Vårt Land
Tapio Liinojan kolumni
Julkaistu 09.06.2009
KOLUMNI. Ajattelin sivistää itseäni ja vankentaa huteraa kielitaitoani. Pontimeksi valitsin Hufvudstadsbladetin. Koetin paneutua suomenruotsalaiseen näkökulmaan meistä ja maailmasta. Kuukauden aika oli melko lyhyt, mutta avasi silmiä ja korviakin, koska käänsin radiotakin ruotsinkieliselle puolelle. Kokemus oli suositeltava. Ymmärrän myös paremmin, miksi RKP on aina hallituksessa. Jonkinlainen avarakatseisuus ja hyväksyntä on sisäänrakennettua. Seinät ovat leveällä Hoblassakin, vai Höbläksikö sitä sanotaan.
Olin myös löytävinäni oman ruotsinkielisen puoleni, joka on kaukaa viime vuosisadan alkupuolelta, kun isoisäni kotona Turussa kotikieli oli puoliksi ruotsi. Lukutuokiot tuottivat myös ajatuksen tehdä retki Västanfjärdiin, jonne esi-isä David Hellström Ruotsista tuli. Vai tuliko? Täytyy ottaa selvää.
Kävelin Helsingissäkin vähän eri malliin. Oli kotoisampi meininki eteläisessäkin kaupungissa. Kapteeninkadun ärrällä ostin iltapäivälehden ja savukeaskin ruotsiksi ja sain oikeat tuotteet. Yläkerran naapurimme kanssa puhuimme pari päivää kuulumisia på svenska. Det var kiva, mutta tutut, arkipäiväiset asiat saivat myös uusia, kiintoisia painotuksia. Kieli voi vaikuttaa asioihin.
Kaksikielisyytemme on Suomelle ehdoton rikkaus. Ovat muutkin kielet meille tärkeitä – venäjä, saksa, ranska, espanja ja muut – mutta ruotsi on valmiina. Ruotsin kieltä ei kannata väheksyä ja hukata suomalaisuuteen vedoten, sillä se on Suomea. Kuin Karjalan mänty tai Raaseporin tammi.
Olen päättänyt jatkaa vaatimatonta tutkimusmatkaani. Seuraavaksi saatan kokeilla Ylioppilaslehteä ja hakea kasvavan opiskelijanuorison suuntaa sen sivuilta. Ovatko näkökulmat paljonkin toisenlaisia kuin omalla sukupolvellani, joka hahmotti maailmaa vaikkapa Tampereen yliopiston maineikkaassa alakuppilassa. Miksei seuraava tutustuminen voisi olla myös ylioppilaslehti Turusta tai Rovaniemeltä tilattuna.
Tämä harrastus ei ole kovin kallis. Näinä hivenen ankeina aikoina, jolloin sellun ainekset haetaan enempi Etelä-Amerikan suunnalta ja muu tuottaminen häipyy Kiinan ja Intian nurkille, voi härmäläisyyden liikahduksia aistia tällä tavoin yhden nopean pubikäynnin hinnalla.
Entäs sitten Suomenmaa. Mahtavia näkymiä on edessä maalaisliittolaisuuden nykypäivän hahmottamisessa, ettei se ihan hyydy Vanhasen kuvan tuijotteluun Seiskan kannessa. Ja Tiedonantaja, vieläkös se ilmestyy? Entä Cocktail?
http://www.metrolive.fi/kolumnit/artikkeli/vart-land/2840/
Tapio Liinojan kolumni
Julkaistu 09.06.2009
KOLUMNI. Ajattelin sivistää itseäni ja vankentaa huteraa kielitaitoani. Pontimeksi valitsin Hufvudstadsbladetin. Koetin paneutua suomenruotsalaiseen näkökulmaan meistä ja maailmasta. Kuukauden aika oli melko lyhyt, mutta avasi silmiä ja korviakin, koska käänsin radiotakin ruotsinkieliselle puolelle. Kokemus oli suositeltava. Ymmärrän myös paremmin, miksi RKP on aina hallituksessa. Jonkinlainen avarakatseisuus ja hyväksyntä on sisäänrakennettua. Seinät ovat leveällä Hoblassakin, vai Höbläksikö sitä sanotaan.
Olin myös löytävinäni oman ruotsinkielisen puoleni, joka on kaukaa viime vuosisadan alkupuolelta, kun isoisäni kotona Turussa kotikieli oli puoliksi ruotsi. Lukutuokiot tuottivat myös ajatuksen tehdä retki Västanfjärdiin, jonne esi-isä David Hellström Ruotsista tuli. Vai tuliko? Täytyy ottaa selvää.
Kävelin Helsingissäkin vähän eri malliin. Oli kotoisampi meininki eteläisessäkin kaupungissa. Kapteeninkadun ärrällä ostin iltapäivälehden ja savukeaskin ruotsiksi ja sain oikeat tuotteet. Yläkerran naapurimme kanssa puhuimme pari päivää kuulumisia på svenska. Det var kiva, mutta tutut, arkipäiväiset asiat saivat myös uusia, kiintoisia painotuksia. Kieli voi vaikuttaa asioihin.
Kaksikielisyytemme on Suomelle ehdoton rikkaus. Ovat muutkin kielet meille tärkeitä – venäjä, saksa, ranska, espanja ja muut – mutta ruotsi on valmiina. Ruotsin kieltä ei kannata väheksyä ja hukata suomalaisuuteen vedoten, sillä se on Suomea. Kuin Karjalan mänty tai Raaseporin tammi.
