
Toinen esimerkki on leipä. olen monasti kertonut kuink Eka-yhtymä ja SOK80-luvun lopulla ostivat pois maakuntien pikkuleipomoita ja lopettivat ne saadakseen markkinoita omien leipätehtaidensa muovipusileiville. Maataloustuotannon ja maaseudun pienyrittäjyyden kannalta olisi hyvin merkittävää, jos paikallisleipomot palautettaisi. Se toisi maalle työpaikkoja, kuluttajalle vaihtoehtoja eikä veisi leipätehtaiden automaattilinjojen pussileivän markkinaosuuksista kuin 10-15 prosenttia. - Tätä eivät MTK:n viljantuottajat kuitenkaan halua, koska he omistavat myös myllyt ja suurleipomot.
Olen itsekseni pohdiskellut, että taitaisin helposti siirtyä äänestämään sellaista puoluetta, joka tosissaan aikoo pitää maseudun luonnollisella tavalla toimintakykyisenä ja elävänä, koska mielelläni matkailen pitkin Suomea, ja on aika karmea nähdä, miten ennen niin elävät taajamat ovat tänään täysin kuolleita: ei kaupan kauppaa, vain umpeen teipattuja ikkunoita, ehkä joku kukkakauppa ja fotoliike, siinä kaikki.
Kokoomus kyllä pitää ääneni niin kauan kun Vapaavuori taistelee täysin turhien ideaparkkien rakentamista vastaan.
-JäbäTässä olisi hyvä mahdollisuus jollekin poliittiselle puolueelle profiloitua uudistajana. Toiveet kääntyvät kovasti Kokoomuksen suuntaan, sillä olen ollut havaitsevinani, että puoluejohtaja Kataisen mielipiteistä riippumatta Kokoomuksessa on myös nykymutoiseen maatalouteen kriittisesti suhtautuvia.
- -Jäbä
kepulireppanako? kirjoitti:
Keskusta on yrittänyt saada lakiin kirjausta lähiruuan osuudesta kaupan tarjonnassa. Sen ovat estäneet lähinnä virkamiehet.
Asian vääntäminen jatkuu lainsäädöntötyössä.
Lueppa vaikka eilinen Kauppalehti jossa asiasta oli artikkeli.
Levität siis totaalisen väärää tietoa ettei Keskusta olisi tehnyt mitään. Asia on juuri päinvastoin, Keskusta on ainut joka on yrittänyt saada lakia lähiruuan pakollisuudesta kaupan valikoimassa.
Sinullekin tekee joskus hyvää tarkistaa faktat ettet rupea MPP:n kaltaiseksi vääristelijäksiKauppalehdestä ei löydy mitään uutisia siitä, että keskusta olisi edistämässä ruoan lähituotantoa.
Jos joku puuhaisi lakia joidenkin tuotteiden pakollisuudesta kaupan valikoimissa, niin aika oudolta tuntuu, ettei sellainen ylittäisi uutiskynnystä mediassa laajemmin.
-Jäbä - -Jäbä
Mielipidepankki kirjoitti:
Tässä olisi hyvä mahdollisuus jollekin poliittiselle puolueelle profiloitua uudistajana. Toiveet kääntyvät kovasti Kokoomuksen suuntaan, sillä olen ollut havaitsevinani, että puoluejohtaja Kataisen mielipiteistä riippumatta Kokoomuksessa on myös nykymutoiseen maatalouteen kriittisesti suhtautuvia.
Tehokkin ratkaisu olisi, jos säädettäisi laki, joka kieltää tukkuportaan omistamasta vähittäisporrasta tai ainakin kieltää tukkuportaan määräämästä vähittäiskaupan valikoimia ja hintatasoa.
Tämä loisi lähituotannolle jakelutien ja markkinointikanavan.
Sitten tarvittaisikin vaan enää elintarvkesuurteollisuuden suojaksi säädettyjen turhien byrokratioiden purkaminen, jotta ruoan jalostus "pellolta pöytään" tulisi mahdolliseksi lähituotantona pienissä perheyrityksissä ja jopa tilakohtaisesti.
Näin voisimme palauttaa maaseudulle sen luontaiset elinkeinot, elintarviketuotannon ja jalostuksen oman maakunnan tarpeisiin. Nythän tilanne on monasti aika huvittava, kun hakee jonkin pienleipomon leipää (niin kuin minä tein vuosi sitten) vaikkapa Utsjoelta, niin pienimmän "kotileipomon" osoite oli Raisio!
-Jäbä - ole--------
-Jäbä kirjoitti:
Keskustassa on iso joukko ihmisiä ja kansanedustajia, jotka juhla- ja vaalipuheissaan ylistävät ruoan lähituotannon edistämistä. kukaan ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt sen eteen mitään konkreettista, koska erilaisten yhdistysten perustaminen valtionapuja vastaanottamaan ei asiaa mihinkään edistä.
Ruokahuolto on kansallisen turvallisuuden avainkysymys. Mikään armeja tai Nato-jäsenyyskään ei meitä kriiseiltä pelasta, jos tuontiruoan saanti estyy. Siksi meillä pitäisi olla toimiva elintarvuketuotanto, mitä meillä nyt ei ole, kun keskusta on MTK:ta suosimalla ajanut maan siihen jamaan, että täällä on vain suurtiloja, jotka tuottavat yhtä raaka-ainetta elintarvikesuurteollisuuden jalostettavaksi.
Luulen, että Timo Soini sai EU-vaalissa satatuhatta keskustalaista ääntä pelkästään sillä, että hän puhui maanviljelyn palauttamisesta perheviljemien pohjalle. Siinähän olisi lähituotannon ydin, jos edes osa ruokahuollosta palautettaisi sellaiseksi, jossa ruoka syödään samalla alueella, missä se on kasvanutkin.
-JäbäTehty. On tehty ja tehdään edelleen. Olen ollut jo 15 vuotta sellaisessa mukana.
