Vaikka tämä ei käytännössä ole keskustelupalsta siinä mielessä, että ihmiset toistensa mielipiteitä paljoa kuuntelisivat, niin jospa kuitenkin hieman yritän.
Luin tuossa lomillani mm. Martin Reesin Avaruuden avainluvut. Kirja on itseasiassa käsittämättömän epämatemaattinen nimestään huolimatta.
Tuon kirjan eräs pointti oli se, että maailmankaikkeus näyttää ihmiselle suunnitellulta. Linkittämässäni muuten mainiossa tiivistelmässä tuo suunnitelmallisuus kätketään "metafysiikkaan".
http://www.raahe.fi/~lukio/verkkari/kirjat/rees.htm
Suunnittelun vaihtoehdoksi tarjottu multiuniversumi mallihan ei perustu muuhun kuin juuri tuon suunnitelmallisuuden "hävittämiseen", ei mihinkään havaintoihin ainakaan. Itselleni tuli seuraavia ajatuksia mieleen, jos multiuniversumimalli kävisi selitykseksi:
1) Meidän nykyisen maailmankaikkeuden "luoja" voisi olla toisesta universumista, eli maailmankaikkeuden ulkopuolisen tekijän vaikutusta ei voisi mitenkään hylätä. Ja entäs ne, jotka pelkäävät "aukkojen jumalan" jäävän vaille piiloja? Nythän niitä tuli äärettömästi lisää!
2) Mikä tahansa havainto voitaisiin selittää: "se tapahtui vain tässä universumissa, ei missään muualla". Näin meillä olisi yksi tapaus, missä neitseestä syntynyt rakennustyöläinen nousi kuolleista. Ei nyt mitenkään yleinen tapaus, vain tässä universumissa.
Mitä siis tahdon sanoa, että yliluonnollista Luojaansa pakenevat kosmologit avaavat kaikille yliluonnollisille ilmiöille "tieteellisen" selityksen, jos he vetävät multiuniversumin tieteellisesti hyväksyttäväksi hypoteesiksi. Vaikka esim. uskonkin Jeesuksen syntyneen neitseestä, en väitä ilmiötä luonnolliseksi tai edes tieteellisesti selitettäväksi. Pidän sitä yliluonnollisena ihmeenä.
Eli kyllähän minun mielestä nuo epätodennäköiset avainluvut antavat viitteitä suunnitelmallisuudesta, mutta ehkä tieteessä voi joskus tyytyä tietämättömyyden tunnustamiseenkin?
Luin tuossa lomillani mm. Martin Reesin Avaruuden avainluvut. Kirja on itseasiassa käsittämättömän epämatemaattinen nimestään huolimatta.
Tuon kirjan eräs pointti oli se, että maailmankaikkeus näyttää ihmiselle suunnitellulta. Linkittämässäni muuten mainiossa tiivistelmässä tuo suunnitelmallisuus kätketään "metafysiikkaan".
http://www.raahe.fi/~lukio/verkkari/kirjat/rees.htm
Suunnittelun vaihtoehdoksi tarjottu multiuniversumi mallihan ei perustu muuhun kuin juuri tuon suunnitelmallisuuden "hävittämiseen", ei mihinkään havaintoihin ainakaan. Itselleni tuli seuraavia ajatuksia mieleen, jos multiuniversumimalli kävisi selitykseksi:
1) Meidän nykyisen maailmankaikkeuden "luoja" voisi olla toisesta universumista, eli maailmankaikkeuden ulkopuolisen tekijän vaikutusta ei voisi mitenkään hylätä. Ja entäs ne, jotka pelkäävät "aukkojen jumalan" jäävän vaille piiloja? Nythän niitä tuli äärettömästi lisää!
2) Mikä tahansa havainto voitaisiin selittää: "se tapahtui vain tässä universumissa, ei missään muualla". Näin meillä olisi yksi tapaus, missä neitseestä syntynyt rakennustyöläinen nousi kuolleista. Ei nyt mitenkään yleinen tapaus, vain tässä universumissa.