Olen päättänyt jatkaa vaatimatonta tutkimusmatkaani. Seuraavaksi saatan kokeilla Ylioppilaslehteä ja hakea kasvavan opiskelijanuorison suuntaa sen sivuilta. Ovatko näkökulmat paljonkin toisenlaisia kuin omalla sukupolvellani, joka hahmotti maailmaa vaikkapa Tampereen yliopiston maineikkaassa alakuppilassa. Miksei seuraava tutustuminen voisi olla myös ylioppilaslehti Turusta tai Rovaniemeltä tilattuna.
Tämä harrastus ei ole kovin kallis. Näinä hivenen ankeina aikoina, jolloin sellun ainekset haetaan enempi Etelä-Amerikan suunnalta ja muu tuottaminen häipyy Kiinan ja Intian nurkille, voi härmäläisyyden liikahduksia aistia tällä tavoin yhden nopean pubikäynnin hinnalla.
Entäs sitten Suomenmaa. Mahtavia näkymiä on edessä maalaisliittolaisuuden nykypäivän hahmottamisessa, ettei se ihan hyydy Vanhasen kuvan tuijotteluun Seiskan kannessa. Ja Tiedonantaja, vieläkös se ilmestyy? Entä Cocktail?
http://www.metrolive.fi/kolumnit/artikkeli/vart-land/2840/
Vastaukset 15
Vanhimmat
kampanjaa on tuokin juttu.
"Tämä harrastus ei ole kovin kallis. "
Kun tämä pakkoruotsi maksaa yhteiskunnalle n. 4 miljardia vuodessa niin kallistahan se on JA TURHAAN!.
Göran Persson sanoi suomenvierailullaan, että Ruotsilla ei ole varaa kaksikielisyyteen niin kuinka helvetissä Suomella muka on?
Ruotsi uusii kielilakinsa 1.7. jolloin Suomen TÄYTYY seurata perässä! Jo kansainväliset markkinat vaativat sitä.
"Kun tämä pakkoruotsi maksaa yhteiskunnalle n. 4 miljardia vuodessa"
Mistä luku 4 miljardia on lähtöisin? Keksitkö sen itse ja mihin se perustuu?
Et voi myöskään todistaa lukua vääräksi.
"Kaksikielisyyteen" tuhlattuja summia ei tietääkseni ole julkisesti kerrottu.
Voimme siis vain arvailla.
jossei sitä todisteta vääräksi?
Onko tämä netti fenno logiikkaa?
Tuo 4 miljardia nippa nappa liian paljon Perssonille ja Ruotsille. 3,5 miljardia olisi sen verran, että Ruotsillakin olisi varaa tähän sikamaisuuteen jota jotkut rikkaudeksi kutsuvat.
Luetun ymmärtäminen ei taida olla parhaita puoliasi.
En sanonut lukua oikeaksi.
Tyypillistä asioiden täydellistä s(v)ekoittamista!
Kuin suoraan svekomaanikon suusta.
Musta tehdään valkoiseksi ja päinvastoin.
Suomi on kansallisvaltio, jonka kansallisuus on suomalaiset ja kieli suomi.
Suomessa asuu vieraskielinen kansanosa eli surut.
Ruotsalaisuus on naapurimaamme ominaisuus.
Näitä asioita ei pidä sekoittaa.
Kukaan julkkis ei uskaltaisi puhua vastaavaa Ruotsissa tai muussakaan kansallisvaltiossa.
Liinoja on monien muiden nousukkaiden tavoin omaksunut täysin valheellisen virallisen totuuden.
Ihmeen kritiikitöntä tekstiä!
valkoiseksi, joten älä turhaan sinäkään yritä, maanpetturi.
rahat loppu. Joten onpahan ruvennut sitten huoraamaan.
Ja onhan sillä jutun mukaan joku hurri esi-isä, joten se todistaa että se natsi sieltä jostain historian hämäristä puskee pinnalle.
Vaikka voissa paistais, natsi ja rasisti tulee niissä esille vaikka niihin olisi jo sekoittunut suomalaisveri. Ei pysty suomalaisuus tasoittamaan arjalaisten natsiverta. Taitaa ainoastaan hauta parantaa ne siitä.
totuuksia laukovan älykön kirjoituksen edessä.
Pelkkää ala-arvoista henkilöön kohdistuvaa herjaa vain lentää.
No, eihän se ketään yllätä.
Totuuksia laukovan?
Suurin osa tekstistä oli mielipidettä!
Selvästi ajatuspaja Mangan touhuja.
Liinojalla kuten monella muullakin ruotsinmielisellä on johtopäätös-ajattelu pahasti metsässä.
Jokainen toki saa tykätä ruotsalaisuudesta tai mistä muusta kulttuurista tahansa mielin määrin. Tämä on vapaa maa(paitsi kielivapaus).
Siitä ei kuitenkaan saa johtaa pakkoruotsittamista! Asioilla ei ole mitään loogista yhteyttä.
Minä ihailen nepalilaisuutta, mutta en koskaan vaatisi ketään pakolla lukemaan ja muutenkaan omaksumaan nepalilaista kulttuuria.
Tämä väärämielinen ajattelu on nimenomaan Suomeen pesiytynyt tapa.
pahasti kateissa.
Väännän rautalapiosta svekolle:
Jonkun pitämisestä ei saa johtaa sen pakottamista.
Erittäin selvää, yksinkertaista ja LOOGISTA.