Jos asiakkaat vaativat lähiruokaa niin kaupat toimittavat sitä. Nyt ei ole "imua" lähiruoalle. kaupat perustelevat sillä että erät ovat pieniä ja asiakkaat ei osta. Tosihan se on että kaupan lähialueelta ei kovin isoja tuote-eriä tule, muutenhan se ei olisi lähiruokaa.
Lähinnä se on asiakkaista ja kaupoista kiinni miten lähiruokka menee kaupaksi ja miten sitä on tarjolla. - laki ---------------
-Jäbä kirjoitti:
Kauppalehdestä ei löydy mitään uutisia siitä, että keskusta olisi edistämässä ruoan lähituotantoa.
Jos joku puuhaisi lakia joidenkin tuotteiden pakollisuudesta kaupan valikoimissa, niin aika oudolta tuntuu, ettei sellainen ylittäisi uutiskynnystä mediassa laajemmin.
-Jäbätarvitaan?? Höpö höpö. Kauppa myy tasan tarkkaan sitä mitä asiakkaat ostavat ja vaativat. Markkinatalous toimii näin. Ihmiset voisivat äänestää jaloillaan.
- lue !!!
-Jäbä kirjoitti:
Kauppalehdestä ei löydy mitään uutisia siitä, että keskusta olisi edistämässä ruoan lähituotantoa.
Jos joku puuhaisi lakia joidenkin tuotteiden pakollisuudesta kaupan valikoimissa, niin aika oudolta tuntuu, ettei sellainen ylittäisi uutiskynnystä mediassa laajemmin.
-JäbäHuonosti seuraat aikaasi, uutisoitiinhan tuo juttu kaikissa medioissa, tässä MTV3:n linkki
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/895319
Teillä MPP.n kanssa on mielikuviin ja vääristymeisiin käsityksiinne perustuva kuva etti Kepu muka tekisi mitään lähiruuan suhteen. Onko laki oikea tapa,mene ja tiedä, mutta ainakin teille tollukoille tiedoksi että se on joku muu joka ei tee mitään... - -Jäbä
ole-------- kirjoitti:
Tehty. On tehty ja tehdään edelleen. Olen ollut jo 15 vuotta sellaisessa mukana.
Jos asiakkaat vaativat lähiruokaa niin kaupat toimittavat sitä. Nyt ei ole "imua" lähiruoalle. kaupat perustelevat sillä että erät ovat pieniä ja asiakkaat ei osta. Tosihan se on että kaupan lähialueelta ei kovin isoja tuote-eriä tule, muutenhan se ei olisi lähiruokaa.
Lähinnä se on asiakkaista ja kaupoista kiinni miten lähiruokka menee kaupaksi ja miten sitä on tarjolla.Se, että "kauppa toimittaa, jos asiakkaat vaativat" on tyhjää puhetta, koska asiakkaat otavat vain sitä, mitä kauppa hyllyynsä laittaa.
Asiakkaan vaatimuksesta toimitettavalle tuotteelle tulee sellainen hinta toimittamisen erilliskustannuksina, että kaupan on helppo vetäytyä vastuusta sanomalla, että "ei ole kysyntää", kun hinta nousee mahdottomaksi maksaa.
Jos kilpailulainsäädännön tarkoitus olisi edistää kilpailua ja kuluttajan etua, niin tukkuportaan ja vähittäisportaan omistussuhde tehtäisi laittomaksi ja tikkuportaan sanelu vähittäisportaan valikoimista ja hinnoista kiellettäisi.
Lähituotannon pelastaisi helpoimmin se, kun vähittäisporrs saisi itsenäisesti päättää, mistä se tavaransa hankkii hyllyihinsä, kun sen nyt sanelee hintoja myöden sataprosenttiseti kauppakejun keskusjohto Helsingistä.
Kun olet ollut 15 vuotta puuhastelemassa lähiruoan parissa, niin katsopa asiaa myös kaupan keskittymisen kannalta ihan käytännön, eikä teoriantasolla.
-Jäbä - -Jäbä
lue !!! kirjoitti:
Huonosti seuraat aikaasi, uutisoitiinhan tuo juttu kaikissa medioissa, tässä MTV3:n linkki
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/895319
Teillä MPP.n kanssa on mielikuviin ja vääristymeisiin käsityksiinne perustuva kuva etti Kepu muka tekisi mitään lähiruuan suhteen. Onko laki oikea tapa,mene ja tiedä, mutta ainakin teille tollukoille tiedoksi että se on joku muu joka ei tee mitään...Kiitos!
Tuo oli mennyt minulta täysin ohi, kun olin Haapsalussa juuri tuolloin, eli suomalaisen median tavoittamattomissa.
Todella hyvä, että kskusta on asiassa vihdoinkin aloitteellinen!
-Jäbä - taitaa olla
-Jäbä kirjoitti:
Tehokkin ratkaisu olisi, jos säädettäisi laki, joka kieltää tukkuportaan omistamasta vähittäisporrasta tai ainakin kieltää tukkuportaan määräämästä vähittäiskaupan valikoimia ja hintatasoa.
Tämä loisi lähituotannolle jakelutien ja markkinointikanavan.
Sitten tarvittaisikin vaan enää elintarvkesuurteollisuuden suojaksi säädettyjen turhien byrokratioiden purkaminen, jotta ruoan jalostus "pellolta pöytään" tulisi mahdolliseksi lähituotantona pienissä perheyrityksissä ja jopa tilakohtaisesti.
Näin voisimme palauttaa maaseudulle sen luontaiset elinkeinot, elintarviketuotannon ja jalostuksen oman maakunnan tarpeisiin. Nythän tilanne on monasti aika huvittava, kun hakee jonkin pienleipomon leipää (niin kuin minä tein vuosi sitten) vaikkapa Utsjoelta, niin pienimmän "kotileipomon" osoite oli Raisio!
-JäbäLuuletko, että puolueet toimisivat kaupan suuria vastaan?
