Millasia Lämminveriset on??

itselläni on paljon hyviä kokemuksia lämminverisistä, jo toinen lämppäri pitkäaikaisessa vuokrauksessa. on totta, että ne ovat usein säikkyjä ja hömelöitä, joskus pahoja ratsastaa lämppärimäisten tapojen vuoksi, ja siksi niitä ei suositella ensihevosiksi, vaikka monet niitä ensin ostavatkin halpojen hintojen vuoksi. lämminverisethän on tarkoitettu lähinnä ravihevosiksi, ja se ravihevosen säpsy luonne näkyy myös ratsastettaessa. lämppärit ovat usein kuitenkin erittäin hyvätapaisia hyvin koulutettuina ja hyvin pidettyinä, itse arvostan lämppäreitä ja olen niitä pitkään ratsastellut. tottakai ihmisen tietämys ja taito vaikuttavat ensihevosen ostoon, lämppärit on tarkoitettu lähinnä asiantuntevaan ja kärsivälliseen kotiin, jossa ne ovat todellakin parhaimmillaan. lämppäreistä voi saada ihan kelpoja kisahevosia helppoihin luokkiin, mutta jos aikoo pidemmälle, kannattaa ostaa esimerkiksi puoliverinen.

Ittellä on hoito hevosena lämminverinen, entinen ravuri
varmaan syksyksi takaisin ravi uralle.Kyseinen otus ainakin
meillä, on hiukan säikky (säikähtää lintuja jotka lähtevät lentoon läheltä yms.)
Mutta johtuu omistajan mielestä,vain siitä että ravi uralla säikähti
pahasti autoa ja kaatui raveissa ojaan.Ja nyt muistaa yhä sen.
Muuten aivan unelma hoitaa ja ratsastaa : )) vauhtia riittää : DD
Mutta, kyllä nuo puska ratsut on varmaan ihan kilttejä. : DD

Ekaksi hevoseksi en taitais ihan kyllä suositella.
Ellet löydä, hyvin koulutettua heppaa : )
Ja silloinki kannattaa ottaa valmentaja, ratsastuksen opettaja
tai joku, jolla on kokemusta hevosista mukaan jos ajattelit ostaa.

Jaahas.. itselläni ensimmäisenä hevosena lämppäritamma, ikää nyt 6vee.. :)

Säikkyy joo ja on ihan pöllö maastossa, jos on liikaa virtaa. Kun on hapetettu ylimääräiset pois, niin ei enää muista mikä oli pelottavaa. Toisaalta on kyllä "hyvä saäikkyjä", eli jos mennään vauhdilla ja säikähtää jotain, ei iske liinoja kii, vaan ottaa sivuun yhden askeleen ja jatkaa samaa vauhtia eteenpäin.

Joskus meillä on pukiteltu, kun ensimmäisiä kertoja laukattiin, mutta taisi olla riemupukkeja, niitä tuli se muutama laukan alkuun, mutta vuoteen ei ole niitäkään tullut. Ratsuttaja tykkää tästä hevosesta todella paljon sen nöyrän luonteen vuoksi, töitä tehdessä se antaa kaikkensa.

Ajattaessa ei kysy sitäkään vähää mitä selästä käsin, vaan mennä puksuttaa sinne minne ohjataan ja mielellään.

Käsiteltäessä aivan ihana hoidella ja käsitellä. Tykkää tosi paljon kun hänen kanssa puuhaillaan.

Mutta löytyy tammasta myös temperamenttia. On kyllä sellainen tulisielu, että meillä käyään keskustelua siitä, kumpi on oikeasti johtaja ja kumpi ei. Hevonen on hyvin yhteistyökykyinen kun haluaa olla, mutta kun on sitä mieltä, ettei halua, niin ei anna esim. tarhasta kiinni. Ja sekös on ärsyttävää. Mutta asia minkä kanssa pitänee tehdä töitä vielä edessä päin.

