Adventistien valo = 22.10.1844

Adventistien valo on 22.10.1844 ja siinä valossa he sitten ovat eksyksissä pimeydessä.

Näin Ellen White opetti näkyopetustaan ja hänhän on Adventtikirkon uskontunnustuksen opinkohdan nro 17. mukaan jatkuvana ja arvovaltaisena totuuden lähteenä adventisteille:

”Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (Ellen White kirjassa A Word to the ”Little Flock” s. 14)

Eli 22.10.1844 on muka Ilmestyskirjan keskiyön huuto ja ilman sitä ei voi nähdä Jeesusta, vaan putoaa pois taivastieltä.