Eivät toimi. - -Jäbä
taitaa olla kirjoitti:
Luuletko, että puolueet toimisivat kaupan suuria vastaan?
Eivät toimi.En minäkään usko, että tukkukaupan irroittaminen lainsäädännöllä vähittäiskaupasta saisi suuria sympatioita puolueilta, koska eivät puolueetkaan rahoittajiensa etuja ala sortamaan.
Kunhan kerroin ratkaisun, jolla kaupan valikoimat vastaisivat kuuttajan eikä ketjun tarpeita ja saataisi aikaan myös aito hintakilpailu eikä valtakunnallista yhtenäishintajärjestelmää uusien kauppakeskusten rahoittamiseksi.
-Jäbä - on fakta
-Jäbä kirjoitti:
En minäkään usko, että tukkukaupan irroittaminen lainsäädännöllä vähittäiskaupasta saisi suuria sympatioita puolueilta, koska eivät puolueetkaan rahoittajiensa etuja ala sortamaan.
Kunhan kerroin ratkaisun, jolla kaupan valikoimat vastaisivat kuuttajan eikä ketjun tarpeita ja saataisi aikaan myös aito hintakilpailu eikä valtakunnallista yhtenäishintajärjestelmää uusien kauppakeskusten rahoittamiseksi.
-JäbäKuluttajat perustivat osuustoiminnan ja kauppiaat Keskon, mutta niin on käynyt, että valta on otettu pois kauppiailta ja annettu se keskusliikkeiden keskusjohdolle ja kuluttaja maksaa viulut.
- -Jäbä
Kuvaat kehityksen suunnan aika havainnollisesti. Tuohon muutokseen liittyy myös Aalto-yliopiston synnyttäminen, jotta korkeatasoinen opetus, tieteellinen tutkimus ja uudet innovaatiot hyödyttäisivät nopeammin myös vientiämme, koska paperi tehdään halvemmalla muualla ja perinteisen teollisuuden työpaikat eivät enää koskaan tule Suomessa lisääntymään.
Kun vielä saisimme aikaan se, että markkinointiosaamisen merkitys ymmärrettäisi yhtä tärkeäksi kuin korkealaatuinen insinööritaito, tuotekehitys, prosessien hallinta ja kustannustehokas tuotannon suunnittelu, niin saattaisimme menestyä maailmalla paremmin.
Oisi hyvä yös muistaa, että Suomessa tehtiin kaksi maailman kolmesta ensimmäisestä palvelualojen markkinoinnin väitöskirjoista, mikä antaisi meille mahdollisuuden myös palvelujen liikeideoiden kehittämiseen ja niiden franchising-pohjaiseen vientiin - jos sen todella osaisimme käytännössä.
Pahin este minun mielestäni suomalaisen hyvinvoinnin kehittymiselle on edelleen se politiikkaamme 60-70-luvuilla pesiytynyt asenne, että kaikki kaupallinen on jotenkin kyseenalaista ja markkinointi varsinkin tuomittavaa turhien tarpeiden synnyttämistä.
Niinpä me sitten istumme täällä ihmettelemässä, kun esim kanadalaiset jo täyttä päätä rakentavat energiaratkaisuja kotitalouksille erilaisilla ympäristöystävällisillä menetelmillä, joka tekee mm. syrjäseutujen taajamat täysin energiaomavaraisiksi.
Ehkä me ostamme uusiutuvan enrgian innovaatiot kadalaisilta, kun keskustan Pekkarinen vain politikoi eikä ymmärrä ministeriönsä asioista tuon taivaallista.
-Jäbä - ovat paskaa.
Ymmärrätkö punikkitollakko? Ihan makinalustaa on sinun sekot. Ota yhteyttä Niuvanniemeen, tuommoiset pitää pitää kiinni.
- voi voi sentään
Onnetonta ponnetonta punikin paskaa....
Ei ole sulla lainkaan kosketusta yritystoimintaan. Luuletkos sä saatanan juoppo punikki että Keskusta yksin pystyisi muiden vastustaessa kaikkea edes päättämään maajussien tuotantosuunnista?
VITTU ETTÄ PITÄÄ OLLA kuppa-aivoinen idiootti!
Jäbälle kans. Mee sanoo maajusseille mitä tehdä äläkä kiukuttele pienuuttasi tällä palstalla kuten kapi korhonen! - oivahärkönen
... tuo tuhat kertaa toistamani kirjoitus maataloustuista, ettet jatkuvasti munaisi itseäsi asiasta tietämättömänä.
TUKIAISET
Vuonna 2004 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 68896)
Maatalouden tulot 4,061 miljardia € (59), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,233 (32), tuet 1,709 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 3,036 mrd. € (43), joka jakaantui: poistot, varaukset ja korot 0,702 (10) ja muut kustannukset 2,237 (32).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 4,061 – 3,036 = 1,025 mrd. € (14,855).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2004 bruttokansantuotteesta oli 1,1 %. Viljelijäväestön osuus työikäisestä väestöstä 2,8 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 35000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet, sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljoakaan valtionveroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: useita vuosia sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Myöhemmässä Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina. Nyt niitä on taas tutkittu ja neuvottelut päättyivät taas, kun USA ei halunnut alentaa maissin viljelyn tukiaisia.
Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon ja saada tulonsa tuottajahintoina. Suomen maatalous pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kyllä pärjäisi tuettomassakin vapaassa kilpailussa. Meidän viljelijämme ovat valistuneita ja hyvin koulutettuja, meidän tilakoko on noussut ollen nykyään keskimäärin yli 30 ha, tilat toimivat rationaalisesti, ovat koneellistuneita, käyttävät hyväkseen korkeaa tietotekniikkaa, maassa on pääomia pitää yllä korkeaa tuottavuutta ja meidän sateiset, lämpimät ja valoisat kesämme tarjoavat sittenkin aika hyvät kasvuolosuhteet.