Mikä lämppäreissä ei niihin ihastuneita kauhisuttaa on varmaan niiden vauhti. Suomipollen kanssa ravailu tai laukkaaminen maastossa on suht rauhallista vauhtia, vaikka polla antaisikin kaikkensa. Mutta lämppärin kanssa vauhti on vähän muuta.. ;) ne ovat kuitenkin jalostettu juoksemaan ja vauhti on niille tärkeä. Eli jos vauhti hirvittää, niin sitten joku hitaampi versio olisi paikallaan. Ja mitä itselläni on kokemuksia niin suomiputeista(mistä tykkään myös) ja lämppäreistä, niin niitä huonosti toimivia maastossa löytyy suomiputeista enempi ku lämpösistä. Eikä hepan tarvi säikkyä mtn, jos se luottaa sinuun ratsastajaan. Jos heppa ei luota sinuun, että sinä viet sen turvallisesti päämäärään, on sen tehtävä olla varuillaan ja tarpeen mukaan säikkyä.. Myös hepan töihin laitto maastossa, kuten siirtymiset ja taivutukset, saa hepan keskittymään muuhun ku jatkuvaan häröilyyn. Pitää vaatia siltä se.

Mut tää nyt lähtee tallille rapsuttaa omaa karvakorvaa. Hauskoja heppailukertoja kaikille!

meidän lämppäri tamma on tosi rauhallinen mutta tosi energinen.tykkää laukata vaikka onkin vanha ravuri.ei säiky melkein mitään esim sirkkelin ääntä ei säiky, mutta joskus tietenkin kun on ylimääräistä virtaa niin pompitaan ilmaan ihan vai ilosta.on tosi kiltti käsitellä ja hoitaa, hyvin koulutettu.vaikka karsinan ovi olisi auki se ei sieltä pois tule, vaikka ei tosin siihen saa luottaa että se ei tulisi pois.

Oli kahtena kesänä laidunhoidossa lv-tammavarsa,jolla seuranaan 1 suokkiruuna toises laitsas ja shettis viel erillises liekassa.
Sain opastukset etukäteen:piti vaan siis tarhauttaa,putsata kaviot kahdesti.Harjata päivittäin,samalla tapakasvattaa,sit taluttaa riimunnarussa/suitsissa pikkasen maastopoluilla.
Tämä lv-tammavarsa oli toisena kesänä entistä rauhallisempi,ajolle koulutus aloitettuna. Ei ratsuksi aiottu lainkaan.
Luonne:pahimmat vices poistettu,mutta etukavioilla pikkasen kuopi harjatessa.Luimii tämä Windy Mog (nimi fotnoottina) ja joskus hyökkää.Tutuksi tullutta ei uhkaile.Hyökkäämiset on nyt mun mielestä sellaista et puremaan tulisi,jos tulis päälle.Pomona kun heti aloittaa,ei sit tee mittään..Rakkaat halit ja terkut omistajalle/kasvattajalle,pusi.

moi! minulla on ollut ensi hevosena lämppäri ekäse oikeesttaan tehnyt mitään. seon kyllä totta että kaikki hevoset on erillaisia mutta minusta lämppärit sopisi ensi hevoseksi. hoidan yhtä sakua sekin on lämppäri voit kattoa suku postista kuvia nimellä Zogu Laukko annatko sähkö posti osotteen minun on [email protected] t...veera !!!!!!!!!!!??????????

... säpsyjä :) itellä on tällähetkellä lämppäri tamma. käsitellä ja touhutessa tosi fiksu. mutta kun nousen selkään tai rattaille, niin hui ku joka paikan valtaa erinäköiset möröt :) mutta ne möröt voitetaan kun istutaan selässä tukevasti ja rauhallisesti. aikasempi lämppärini oli samanlainen. ruunista ja ori lämppäreistä en osaa sanoa. vaikka niilläki on tullu kuljettua joillaki talleilla. jokainen on tässäkin yksilö.