Mitä siis tahdon sanoa, että yliluonnollista Luojaansa pakenevat kosmologit avaavat kaikille yliluonnollisille ilmiöille "tieteellisen" selityksen, jos he vetävät multiuniversumin tieteellisesti hyväksyttäväksi hypoteesiksi. Vaikka esim. uskonkin Jeesuksen syntyneen neitseestä, en väitä ilmiötä luonnolliseksi tai edes tieteellisesti selitettäväksi. Pidän sitä yliluonnollisena ihmeenä.
Eli kyllähän minun mielestä nuo epätodennäköiset avainluvut antavat viitteitä suunnitelmallisuudesta, mutta ehkä tieteessä voi joskus tyytyä tietämättömyyden tunnustamiseenkin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Max Tegmark selittää asian sulle kyllä paremmin
otsikon kuvaamassa paralleluniversumissa,
(tästä on myös uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä
mutta näyttää onnettoman sekavalta)
maailmankaikkauksien multiversumi monella eri tasolla..
Se lähtee siitä että jos on maapallo, jossa on elämää, niin voidaan päätellä että on planeettoja joissa se on "epäonnistunut" Mars, Jupiter...
Jos on aurinkokunta (meidän) jossa elämä on onnistunut niin on varmaan aurinkokuntia joissa on epäonnistunut se synty. No Hubble on näyttänyt viime vuosina että näin näyttäisi olevan (Osiris on liian kuuma planeetta..).
Näin analogisesti jatkaen, voi olla siis myös universumeita joissa elämää ei synny, joissa planeettojakaan ei synny...
Analogisia havaintovihjeitä, aihetodisteita ON.
Kvanttitietokoneet antanee konkreettisempia todisteita, jos ne saadaan toimimaan.
Tämä "jumala" on kuin yrityksen ja erehdyksen tapapihan seppä jolla on ympäriinsä epäonnistuneita rumia kuita ja planun romuja siinä ympärillä.. palvelisitko sä sitä
diktaattorinas?
Reesiä en muuten ole lukenut.
Kvanttifysiikkahan sallii jo ihmisten mennä seinän läpi, siittiön Mariaan ilman siitosta ja kynien nousta ilmaan itsekseen ym. yliluonnollista.
Se on vaan hirmu epätodennäköistä.
K.V.Laurikainenhan koitti aurata Jumalan sormelle
kvanteilla tietä.
Et muuten vastannut oikeastaan mitään,varsinaiseen asiaan?
Lopeta jo se polkupyörällä ajo paljainpäin juovuksissa, sillä muuten demoonit vinkuvat korvissasi entistä enemmän.
kuin pohtia aikasten teoreettisia multiversumeita, äärettömän usein bigbangboinutta yhtä versumia, 9 x matrixia, tai mitä tahansa sellaista toistaiseksi scifiä.
Niin paljon kiusallisempaa mielestäni on ajatella että se ensimmäinen ja ainoa liikuttaja olisi se kuviteltavista olevista vaihtoehdoista se monimutkaisin ja ihmeellisin olio, se sellainen scifin scifi joka mm. valmistaa edellä mainittuja pörriäisiä ihan vaan omaksi ilokseen.
Ajatteletko muuten että kysymyksemme pysyvät pääpiirteittäin ainiaan samoina, vastausten vain vaihdellessa ?! Otaksun kyllä näin, näissä asioissa, näillä kapasiteeteilla. hmmmm, ellei...sitten jos ja kun niin, no just juu...
Moi!
Tuota Reesen kitrjaa en ole lukenut, mutta kirjassaan "ennen alkua" hän käsittelee paljon juuri multiuniversumien teorioita.
Mitä tuohon "maailmankaikkeus on ihmiselle tehty"-ideaan tulee, niin paremminkin se todistaa sen puolesta että tässä maailmankaikkeudessa (mahdollisesti sinoassa) kehittyy helpoiten juuri sellaisia olentoja jotka tulevat tässä maailmankaikkeudessa parhaiten toimeen. Tätähän evoluutioteoria nimenomaan painottaa: sopeutuvin menestyy.
Jos sopeutumista ja sopeutuvimman selviämistä on tapahtunut muutama miljardi vuotta, niin tulos on varmaankin jo erittäin hyvin sopeutuva.