Tukiaisiin meillä jouduttiin sodan jälkeisenä säännöstelyn vuosikymmeninä lähinnä demareiden vaatimuksesta, koska eivät halunneet lakisääteistä maataloustulon nousua kokonaisuudessaan tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin, vaan alettiin maksaa suotaan valtion kassasta viljelijöille osaa tuotantokustannuksista. Myös työnantajapiirit kannattivat tukiaisia sellaisessa tilanteessa, kun elintarvikkeiden hinta olisi noussut yli tietyn rajan, joka olisi laukaissut palkkojen korotuksen.
Oiva Härkönen, Vantaa- Controlman
Ihan sama mitä niille hulluille selittää. Niillä on niin ohut pääkuori, että hulluus paistaa läpi. Kepu muuten voittaa eduskuntavaalit. Semmoiset on merkit ja minä en erehdy.
- leivän "palo"
housun takasaumassa. Hoh, hoh, hoooooo kun on tämäkin punikkiluuseri purrut monta vartaallista kepuleipää.
- alku??
"Näillä euroilla on vain yksi suunta, kaupunkilaisten taskuista Kepulandiaan. Mutta tämä ei nyt tässä kirjoitukseni pääaihe."
mitenhän se raha oikein tosissaan kulkee.
Hesa on kuin EU. Ensin sinne maksetaan ja sitten palautetaan takaisiin ja sitten väitetään että Hesä maksaa. Hesan rahat on kerätty maakunista ja osa siitä palautetaan sitten valtionosuuksina talkaisin. Montako paperitehdasta Hesassa. Tai muuta teollisuuslaitosta? Ei yhtään lisäarvoa tuottavaa laitosta. Yhteisövero tuottoja tulee siitä että pääkonttosit ovat Hesassa. Noiden yritysten tuotantolaitoksia ei Hesassa ole, joten rahat tulee maakunnista Hesaan.Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat täynnänsä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Kuten jo kerroin lisäarvon tuottaminen ei nykyisin enää tapahdu vain pelloilla ja tehdassaleissa. kaikkein suurimmat lisäarvot tuotetaan tietokoneruudun äärellä, kun suunnitellaan uutta. Nokian puhelinbisnes on hyvä esimerkki tästä. Puhelinten kokoonpano on siirretty alihankkijoille ja usein kokonaan pois Suomesta.
Helsinki ei ole mikään rahankeruupiste, mihin siirretään muualla aikaansaatu lisäarvo, joka sitten palautettaisiin takaisin. Valtionosuuksien tasausjärjestelmässä suurimpia suhteellisia saajia ovat Merijärven tapaiset kunnat. Kun otat esille vaikkapa 50 eniten tällaisia siirtoja saanutta kuntaa, olen jokseenkin varma, ettei juuri yhdessäkään tuoteta mitään sellaista lisäarvoa, joka millään tavoin siirtyisi Helsinkiin. Esim. Merijärvellä, umpikepulaisessa kunnassa, ei ole mitään mainittavaa teollisuutta. Merijärvi on maatalouskunta, joka saa rahaa valtionosuuksina ja maataloustukina. Siis varsinainen elättikunta.- =kuppaus
Mielipidepankki kirjoitti:
Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat täynnänsä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Kuten jo kerroin lisäarvon tuottaminen ei nykyisin enää tapahdu vain pelloilla ja tehdassaleissa. kaikkein suurimmat lisäarvot tuotetaan tietokoneruudun äärellä, kun suunnitellaan uutta. Nokian puhelinbisnes on hyvä esimerkki tästä. Puhelinten kokoonpano on siirretty alihankkijoille ja usein kokonaan pois Suomesta.
Helsinki ei ole mikään rahankeruupiste, mihin siirretään muualla aikaansaatu lisäarvo, joka sitten palautettaisiin takaisin. Valtionosuuksien tasausjärjestelmässä suurimpia suhteellisia saajia ovat Merijärven tapaiset kunnat. Kun otat esille vaikkapa 50 eniten tällaisia siirtoja saanutta kuntaa, olen jokseenkin varma, ettei juuri yhdessäkään tuoteta mitään sellaista lisäarvoa, joka millään tavoin siirtyisi Helsinkiin. Esim. Merijärvellä, umpikepulaisessa kunnassa, ei ole mitään mainittavaa teollisuutta. Merijärvi on maatalouskunta, joka saa rahaa valtionosuuksina ja maataloustukina. Siis varsinainen elättikunta.Ei me ihan noin tyhmiä olla täällä maalla. Jos helsinki tuottaa "hallintopalveluja" helsingissä meille tollukoille ja me vain saamme laskuja (niin sinähän et sellaisia saa kun asut helsingissä) niin me ei muka tajuta juttua.
Älä pärski leipää suusta kun panettelet ruokkijaasi! =kuppaus kirjoitti:
Ei me ihan noin tyhmiä olla täällä maalla. Jos helsinki tuottaa "hallintopalveluja" helsingissä meille tollukoille ja me vain saamme laskuja (niin sinähän et sellaisia saa kun asut helsingissä) niin me ei muka tajuta juttua.
Älä pärski leipää suusta kun panettelet ruokkijaasi!Mistähän hallintopalveluista mahtaa olla kyse? Mitä erityisiä hallintopalveluja Helsinki teille tuottaa. Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikkapa julkisen sektorin tuottamat hallintopalvelut sinne maalle, niin maataloustukibyrokratiaa hoitava viranomainen sijaitsee Seinäjoella. Meidän pääkaupunkilaisten veronmaksupalvelut puolestaan räknätään jossain Kainuussa. Valtionhallinnon suurimmat toiminnot henkilöstömenojen osalta ovat poliisitoiminta, puolustusvoimat ja suurimpana yliopisto- ja korkeakouluopetus. Nämä kaikki toiminnot on sijoitettu pitkin maata. Tuomiostuinlatosta ei ole keskitetty Helsinkiin, vaan sekin hajasijoittuu koko Suomeen. Niin että mistähän hallintopalveluista mahtanet nyt oikein puhua.
