Paavali puhuu esimerkikai "salatusta viisaudesta josta osaa kertoa vain täydellisten tykönä. Sitävastoin toisille voi antaa ainoastaan maitoa, jotakin kevyempää, sillä he ovat kuin lapset, jotka eivät siedä vahvaa ruokaa, vaan maitoa". Siis heille ei voi puhua Jumalan syvimmistä viisauksista/salaisuuksista. Niitä sanoja ei materialistinen uskovainen kristitty ymmärrä? Kirkkokuntien selitykse tuntuvat hyvin vahvasti olevan kovin ylimalkaisia, yleensä he vetoavat siihen, että nuoret seurakunnat, joille paavali kirjoitti, olivat vielä niin vähän perillä kristinuskonopinkappaleista, joten niitä ei voinut lähestyä samalla tavalla kuin vanhinta seurakuntaa.
Mutta onhan meidän nykyajan kristittyjen ja uskovaisten aivan toisin: Olemmehan perillä asioista mitä tulee kristinuskon totuuden suhteen, niin, että me tiedämme ja käsitämme, nyt selvästi, sen mikä alkuaikoina oli vielä peitossa vasta kääntyneiltä kristityiltä! Mutta olikohan näin? Emmeköhän voisi ajatella pikemminkin päinvastoin niin, että ensimmäiset kristilliset seurakunnat/kristityt jotka nauttivat opetusta itse Mestari opettaja Jeesus Kristukselta. Sendähden luulisin, että he olivat lähempänä Jumalan valtakunnan salaisuuksia kuin konsanaan meidän jakautuneet kirkkokuntamme ja lahkomme.
Meidän täytyy tunnustaa ettemme ole läheskään ymmärtäneet/ käsittäneet Paavalin Damaskon tapahtumaa. Jos sanomme Damaskon tapahtumaa Paavalin kohdalla jonkinlaiseksi armonosoitukseksi paavalia kohtaan niin, että Jeesus Kristus valitsi hänet ;Paavalin työnsä jatkajaksi Jeesus Kristuksen uskon levittäjäksi ja sen tähden ilmestyi hänelle, kuten esimerkiksi Adventtikirkon edustajat väittävät? Silloin tämän väittämän mukaan annetaan ymmärtää, että Damaskon tapahtuma oli jonkin moinen spiritistinen ilmestys, eli henki ilmestys jommoista ei sitten myöhemmin ole sattunut
Mutta Paavali sai Damaskon tiellä kokea, että Jumala jota hän oli aina pelännyt ja kunnioittanut, sekä rakastanut: ilmoitti itsensä hänelle. Millä tavalla, ja kenessä? Kristuksessa Pojassaan, Jumalaa Isää ei voi ymmärtää muuten, kuin Pojan kautta, siis itse Pojassa. Poika ainoastaan ymmärtää Isää jumalaa: Poika tietää vain yksin Isästä Jumalasta. No niin siis tässä Damaskon tapahtumassa Paavali tuli tietoiseksi Pojassa - Jumalasta: Paavali tässä Damaskon tapahtumassa, - ihmeellisessä kokemuksessa ja ilmestyksessä tunsi ja tiesi olevansa hänkin Jumalan Poika. Siinähän tuo tuo koko tapahtuman pääsisältö. Siis ainoastaan Poika voi meille kirkastaa Isän Jumalan.
Pojan kautta voimme kohda Myöskin Isän, eikö niin? Ja tuon kohtaamisen jälkeen olla Isään katkeamattomassa yhteydessä. Mutta - Pojaq tuleekin saada ilmestyä meissä ensin: silloin Jumala on meidän Isämme j me hänen Poikiansa. Tämä kokemus oli se, joka muutti Paavalin elämän täydellisesti. Entisestä Jeesus Kristuksen vainoojasta ja murhamiehestä tuli lämmin sydäminen Jeesus Kristuksen seuraaja. Paavali ymmärsi ja tajusi, ettei hän tiennyt oikeasta uskon-totuudesta mitään juutalaisena Nooseksen lain noudattajana, rabbiiniusko oli nyt täysin arvoton, sen rinnalla mitä hän koki Damaskontiellä Uudestisyntymisessä, nyt hän oli saavuttanut sen mitä hän oli yrittänyt löytää Juutalaisten laki uskonnosta, joka olisi johtanut hänet yhä kauemmaksi siitä mitä hän Kristuksessa sai uudestisyntyneenä kokea. Paavalissa syntyi usko Jeesus Kristuksen hyvyyteen anteeksiantoon ja rakkauteen: joka puuttui entiseltä Mooseksen lakia täsmällisti noudattavalta Saulilta, uusi Paavali osai, ja pystyi nyt Rakastamaan Kristuksen seuraajia ja hänen sydämensä oli täysin avoinna rakkaudelle myöskin "pakanoille"
Mutta onhan meidän nykyajan kristittyjen ja uskovaisten aivan toisin: Olemmehan perillä asioista mitä tulee kristinuskon totuuden suhteen, niin, että me tiedämme ja käsitämme, nyt selvästi, sen mikä alkuaikoina oli vielä peitossa vasta kääntyneiltä kristityiltä! Mutta olikohan näin? Emmeköhän voisi ajatella pikemminkin päinvastoin niin, että ensimmäiset kristilliset seurakunnat/kristityt jotka nauttivat opetusta itse Mestari opettaja Jeesus Kristukselta. Sendähden luulisin, että he olivat lähempänä Jumalan valtakunnan salaisuuksia kuin konsanaan meidän jakautuneet kirkkokuntamme ja lahkomme.
