Suurlama tulee. Tässä taustat:
- Tuloerot ovat kasvaneet liiaksi, mikä on johtanut pääomien keskittymiseen reilusti yli sen tarpeen, mitä koko maailman tuotannon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sitoutuviin investointeihin tarvitaan.
- Kasvaneet tuloerot iskevät viiveellä kulutuskysyntään. Ostovoimaa ei tule ainakaan velattomana riittävästi, jotta maailman ihmiset voisivat kuluttaa sen, minkä he kykenevät tuottamaan. Tilannetta pahentaa se, että liiallisiksi paisuneet pääomamassat etsivät tuottoisia sijoituskohteita, joka nostaa asuntojen ja muun olemassa olevan varallisuuden hintoja, samoin raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja. Vaikka laman uhka on laskenut näiden hintoja, se ei merkitse sitä, että laman syyt olisivat poistuneet, valtavat, liialliset pääomakeskittymät ovat edelleen olemassa, mutta ovat vetäytyneet ko. markkinoilta varovaisuuden vuoksi.
- Nämä suuret, liialliset pääomakeskittymät hakevat muita tuottokohteita. Näitä ovat esim. kulutusluotot, jotka kyllä elvyttävät taloutta ja kysyntää, jos niitä otetaan ja myönnetään, mutta todellisuudessa vain siirtävät ja pahentavat tulevaa lamaa. Tähän sektoriin voidaan laskea myös pääomapiirien harjoittama luotonanto valtioille, jotka kaikki velkaantuvat yrittäessään ylläpitää olemassa olevia rakenteitaan tilanteessa, jossa verotulot ovat vähentyneet. Valtioiden yhtäaikainen velkaantuminen on sama kuin rivikansalaisten velkaantumista (vrt. kulutusluotot), koska kansan ne velat on kuitenkin maksettava.
- Pääomapiirit eivät voi tai halua antaa luottoja loputtomiin. Kun "kaikki" ovat velkaa yhtaikaa, valtiot ja kansat eivät voi samaan aikaan maksaa velkoja ja ylläpitää ostovoimaa, joka tarvitaan sellaisen talouden pyörittämiseen, missä on korkea työllisyys. Tämä olisi mahdollista ainoastaan siten, että kulutussektorille-kansalle laajasti maksettaisiin niin paljon palkkoja ja tulonsiirtoja, että he kykenisivät maksamaan sekä velat että ostamaan kaikki tavarat ja palvelut, jotka korkean työllisyyden vallitessa voidaan tuottaa. Tämä taas merkitsisi käytännössä sitä, että kasautuneiden pääomien haltijat sulattaisivat vapaaehtoisesti pääomamassansa.
- Koska on inhimillistä, että suuria pääomia omaavat tahot eivät vapaaehtoisesti luovu pääomamassoistaan ja korjaa kasautuneiden pääomien aiheuttamaa vinoumaa taloudessa, se tapahtuu pakolla. Pitkään jatkunut ja kasvava tuotannon volyymin ja velattoman ostovoiman epäsuhta käynnistää viiveellä kysyntälaman. Yritysten konkurssiaalto on vielä näkemättä, mutta se tulee. Yrityksiä ja pankkeja kaatuu, työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti ja lama syvenee sitä kautta entisestään. Nyt puhutaan suurlamasta. Se hävittää kasautuneita pääomia konkurssien kautta osaltaan. Siinä tilanteessa tulee myös häiriöitä perustarpeiden jakelussa, koska myös maatiloja, elintarvikealan tuotannollisia, jalostus- ja kaupan yrityksiä kaatuu. Edes valtiot eivät kykene ylläpitämään elintarvikkeiden tuotantoa ja jakelua riittävässä määriin, eivätkä riittävän nopeasti. Tässä tilanteessa monet ei-välttämättömät tavarat menettävät arvoaan, vaikka niitä ei enää edes valmisteta entiseen malliin laman aiheuttamien konkurssien vuoksi. Siirrytään selvitymistaisteluun. Pula ruoasta ja muista perustarvikkeista käynnistää niiden osalta hyperinflaation, joudut maksamaan kilosta perunoita esim. sata euroa, koska rahalla ei ole paljon merkitystä, kun perusasioista tulee pulaa. Saat ehkä hyvällä käytetyllä autolla ostettua kuukauden ruoat.
Yritysten konkurssiaalto, sitä seuraava pula perustarpeista ja lopulta hyperinflaatio syö keskittyneet ja kasautuneet pääomat tehokkaasti, jonka jälkeen maailma on terve toipumaan jälleen vuosikymmeniä hyvin toimivaan markkinatalouteen, laman myötähän kaatuvat myös markkinatalouden osaltaan tukahduttaneet globaalit ja kansalliset suuryrityskeskittymät.
Yllä kuvatut asiat tulevat tapahtumaan muutaman, viimeistään 20 vuoden sisällä, ellei kasautuneita pääomakeskittymiä pureta pakkokeinoin, mihin ei kukaan usko. Suurlamaa voidaan viivästyttää keinotekoisesti valtioiden ja keskuspankkien toimilla, mutta terve markkinatalous ei tule kuntoon ennen kuin liialliset pääomakeskittymät ovat sulaneet pois.