- jos et ymmärrä
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistähän hallintopalveluista mahtaa olla kyse? Mitä erityisiä hallintopalveluja Helsinki teille tuottaa. Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikkapa julkisen sektorin tuottamat hallintopalvelut sinne maalle, niin maataloustukibyrokratiaa hoitava viranomainen sijaitsee Seinäjoella. Meidän pääkaupunkilaisten veronmaksupalvelut puolestaan räknätään jossain Kainuussa. Valtionhallinnon suurimmat toiminnot henkilöstömenojen osalta ovat poliisitoiminta, puolustusvoimat ja suurimpana yliopisto- ja korkeakouluopetus. Nämä kaikki toiminnot on sijoitettu pitkin maata. Tuomiostuinlatosta ei ole keskitetty Helsinkiin, vaan sekin hajasijoittuu koko Suomeen. Niin että mistähän hallintopalveluista mahtanet nyt oikein puhua.
joku puhelinpalvelu ei ole hajasijoittamista tai vertaaminen käräjäoikeuksien paikallisuuteen on typeryyttä jopa kaltaiseltasi "sairastuneelta" sosiaaliturvalla loisivalta.
Jopa pankkitilieni palvelumaksut menevät helsinkiin vaikka tilini ei siellä ole. Samoin kuin verot ja lakisääteiset maksut. - ovat-------
Mielipidepankki kirjoitti:
Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat täynnänsä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Kuten jo kerroin lisäarvon tuottaminen ei nykyisin enää tapahdu vain pelloilla ja tehdassaleissa. kaikkein suurimmat lisäarvot tuotetaan tietokoneruudun äärellä, kun suunnitellaan uutta. Nokian puhelinbisnes on hyvä esimerkki tästä. Puhelinten kokoonpano on siirretty alihankkijoille ja usein kokonaan pois Suomesta.
Helsinki ei ole mikään rahankeruupiste, mihin siirretään muualla aikaansaatu lisäarvo, joka sitten palautettaisiin takaisin. Valtionosuuksien tasausjärjestelmässä suurimpia suhteellisia saajia ovat Merijärven tapaiset kunnat. Kun otat esille vaikkapa 50 eniten tällaisia siirtoja saanutta kuntaa, olen jokseenkin varma, ettei juuri yhdessäkään tuoteta mitään sellaista lisäarvoa, joka millään tavoin siirtyisi Helsinkiin. Esim. Merijärvellä, umpikepulaisessa kunnassa, ei ole mitään mainittavaa teollisuutta. Merijärvi on maatalouskunta, joka saa rahaa valtionosuuksina ja maataloustukina. Siis varsinainen elättikunta.muualla kuin hesassa. Siellä se lisäarvo tehdään. Hesassa opn pelkkä hallinto. Se ei tuota lisäarvoa. Hesa kuitenkin saa koko yrityksen yhteisöverotuopton.
Lisäarvo tuotetaan tekevässä portaassa. Tuotekehityksessä ja tuotannossa. Näitä ei tehdä hesassa. Pelkkä pääkonttori pelkästään kuluttaa.
Yhteisöverolaki on susi. Siitä tulee vain sellainen kuva että hesa elä'ttää muun suomen. Ennen kun yhteisövero maksettiin siihen kuntaan jossa tuotantolaitosa oli ei nä'in mittavaa tulontasausta kuntien välillä tarvittu. Jopa Kemijärvi maksoi "tasausta" muille kunnille.
Sellainenkin teollisuuspaikkakunta kuin Oulu saa valtiolta (ihan tuoreinta tietoa ole) , koska Oulussa toimivien yritysten pääkonttorit ovat hesassa. jos et ymmärrä kirjoitti:
joku puhelinpalvelu ei ole hajasijoittamista tai vertaaminen käräjäoikeuksien paikallisuuteen on typeryyttä jopa kaltaiseltasi "sairastuneelta" sosiaaliturvalla loisivalta.
Jopa pankkitilieni palvelumaksut menevät helsinkiin vaikka tilini ei siellä ole. Samoin kuin verot ja lakisääteiset maksut.Kuka sinut pakottaa ostamaan pankkipalvelusi Helsingistä? Perustatte vaan sinne Taka-Hikiälle oman osuuspankin ja hoidatte siellä pankkipalvelunne. Puhelinpalvelujen osalta suositukseni on myös se, ettei haja-asutusalueille tarvitse vetää piuhoja. Vetäkää ne itse minne ikinä haluatte.
ovat------- kirjoitti:
muualla kuin hesassa. Siellä se lisäarvo tehdään. Hesassa opn pelkkä hallinto. Se ei tuota lisäarvoa. Hesa kuitenkin saa koko yrityksen yhteisöverotuopton.
Lisäarvo tuotetaan tekevässä portaassa. Tuotekehityksessä ja tuotannossa. Näitä ei tehdä hesassa. Pelkkä pääkonttori pelkästään kuluttaa.
Yhteisöverolaki on susi. Siitä tulee vain sellainen kuva että hesa elä'ttää muun suomen. Ennen kun yhteisövero maksettiin siihen kuntaan jossa tuotantolaitosa oli ei nä'in mittavaa tulontasausta kuntien välillä tarvittu. Jopa Kemijärvi maksoi "tasausta" muille kunnille.
Sellainenkin teollisuuspaikkakunta kuin Oulu saa valtiolta (ihan tuoreinta tietoa ole) , koska Oulussa toimivien yritysten pääkonttorit ovat hesassa.Haluatteko te keput pakottaa myös yritykset hajasijoittamaan toimintojaan oman mielenne mukaan. Suomessa on tähän asti ollut kuitenkin vallalla sellainen yrittämisen vapaus, missä yritykset voivat ihan itse päättää se, miten ne toimivat ja minne pääkonttorinsa sijoittavat.