--
Ehkä luet sen kirjan vielä? Asia kylläkin on tietääkseni paljolti samaa kuin "ennen alkua".
http://www.tsv.fi/ttapaht/016/karttunen.htm
Alex:[tässä maailmankaikkeudessa (mahdollisesti sinoassa) kehittyy helpoiten juuri sellaisia olentoja jotka tulevat tässä maailmankaikkeudessa parhaiten toimeen]
Kyse lienee siitä, että jotain voisi ylipäätään kehittyä. Sanos, millaisia olentoja kehittyy parhaiten tähdettömässä plasmauniversumissa? Varmaan niitä siellä parhaiten toimeentulevia? Eli kemiallisten sidosten olemassaolo on yksi niistä kriittisistä jutuista, joihin nuo herkähköt avainluvut viittaavat.
Kemiallisia sidoksia ei esiintyisi lyhytaikaisessa kuumassa universumissa, niitä ei esiintyisi tähdettömässä universumissa. Niillä ei olisi merkitystä mustien aukkojen universumissa, eikä tasalämpöisessä 3 K universumissa, ei vety-helium universumissa jne
Evoluutiopelejä ei voi alkaa pelaamaan ilman kemiallisia sidoksia.
Tietämättömyyden tunnustamiselle on paljon tilaa.
Moi !
Jees, sellaisessa universumissa esiintyisi ehkä elämää jota me tässä universumissa emme osaa edes kuvitella. Toisaalta tämäkin universumi on aika tyhjä nykyisenlaisesta elämästä 50 miljardin vuoden kuluttua.
Toisaalta yksittäisen tapauksen todennäköisyyksien laskemisessa ei ole mitään mieltä, varsinkaan kun ymmärryksemme mukaan, oli sitten kuinka epätodennäköinen tahansa, niin tämä universumi on tapahtunut asia. Todennäköisyys sen olemassaololle on ainakin minun ymmärtääkseni 1.
Jos alkeishiukkasiin vaikuttavat voimat olisivat hiukan erilaisia olisi tuloksena toisenlainen universumi. Sen olemuksen pähkäileminen on tietysti aika mielenkiintoista, mutta kun tietää että esimerkiksi veden ominaisuuksien johtaminen vedystä ja hapesta on nykytiedon mukaan mahdotonta niin on aivan mahdotonta sanoa minkälaista materiaa olisi universumissa jonka vakiot olisivat erilaiset.
Minä mielestäni myönnän tässä nimenomaan tietämyksen (ainakin tämänhetkisen) rajat. Noissa hyupoteeseissa ollaan niin kaukana reaalimaailmasta ja siitä mitä voimme mitata ja havaita että on parempi vain todeta: en tiedä.
--
olettaa, että multiversumia ei voisi olla olemassa.
Muistaakseni kirjassa sanotaan jopa, että jotkut keskeneräiset teoriat vihjaavat siihen suuntaan ja systeemiä on yritetty simuloidakin, mutta koneiden laskentateho ei tähän vielä tunnu riittävän.
Olisi kiintoisaa tietää kuinka moni lottovoittaja tosissaan pohtii kysymystä siitä, että miksi kohtalo valitsi juuri hänet.
Onko mitään syytä olettaa, ettei Jumalaa olisi, jos ei ole mitään syytä olettaa, ettei multiversumia olisi?
Jos nyt haluat ymmärtää ajatuksiani, kiinnität huomioita tähän verrantoon Jumala:multiversumi, etkä ajattele, että esitin jonkin jumaltodisteen.
on meillä, koska saimme juuri sopivat luonnonvakiot.
Koska kaikki muutkin vaihtoehdot esiintyvät, ei mitä ilmeisemmin ole mitään hienosäätöä.
En huomannut, että olisit vastannut kysymykseeni.
pitäisi vastata?
Ei toki voi todistaa, että jumalaa ei olisi olemassa, mutta multiversumikin viittaa siihen, että ainakin hän on piilottanut itsensä hyvin, koska hienosäätöjuttu katoaa multiversumin syövereihin.
Jumala on selityksenä liian hyvä: GDI käy mihin tahansa ilmiöön.
Multiversumi on melkein sama asia noin selitysteknisesti. Mitä tahansa havaitaan, kaikkeen voidaan sanoa: multiversumi!!!!
Tätä nyt tässä yritin viestiä. En tiedä miksi.
kirjassa puhutiin, että multiversumi voitaisiin ehkä todistaa niin teoreettisesti kuin jopa kokeellisesti.
Jumalaan tämä tuskin onnistuu.