- Tuloerot ovat kasvaneet liiaksi, mikä on johtanut pääomien keskittymiseen reilusti yli sen tarpeen, mitä koko maailman tuotannon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sitoutuviin investointeihin tarvitaan.
- Kasvaneet tuloerot iskevät viiveellä kulutuskysyntään. Ostovoimaa ei tule ainakaan velattomana riittävästi, jotta maailman ihmiset voisivat kuluttaa sen, minkä he kykenevät tuottamaan. Tilannetta pahentaa se, että liiallisiksi paisuneet pääomamassat etsivät tuottoisia sijoituskohteita, joka nostaa asuntojen ja muun olemassa olevan varallisuuden hintoja, samoin raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja. Vaikka laman uhka on laskenut näiden hintoja, se ei merkitse sitä, että laman syyt olisivat poistuneet, valtavat, liialliset pääomakeskittymät ovat edelleen olemassa, mutta ovat vetäytyneet ko. markkinoilta varovaisuuden vuoksi.
- Nämä suuret, liialliset pääomakeskittymät hakevat muita tuottokohteita. Näitä ovat esim. kulutusluotot, jotka kyllä elvyttävät taloutta ja kysyntää, jos niitä otetaan ja myönnetään, mutta todellisuudessa vain siirtävät ja pahentavat tulevaa lamaa. Tähän sektoriin voidaan laskea myös pääomapiirien harjoittama luotonanto valtioille, jotka kaikki velkaantuvat yrittäessään ylläpitää olemassa olevia rakenteitaan tilanteessa, jossa verotulot ovat vähentyneet. Valtioiden yhtäaikainen velkaantuminen on sama kuin rivikansalaisten velkaantumista (vrt. kulutusluotot), koska kansan ne velat on kuitenkin maksettava.
- Pääomapiirit eivät voi tai halua antaa luottoja loputtomiin. Kun "kaikki" ovat velkaa yhtaikaa, valtiot ja kansat eivät voi samaan aikaan maksaa velkoja ja ylläpitää ostovoimaa, joka tarvitaan sellaisen talouden pyörittämiseen, missä on korkea työllisyys. Tämä olisi mahdollista ainoastaan siten, että kulutussektorille-kansalle laajasti maksettaisiin niin paljon palkkoja ja tulonsiirtoja, että he kykenisivät maksamaan sekä velat että ostamaan kaikki tavarat ja palvelut, jotka korkean työllisyyden vallitessa voidaan tuottaa. Tämä taas merkitsisi käytännössä sitä, että kasautuneiden pääomien haltijat sulattaisivat vapaaehtoisesti pääomamassansa.
- Koska on inhimillistä, että suuria pääomia omaavat tahot eivät vapaaehtoisesti luovu pääomamassoistaan ja korjaa kasautuneiden pääomien aiheuttamaa vinoumaa taloudessa, se tapahtuu pakolla. Pitkään jatkunut ja kasvava tuotannon volyymin ja velattoman ostovoiman epäsuhta käynnistää viiveellä kysyntälaman. Yritysten konkurssiaalto on vielä näkemättä, mutta se tulee. Yrityksiä ja pankkeja kaatuu, työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti ja lama syvenee sitä kautta entisestään. Nyt puhutaan suurlamasta. Se hävittää kasautuneita pääomia konkurssien kautta osaltaan. Siinä tilanteessa tulee myös häiriöitä perustarpeiden jakelussa, koska myös maatiloja, elintarvikealan tuotannollisia, jalostus- ja kaupan yrityksiä kaatuu. Edes valtiot eivät kykene ylläpitämään elintarvikkeiden tuotantoa ja jakelua riittävässä määriin, eivätkä riittävän nopeasti. Tässä tilanteessa monet ei-välttämättömät tavarat menettävät arvoaan, vaikka niitä ei enää edes valmisteta entiseen malliin laman aiheuttamien konkurssien vuoksi. Siirrytään selvitymistaisteluun. Pula ruoasta ja muista perustarvikkeista käynnistää niiden osalta hyperinflaation, joudut maksamaan kilosta perunoita esim. sata euroa, koska rahalla ei ole paljon merkitystä, kun perusasioista tulee pulaa. Saat ehkä hyvällä käytetyllä autolla ostettua kuukauden ruoat.
Yritysten konkurssiaalto, sitä seuraava pula perustarpeista ja lopulta hyperinflaatio syö keskittyneet ja kasautuneet pääomat tehokkaasti, jonka jälkeen maailma on terve toipumaan jälleen vuosikymmeniä hyvin toimivaan markkinatalouteen, laman myötähän kaatuvat myös markkinatalouden osaltaan tukahduttaneet globaalit ja kansalliset suuryrityskeskittymät.