Helsingissä ei suinkaan ole mitään pelkkää yritysten hallintoa. Ota nyt ihmeessä esimerksi vaikkapa maamme ylivoimaisesti suurin yritytys eli Nokia. Missä muualla sen lisäarvoa tuottavaa toimintaa on enemmän kuin Helsingissä, Espoossa ja Salossa?- Otsikossa hymiö
ovat------- kirjoitti:
muualla kuin hesassa. Siellä se lisäarvo tehdään. Hesassa opn pelkkä hallinto. Se ei tuota lisäarvoa. Hesa kuitenkin saa koko yrityksen yhteisöverotuopton.
Lisäarvo tuotetaan tekevässä portaassa. Tuotekehityksessä ja tuotannossa. Näitä ei tehdä hesassa. Pelkkä pääkonttori pelkästään kuluttaa.
Yhteisöverolaki on susi. Siitä tulee vain sellainen kuva että hesa elä'ttää muun suomen. Ennen kun yhteisövero maksettiin siihen kuntaan jossa tuotantolaitosa oli ei nä'in mittavaa tulontasausta kuntien välillä tarvittu. Jopa Kemijärvi maksoi "tasausta" muille kunnille.
Sellainenkin teollisuuspaikkakunta kuin Oulu saa valtiolta (ihan tuoreinta tietoa ole) , koska Oulussa toimivien yritysten pääkonttorit ovat hesassa. - onn ollut
Mielipidepankki kirjoitti:
Haluatteko te keput pakottaa myös yritykset hajasijoittamaan toimintojaan oman mielenne mukaan. Suomessa on tähän asti ollut kuitenkin vallalla sellainen yrittämisen vapaus, missä yritykset voivat ihan itse päättää se, miten ne toimivat ja minne pääkonttorinsa sijoittavat.
Helsingissä ei suinkaan ole mitään pelkkää yritysten hallintoa. Ota nyt ihmeessä esimerksi vaikkapa maamme ylivoimaisesti suurin yritytys eli Nokia. Missä muualla sen lisäarvoa tuottavaa toimintaa on enemmän kuin Helsingissä, Espoossa ja Salossa?koko ajan hajasijoitettuna. Nokian tuotantoki tapahtuu muulta osin muissa kaupungeissa mutta hallinto ja päärakennus on Hesassa.
Toinen esimerkki Skanfilter, tuotanto Sievissä pääkonttori Hesassa.
Stora-Enso Suomen pääkonttori Hesassa tuotanto pitkin suomea.
Tätä listaa voi jatkaa ja käydä lähes kaikki pörssiyhtiöt ja sama hajasijoitus on kyseessä.
Tuotantopaikkakunnat eivät saa yhteisöverotuottoja muualta kuin Helsingin valtiolle maksamista yhteisöveroista jotka jaetaan valtiolta ns,valtionapuna vaikka tuotanto ja työntekijöiden yhteskunnalliset vastuut ovat aivan muualla kuin siellä mihin yhteisöverotuotto menee.
Aikaisemmin systeemi oli erilainen. Jokainen kunta sai suoraan yhtesöverotuoton itselleen siellä missä tuotanto oli. Silloin ei näitä Hesan nurinoita ollut koska Hesa ei "maksanut" yhteisöverotuoton tasausta.
- oivahärkönen
... käyvät olevinaan viisasta keskustelua lähiruuasta ja maatalouden siirtämisestä pienille perheviljelmille. Ei tuollaiseen taantumiseen ole varaa kansainvälisen kilpailun vallitessa. Ruuan teollinen valmistus on kannattavampaa kuin pikkupiirteinen näprääminen nyrkkipajoissa. Maatalous on jo nyt perheviljelmien hallussa. Jokunen harva Wahlroosin kartano ei asiaa miksikään muuta. Mutta nuo "asiantuntijamme" vaativat pieniä perheviljelmiä. Tuotanto on halvempaa suuremmilla perheviljelmillä. Niinpä tilakoko suurenee koko ajan.
Keskustaa nämä kaverukset syyttävät harjoitetusta maatalouspolitiikasta. Eivät ota huomioon, että ykyään EU säätelee maataloutta pikkupiirteitä myöten. Jos valittamista on, niin osoite on Bryssel. Myös tukiaispolitiikka on maailmanlaajuista. Emme me siitä voida luopua yksin. Silloin loppuisi täältä viljely. Saisimme kyllä ruokaa entiseen tukiaisilla subventoituun hintaan naapureista, jos nyt olisi varaa ostaa kaikki ruoka ulkomailta.
Kaverusten maataloustuotannon tehokkuuden alentamishaaveet ovat hullunkurisia senkin takia, että viime vuonna pitkän ylituotantokauden jälkeen alkoi maailmassa ilmetä pulaa elintarvikkeista ja hinnat alkoivat nousta. Näillä näkymin viljelyä pitää tehostaa ja raivata uutta peltoa. Hinnan noususta on kyllä se hyvä puoli, että tukiaisten tarve vähenee. Mitenkähän se köyhä kansa suhtautuu ruuan hinnan nousuun? Nyt ruuasta on tukiaisten muodossa maksettu osa verovaroista. Ja verothan maksavat pääasiassa hyvätuloiset. Se on ollut tulonsiirtoa. Mutta kyllä minäkin ja viljelijät itse toivovat tukiaisista eroon pääsyä. Hoidettakoon kehitysapu ja sosiaalipolitiikka muilla konsteilla kuin maataloustukiaisilla.- vaatii ??
Väität, että vain suuri on kaunista ja kannattavaa
Sanoppa miksi sitten kannattamasi puolue Keskusta vaatii ihan lakia lähiruuan osuuden lisäämisestä kauppoihin??
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/895319
Etkö olekkaan Keskustan linjoilla tässä lähiruoka-asiassa?
Jaba ja MPP tuolla peräänkuuluttivat tekoja Keskustalta, tollot kun eivät seuraa aikaansa niin luulevat että Keskusta on tuolla sinunb linjallasi, mutta asiahan on ihan päinvastoin, Keskusta on hyvinkin aloitteellinen lähiruuan saamiseksi kaupan hyllylle. Sinulla näyttää sen sijaan olevan SDP.n kannan mukainen suhde asiaan - odottelen)
Seuraavaa sukupolvenvaihdosta .
