Olemme vakituisessa työssä oleva pariskunta. Käteen jää yhteensä 5200 euroa kk. Päätimme ostaa asunnon. Minulla on yksi maksuhäiriömerkintä, vuodelta 2006 (summa 112 euroa) joka on maksettu pois. Merkintä poistuu 2009. Meillä oli kaksi takaajaa ja pantiksi laittaa kokonaan maksettu anopin asunto. Omia säästöjä on kertynyt lähes 20 000 euroa.
Puhuimme pankissa tilanteestamme ja kerroin rehellisesti maksuhäiriömerkinnästä. Pankissa sanottin että se ei haittaa, koska muuten on tilanne kunnossa. Saimme myönteisen lainapäätöksen, kirjallisena.
Löysimme asunnon ja teimme ostotarjouksen joka hyväksyttiin.
Pankki ilmoittikin että peruu kuitenkin lainapäätöksen, maksuhäiriömerkinnän takia. Hyvä etteivät päällemme sylkeneet. Pankkivirkailija käski minua palaamaan 6 vuoden päästä asiaan, koska silloin heidän rekisteristään tuo merkintä poistuu.
(Tämän seuraksena mieheni suku vaihtoi pankkia, ja tämä pankki menetti monta hyvää asiakasta. Mm. kahden mieheni veljen firman asiat siirrettiin toiseen pankkiin.. Pankinjohtaja soitteli monesti perään ja pyyteli anteeksi, sanoi että tässä oli syntynyt väärinkäsitys jne jne..)
Meillä oli viikko aikaa saada asuntolaina, muuten joutuisimme maksamaan sakkomaksun. Toisessa pankissa kieltäydyttiin edes neuvottelemasta asiasta, nuori nainen nauroi meille, sanoi ettei edes kysy pankinjohtajalta koska maksuhäiriömerkinnän omaaville ei myönnetä minkäänlaisia lainoja, oli takuut sitten kunnossa tai ei. Kolmannessa pankissa sanottiin että ilman muuta onnistuu, noin mitätön merkintä ei pilaa tällaista asiaa. Saimme lainan ja vielä erittäin hyvällä korolla, teimme asuntokaupan.
Voiko pankki noin vaan perua lainalupauksen, joka meillä oli siis kirjallisena? Nyt vaan harmittaa se mieletön paniikki minkä tuo aiheutti, vaikka saatiinkin lopulta se laina paljon alhaisemmalla korolla tästä toisesta pankista.
Lisäksi neuvon kaikkia että älkää antako luottotietojenne mennä! Sen jälkeen menee myös ihmisarvo, ja teistä tulee toisen luokan kansalaisia, olittepa kuinka hoitaneet jälkikäteen asianne hyvin.
Puhuimme pankissa tilanteestamme ja kerroin rehellisesti maksuhäiriömerkinnästä. Pankissa sanottin että se ei haittaa, koska muuten on tilanne kunnossa. Saimme myönteisen lainapäätöksen, kirjallisena.
Löysimme asunnon ja teimme ostotarjouksen joka hyväksyttiin.
Pankki ilmoittikin että peruu kuitenkin lainapäätöksen, maksuhäiriömerkinnän takia. Hyvä etteivät päällemme sylkeneet. Pankkivirkailija käski minua palaamaan 6 vuoden päästä asiaan, koska silloin heidän rekisteristään tuo merkintä poistuu.
(Tämän seuraksena mieheni suku vaihtoi pankkia, ja tämä pankki menetti monta hyvää asiakasta. Mm. kahden mieheni veljen firman asiat siirrettiin toiseen pankkiin.. Pankinjohtaja soitteli monesti perään ja pyyteli anteeksi, sanoi että tässä oli syntynyt väärinkäsitys jne jne..)