Minun ensimmäinen oma hevoseni on lämminverinen ruuna ( 6 vuotias vasta ) Parempaa hevosomistajan pohjaa en olisi saanut yhdeltäkään muulta hevoselta kun tältä. Nuoresta iästään huolimatta tämä on maailman paras hevonen ( minulle ) ELI, joo minusta sopii oikein hyvin. Toki on myös niitä ex-ravureita joilla on pinnapalanu kun ravurina on höynätty niin paljon.. ex ravureitten seasta löytyy kyllä paljonkin hyviä ja lupaavia ratsuja. Luonne on ystävällinen ( ainaki minu hepala ) ei mitään ongelmia hoitamisessa tms.. mutta joskus varsattaa ja haluttais tehä jotaki jäynää.
Ratsastessa oikein mukavia ja hyppää hyvin :)

Eka hevoseni on lämppäri ori, joka syntyi äitini hevosesta. Orin hölmöilyjä on, mutta ei säiky mitään. Ei lintuja tai laitteita. On rauhallisempi, kuin emänsä mikä säikkyy varjojakin. :) Pitkäjänteisyyttä ja rauhallisuutta, niin hyvä tulee.

Tämä nyt on aika karkeaa yleistämistä, mutta ei mahda mitään.

Yleensä lämpöset ovat hyvin vastaanottavaisia, miellyttämisenhaluisia ja pelottomia. Varsinkin ex-ravurit rotuun katsomatta ovat tottuneet maailmanmenoon eivätkä jaksa turhia hötkyillä.

Jokainen hevonenhan on kuitenkin yksilö ja hevosta ei kannata ehkä ruveta valitsemaan rodun vaan juuri luonteen ja omaan käteen sopivuuden perusteella! :)

Minulla on ensimmäisenä hevosena lv-ruuna, jolla ikää 8-vuotta. On aikoinaan ajo-opetettu,
mutta ei ole ravurinhommia koskaan tehnyt sen kummemmin. Hevoseni on mitä sympaattisin ja kiltein olento!
Tykkää kun hoidetaan ja paijataan ja ottaa siinä usein unoset samalla. Ratsastamaan lähdettäessä pitää sitten
poikaa herätellä:) Reipas on ratsastaa, mutta luulen että se on peruja entisen omistajan ratsastustyylistä, joka oli: täysillä! Ollaan harjoiteltu nyt rauhallista menoa ja edistytty huimasti. Hevoseni kuuntelee ja "odottaa" ratsastajaa, eikä karkaa alta. Useinhan reippaus on sitä, että hevonen kaahottamalla pyrkii pääsemään ikään kuin pakoon ratsastajaa. Heppani ei pelkää mitään: puimurit, hävittäjälentokoneet jne. on matkalla tullut vastaan. Alunperin minun ensimmäisen hevoseni piti olla suokki, mutta tapasin niin monia
ärsyttävänluonteisia suokkeja, että hylkäsin ajatuksen. Kaverini suokki on minulle myös tuttu pitkältä ajalta enkä kyllä mene sitäkään rohkeaksi ja kuuliaiseksi kehumaan! Mielestäni lämminveriset ovat täysin aliarvostettuja hevosia. Minun ruunani on täydellinen ensimmäinen hevonen. Kilpahevonen se ei ole, mutta minun hevoseni tärkein tehtävä onkin olla luottoystävä ja harrastekaveri ja sen tehtävän se hoitaa paremmin kuin kv tai pv.

Olin leirillä ratsastamassa joukon kanssa maastossa, itse menin Pertsa-nimisellä lämppäriruunalla. Hän meni mäet ylös ihan kiltisti, ja puskienkin läpi työnnyttiin. Eikä hän sano mitään. Sitten kun päästiin hiekkakuopille, paras kamu katos pienen puskan tääkse, hän vähän säikähti ja juoksi pari askelta perään, niin rakas suokkikaveri hänelle on. Sillon kun ravattiin pientä polkua, pompin vaan satulassa, kevennyksestä ei ollu tietoakaan ! ;) Pertsa hyppää hyvin ja innostuu siitä, laukkaa ja ravaa aina korvat luimussa, ex-ravuri kun on :) Pertsa on silti todella ihana