Bryssel ei säätele maataloutta pikkupiirteitä myöten. Maatalouden sääntely perustuu EU:n ja kansallisvaltion väliseen sopimukseen kaikkein olennaisimmilta osin. EU:n harjoittama sääntely tapahtuu vähämerkityksesimmissä asioissa.
Suomen osalta kaikkein olennaisin asia meitä koskevassa sopimuksessa on kansallinen maataloustuki ja se, että maa on jaettu keinotekoisesti maatalousvyöhykkeisiin. Kun asuu pohjoisessa, missä halla panee santoa, saa suurempia tukia. Suomessa on haluttu siis tukea riskilaltista toimintaa enemmän kuin kannattavaa. Se on vähän sama kuin pilkkikalastusta tuettaisiin voimallisesti, mutta suurempia saaliita antavia tapoja ei.
Kansallinen maataloustuki on erittäin suuri Suomessa verrattuna muihin maihin. Suomi maksaa kansallista maataloustukea enemmän kuin Ruotsi ja Tanska yhteensä. Tästä huolimatta meillä on tällä hetkellä kaupoissa suomalaista maitoa halvempaa ruotsalaista maitoa. Itse havaitsin viime viikonloppuna, että kaupoissa oli myynnissä sekä kotimaista että ruotsalaista uutta perunaa. Ostin kokeeksi kumpaakin. Ruotsalainen maksoi euron kilo ja kotimainen neljä euroa kiloa eli neljä kertaa enemmän. Kummankin laatu uudeksi perunaksi oli varsin kehno, mutta kotimainen oli laadullisesti aivan umpisurkea, lannoitteilla pakkokasvatettu vetinen möykky. Ruotsalainen oli sentään kiinteä, vaikkei siinäkään hääviä uuden perunan makua ollut.
Kun emme voi luopua yksin maataloustuista, riittäisi ensi alkuun ihan hyvin se, että saattaisimme kansallisen tukemme ruotsalaiselle ja tanskalaiselle tasolle. Näin naapurusten tukimaatalous olisi samalla viivalla.
Yhtään uutta peltoa ei pitäisi raivata niin kauan, kun se raivaaminen lisää veronmaksajien kustannuksia. Kun tällainen tapahtuu veronmaksajien varoilla, se kielii siitä, että on olemassa maatalouden ylituotantoa eikä alituotantoa. Globaali ruokapula on kehitysmaiden ruokapulaa. Se johtuu kuivuudesta, liikakansoituksesta, köyhyydestä tai vaihtoehtoisesti ostovoiman voimakkaasta lisääntymisestä kuten Kiinassa. Emme me nyt sentään voi alkaa elättää koko maailmaa omien veronmaksajiemme rahoilla, vaikka sekin näyttää olevan sinun haaveesi.
USAssa ruuan kallistuminen ja niukkuus on alkanut johtua siitä, että peltoalaa käytetään yhä enemmän polttoainekasvien viljelyyn. Myös globaalisti tämä vaara on olemassa kehitysmaissa. Pellot otetaan energiatuotannon piiriin, koska siitä saadaan parempi hinta. Meillä Suomessakin on halua liikkua tähän suuntaan.- olet ääliö
Mielipidepankki kirjoitti:
Bryssel ei säätele maataloutta pikkupiirteitä myöten. Maatalouden sääntely perustuu EU:n ja kansallisvaltion väliseen sopimukseen kaikkein olennaisimmilta osin. EU:n harjoittama sääntely tapahtuu vähämerkityksesimmissä asioissa.
Suomen osalta kaikkein olennaisin asia meitä koskevassa sopimuksessa on kansallinen maataloustuki ja se, että maa on jaettu keinotekoisesti maatalousvyöhykkeisiin. Kun asuu pohjoisessa, missä halla panee santoa, saa suurempia tukia. Suomessa on haluttu siis tukea riskilaltista toimintaa enemmän kuin kannattavaa. Se on vähän sama kuin pilkkikalastusta tuettaisiin voimallisesti, mutta suurempia saaliita antavia tapoja ei.
Kansallinen maataloustuki on erittäin suuri Suomessa verrattuna muihin maihin. Suomi maksaa kansallista maataloustukea enemmän kuin Ruotsi ja Tanska yhteensä. Tästä huolimatta meillä on tällä hetkellä kaupoissa suomalaista maitoa halvempaa ruotsalaista maitoa. Itse havaitsin viime viikonloppuna, että kaupoissa oli myynnissä sekä kotimaista että ruotsalaista uutta perunaa. Ostin kokeeksi kumpaakin. Ruotsalainen maksoi euron kilo ja kotimainen neljä euroa kiloa eli neljä kertaa enemmän. Kummankin laatu uudeksi perunaksi oli varsin kehno, mutta kotimainen oli laadullisesti aivan umpisurkea, lannoitteilla pakkokasvatettu vetinen möykky. Ruotsalainen oli sentään kiinteä, vaikkei siinäkään hääviä uuden perunan makua ollut.
Kun emme voi luopua yksin maataloustuista, riittäisi ensi alkuun ihan hyvin se, että saattaisimme kansallisen tukemme ruotsalaiselle ja tanskalaiselle tasolle. Näin naapurusten tukimaatalous olisi samalla viivalla.
Yhtään uutta peltoa ei pitäisi raivata niin kauan, kun se raivaaminen lisää veronmaksajien kustannuksia. Kun tällainen tapahtuu veronmaksajien varoilla, se kielii siitä, että on olemassa maatalouden ylituotantoa eikä alituotantoa. Globaali ruokapula on kehitysmaiden ruokapulaa. Se johtuu kuivuudesta, liikakansoituksesta, köyhyydestä tai vaihtoehtoisesti ostovoiman voimakkaasta lisääntymisestä kuten Kiinassa. Emme me nyt sentään voi alkaa elättää koko maailmaa omien veronmaksajiemme rahoilla, vaikka sekin näyttää olevan sinun haaveesi.