Yllä kuvatut asiat tulevat tapahtumaan muutaman, viimeistään 20 vuoden sisällä, ellei kasautuneita pääomakeskittymiä pureta pakkokeinoin, mihin ei kukaan usko. Suurlamaa voidaan viivästyttää keinotekoisesti valtioiden ja keskuspankkien toimilla, mutta terve markkinatalous ei tule kuntoon ennen kuin liialliset pääomakeskittymät ovat sulaneet pois.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli siis meinaat, että jos jollain ihmisellä on miljoonia rahaa pankkitilillään, ne pitäisi ottaa häneltä pois. Mihin ne otetaan? Valtioille? Eli siis valtiot ottavat ihmisiltä, joilla on paljon rahaa, rahat pois? Väkipakolla? Miten paljon näille ihmisille sitten jätetään rahaa? Entä otetaanko rahat jonkinlaisen progression kautta? Entä suuryritykset, kuinka niiltä otetaan rahat pois? Entä jos keskisuurella yrityksellä on paljon rahaa, esimerkiksi muutama miljoona, kassassaan, otetaanko niiltäkin rahat pois? Entä jos ne ovat säästäneet jotain investointia varten?
Eikö tuo nyt sitten ole varastamista? Onko se oikein?
kahisevaa. Jaa...onneks mulla on maapläntti tossa, saan edes perunaa sitte.
> Saksassa muinoin leipä maksoi kottikärryllisen kahisevaa. Jaa...onneks mulla on maapläntti tossa, saan edes perunaa sitte.
Muistaakseni Zimbabwessa leivän hinta kaksinkertaistuu noin 14 sekunnin välein. On tulossa aika, jolloin sinäkin rakennat hälyttävän sähköaidan perunoittesi ympärille. :)
..siltä että vielä näilläkään eväillä kapitalismi ottaisi lukua lopullisesti. Ei näytä uskoa kapitalismin riemukulkuun horjuttavan edes se että tällä hetkellä ei tuon ismin anneta edes toimia omien sääntöjensä mukaan.
Ei olisi uskonut että taantumien torjunta ja korjaaminen on näin helppoa - pistetään vain rahaa säkkikaupalla liikkeelle. Mikseihän tuota ole aikaisemmin keksitty?
Rahoitusmarkkinoilla ei ainakaan vielä näytä olevan todellisia myrskyn merkkejä , kuten huomataan esimerkiksi tämän päivän uutisesta jenkkikoroista. Lainaus Arvopaperi-lehdestä:
"Obligaatiokorkojen lasku veti eilen osakekurssit nousuut Wall Streetilla. Yhdysvaltain 10-vuotisen obligaation korko laski eilen 3,86 prosenttiin. Aikaisemmin tällä viikolla korko kävi jo neljän prosentin tuntumassa."
-Pitkät korot eivät vieläkään reagoi kirjoittamasi kaltaisiin tulevaisuudenodotuksiin. Millä aikavälillä olettaisit korkomarkkinoiden ottavan rahan hinnoittelussa huomioon tulevaisuuden näkymät? Kävisikö tuo 10-vuotinen korko? Osakemarkkinat näyttävät hinnoittelevan paperit tällä hetkellä jopa pari-kolme vuotta eteenpäin - korkopuolen ihmisiä pidetään jopa tarkkavainuisempana porukkana kuin näitä osakepelureita.
Mikäli todellinen suurlama olisi tulossa hyperinflaatioineen , tuon luulisi näkyvän ensimmäisenä nimenomaan pitkissä koroissa nykyisen reaalikoron maailmassa.
..vielä lainaus samasta asiasta , mutta pidemmästä korosta:
"Paljon käytetyn 30-vuotisen asuntolainan korko oli keskiviikkona 5,79 prosenttia, kun se vain kaksi viikkoa sitten oli 5,00 prosenttia. Asuntorahoittaja Freddie Macin tilastoissa 30-vuotinen asuntolainakorko on 5,59 prosenttia, kun se huhtikuussa kävi vain 4,78 prosentissa.
Viime viikolla uusien asuntolainojen hakeminen jäi pienimmilleen sitten helmikuun. Asuntopankkien järjestö MBA tiedottaa, että uudelleenrahoitus kutistui viime viikolla 12 prosenttia.
Asuntolainojen hinta nousee ja laskee tyypillisesti 10-vuotisen obligaatiokoron mukana. USA:n kymmenen vuoden korko käväisi keskiviikkona 4,00 prosentissa, mutta se laski torstaina 3,86 prosenttiin. Alkuvuodesta se on kohonnut jo noin 1,6 prosenttiyksikköä."
-Onhan korkomarkkinatkin käymistilassa ja aika näyttää miten käypi. Meikäläisillä ei tällaisia korkoja ei kriisikoroiksi vielä lasketa ; muistan itsekin hyvin sen ajan kun pankinjohtaja tarjosi pokkana puolen miljoonan markan asuntolainaa 16,5% korolla. Mikäli pahimman kautta mennään ja ketjun aloittajan skenaario toteutuu edes jossakin muodossa tullaan jälleen näkemään kovia korkolukemia...