Meillä oli viikko aikaa saada asuntolaina, muuten joutuisimme maksamaan sakkomaksun. Toisessa pankissa kieltäydyttiin edes neuvottelemasta asiasta, nuori nainen nauroi meille, sanoi ettei edes kysy pankinjohtajalta koska maksuhäiriömerkinnän omaaville ei myönnetä minkäänlaisia lainoja, oli takuut sitten kunnossa tai ei. Kolmannessa pankissa sanottiin että ilman muuta onnistuu, noin mitätön merkintä ei pilaa tällaista asiaa. Saimme lainan ja vielä erittäin hyvällä korolla, teimme asuntokaupan.
Voiko pankki noin vaan perua lainalupauksen, joka meillä oli siis kirjallisena? Nyt vaan harmittaa se mieletön paniikki minkä tuo aiheutti, vaikka saatiinkin lopulta se laina paljon alhaisemmalla korolla tästä toisesta pankista.
Lisäksi neuvon kaikkia että älkää antako luottotietojenne mennä! Sen jälkeen menee myös ihmisarvo, ja teistä tulee toisen luokan kansalaisia, olittepa kuinka hoitaneet jälkikäteen asianne hyvin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
1.8.2008 tuli uusi laki luottohäiriömerkintään; luottohäiriö merkintä pysyy 3 vuotta, mutta jos sen maksaa kokonaan pois, niin luottomerkintä poistuu kahdessa vuodessa, mutta siitä pitää ilmoittaa suomen asiakastietoon. (velkoja ilmoittaa, pitää pyytää erikeen)
kannattaa ottaa selvää:)
ja pankin on kyllä ihan turha mistään kuudesta vuodesta uhkailla, koska vanhat merkinnät eivät näy missään (ehkä pankin tiedoissa) mutte ne eivät vaikuta!
-m
Näkemättä lainapäätöksen ehtoja ei voi myöskään ottaa kantaa siihen, onko pankilla ollut oikeus peruuttaa kyseinen päätös. Mutta syy lainapäätöksen perumiseen ainakin kuulostaa erittäin kummalliselta, koska kyllähän pankin pitäisi ennen lainapäätöksen myöntämispäätöstä tarkastaa asiakkaan luottotiedot. Tuon häiriömerkinnän ei mitenkään olisi pitänyt tulla pankille yllätyksenä.
Vahingonkorvaus ei kuitenkaan tapauksessa tule kyseeseen, koska teille ei ole aiheutunut mitään vahinkoa, päin vastoin. Mainitsemastasi "paniikista" tai "harmista" ei korvausta myönnettäne.
Jos talouden tulot ovat noin hyvät, niin MITEN IHMEESSÄ olet antanut jonkun pikkiriikkisen 112 euron laskun mennä maksuhäiriöön saakka? Jos kerran säästöjäkin on kertynyt. Eihän tuossa ole järjen häivää.
Provoviesti tuo aloitus, epäilen.
Eli aina en ole ollut noin hyvissä töissä. Luottohäiriö tuli maksamattomasta puhelinlaskusta. Omaa tyhmyyttäni pilasin ne.
Miksi IHMEESSÄ keksisin tällaisen provon, kuka tästä provosoituisi?!
Epäilen sitä, että lama-ajan pankkivirkailijoista muutamat ovat omaksuneet hiukan liian aktiivisen otteen pankin lainarahojen suojelemiseen. Ollaan niin virkaintoisia ja pidetään pankin puolta nin sokeasti ettei huomata, että asiakkaat häipyvät. Tuntuu kai niin mukavalta kun voi tuomita toisia ja nöyryyttää oikein olan takaa. Pitäisi muistaa, kuinka paljon pankki on kiskonut vakiasiakkailtaan vuosien saatossa korkoa sekä kaiken maailman toimitus-ym. maksuja. Summat ovat esim. 10 vuoden asiakkuuden jälkeen niin isoja, että kyykytyksen ei olisi mitään aihetta.
Pankin vaihto on hyvä mielenilmaus, joskaan yritysmaailmassa ei aivan simppeli toimenpide.