USAssa ruuan kallistuminen ja niukkuus on alkanut johtua siitä, että peltoalaa käytetään yhä enemmän polttoainekasvien viljelyyn. Myös globaalisti tämä vaara on olemassa kehitysmaissa. Pellot otetaan energiatuotannon piiriin, koska siitä saadaan parempi hinta. Meillä Suomessakin on halua liikkua tähän suuntaan.täysi ääliö. Ei tuommoista voi ollakkaan. Punikkipelle.
- -Jäbä
Vain yhteen tuotantotapaan keskittyminen, oli se sitten suurtuotanto tai pieniä perheviljelmiä ei ole hyvä ratkaisu, vaan pitää olla molempia.
Lähiruoalle on hyvin tilaa markkinoilla ja se elättää kyllä tuhansia maaseudun perheitä kerrannaisvaikutuksineen, ja sen rinnalle mahtuu aivan hyvin myös teollista elintarvuketuotantoa.
-Jäbä - kannataa
Mielipidepankki kirjoitti:
Bryssel ei säätele maataloutta pikkupiirteitä myöten. Maatalouden sääntely perustuu EU:n ja kansallisvaltion väliseen sopimukseen kaikkein olennaisimmilta osin. EU:n harjoittama sääntely tapahtuu vähämerkityksesimmissä asioissa.
Suomen osalta kaikkein olennaisin asia meitä koskevassa sopimuksessa on kansallinen maataloustuki ja se, että maa on jaettu keinotekoisesti maatalousvyöhykkeisiin. Kun asuu pohjoisessa, missä halla panee santoa, saa suurempia tukia. Suomessa on haluttu siis tukea riskilaltista toimintaa enemmän kuin kannattavaa. Se on vähän sama kuin pilkkikalastusta tuettaisiin voimallisesti, mutta suurempia saaliita antavia tapoja ei.
Kansallinen maataloustuki on erittäin suuri Suomessa verrattuna muihin maihin. Suomi maksaa kansallista maataloustukea enemmän kuin Ruotsi ja Tanska yhteensä. Tästä huolimatta meillä on tällä hetkellä kaupoissa suomalaista maitoa halvempaa ruotsalaista maitoa. Itse havaitsin viime viikonloppuna, että kaupoissa oli myynnissä sekä kotimaista että ruotsalaista uutta perunaa. Ostin kokeeksi kumpaakin. Ruotsalainen maksoi euron kilo ja kotimainen neljä euroa kiloa eli neljä kertaa enemmän. Kummankin laatu uudeksi perunaksi oli varsin kehno, mutta kotimainen oli laadullisesti aivan umpisurkea, lannoitteilla pakkokasvatettu vetinen möykky. Ruotsalainen oli sentään kiinteä, vaikkei siinäkään hääviä uuden perunan makua ollut.
Kun emme voi luopua yksin maataloustuista, riittäisi ensi alkuun ihan hyvin se, että saattaisimme kansallisen tukemme ruotsalaiselle ja tanskalaiselle tasolle. Näin naapurusten tukimaatalous olisi samalla viivalla.
Yhtään uutta peltoa ei pitäisi raivata niin kauan, kun se raivaaminen lisää veronmaksajien kustannuksia. Kun tällainen tapahtuu veronmaksajien varoilla, se kielii siitä, että on olemassa maatalouden ylituotantoa eikä alituotantoa. Globaali ruokapula on kehitysmaiden ruokapulaa. Se johtuu kuivuudesta, liikakansoituksesta, köyhyydestä tai vaihtoehtoisesti ostovoiman voimakkaasta lisääntymisestä kuten Kiinassa. Emme me nyt sentään voi alkaa elättää koko maailmaa omien veronmaksajiemme rahoilla, vaikka sekin näyttää olevan sinun haaveesi.
USAssa ruuan kallistuminen ja niukkuus on alkanut johtua siitä, että peltoalaa käytetään yhä enemmän polttoainekasvien viljelyyn. Myös globaalisti tämä vaara on olemassa kehitysmaissa. Pellot otetaan energiatuotannon piiriin, koska siitä saadaan parempi hinta. Meillä Suomessakin on halua liikkua tähän suuntaan.myös mainita miksi Suomen kansalliset tuet ovat suuremmat kuin muilla.
Syy on se että EU tukee - ymmärrä
-Jäbä kirjoitti:
Vain yhteen tuotantotapaan keskittyminen, oli se sitten suurtuotanto tai pieniä perheviljelmiä ei ole hyvä ratkaisu, vaan pitää olla molempia.
Lähiruoalle on hyvin tilaa markkinoilla ja se elättää kyllä tuhansia maaseudun perheitä kerrannaisvaikutuksineen, ja sen rinnalle mahtuu aivan hyvin myös teollista elintarvuketuotantoa.
-JäbäOiva ei ymmärrä eikä kepukaan mitään markkinataloudesta. Niille on vapaata kilpailua se, kun isot firmat tappavat pienet pois tieltään, vaikka se on kapitalismia eikä vapaata markkinataloutta.
Elintarviketuotannossa pitäisi olla paljon pieniä ka paikallisia firmoja eikä vain muutama suuri.
- joku laittanut
- ansiot kaupungista
Ruoka ksavaa edelleen maalla, mutta palkka ansaitaan kaupungeissa.
Kepu ei tätä vielä tiedä, mutta oppii kyllä.- kokkinen
Mutta viljelijän palkan maksaa ne jotka maksavat veroja. Verovaroillahan viljelijät elävät, niinkuin muutkin sosiaaliturvan saajat. Viljelijälle kaikki tulotkin on vähennyskelpoisia menoja.
- on palkkana
ansainnut. Pitää se palkka tulla myös tuottajlle. Se ei todellakaan ole palkkatuloa vaan yritystuloa. Siinä olet oikeassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861779Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,171111Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.981086Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79972- 92829
Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot150799Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51754Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs53745- 53684
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51671