Meidän täytyy tunnustaa ettemme ole läheskään ymmärtäneet/ käsittäneet Paavalin Damaskon tapahtumaa. Jos sanomme Damaskon tapahtumaa Paavalin kohdalla jonkinlaiseksi armonosoitukseksi paavalia kohtaan niin, että Jeesus Kristus valitsi hänet ;Paavalin työnsä jatkajaksi Jeesus Kristuksen uskon levittäjäksi ja sen tähden ilmestyi hänelle, kuten esimerkiksi Adventtikirkon edustajat väittävät? Silloin tämän väittämän mukaan annetaan ymmärtää, että Damaskon tapahtuma oli jonkin moinen spiritistinen ilmestys, eli henki ilmestys jommoista ei sitten myöhemmin ole sattunut
Mutta Paavali sai Damaskon tiellä kokea, että Jumala jota hän oli aina pelännyt ja kunnioittanut, sekä rakastanut: ilmoitti itsensä hänelle. Millä tavalla, ja kenessä? Kristuksessa Pojassaan, Jumalaa Isää ei voi ymmärtää muuten, kuin Pojan kautta, siis itse Pojassa. Poika ainoastaan ymmärtää Isää jumalaa: Poika tietää vain yksin Isästä Jumalasta. No niin siis tässä Damaskon tapahtumassa Paavali tuli tietoiseksi Pojassa - Jumalasta: Paavali tässä Damaskon tapahtumassa, - ihmeellisessä kokemuksessa ja ilmestyksessä tunsi ja tiesi olevansa hänkin Jumalan Poika. Siinähän tuo tuo koko tapahtuman pääsisältö. Siis ainoastaan Poika voi meille kirkastaa Isän Jumalan.
Pojan kautta voimme kohda Myöskin Isän, eikö niin? Ja tuon kohtaamisen jälkeen olla Isään katkeamattomassa yhteydessä. Mutta - Pojaq tuleekin saada ilmestyä meissä ensin: silloin Jumala on meidän Isämme j me hänen Poikiansa. Tämä kokemus oli se, joka muutti Paavalin elämän täydellisesti. Entisestä Jeesus Kristuksen vainoojasta ja murhamiehestä tuli lämmin sydäminen Jeesus Kristuksen seuraaja. Paavali ymmärsi ja tajusi, ettei hän tiennyt oikeasta uskon-totuudesta mitään juutalaisena Nooseksen lain noudattajana, rabbiiniusko oli nyt täysin arvoton, sen rinnalla mitä hän koki Damaskontiellä Uudestisyntymisessä, nyt hän oli saavuttanut sen mitä hän oli yrittänyt löytää Juutalaisten laki uskonnosta, joka olisi johtanut hänet yhä kauemmaksi siitä mitä hän Kristuksessa sai uudestisyntyneenä kokea. Paavalissa syntyi usko Jeesus Kristuksen hyvyyteen anteeksiantoon ja rakkauteen: joka puuttui entiseltä Mooseksen lakia täsmällisti noudattavalta Saulilta, uusi Paavali osai, ja pystyi nyt Rakastamaan Kristuksen seuraajia ja hänen sydämensä oli täysin avoinna rakkaudelle myöskin "pakanoille"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paskaa. Pyhä-Henki antoi viisauden Paavalille...uskomattomat luulevat,että kristin-oppia opitaan pikkuhiljaa...Paavali syntyi Hengestä,ja oli heti pätevä opettamaan pelastuksen tien.
Ei kai Pyhä Henki paskaa ole? Nimenomaan jumalallinen viisaus valaisi Paavalin elämänymmärryksen, ja siksi paavalista tuli Kristuksen seuraaja. Kristus Paavalissa oli tuo Henkin voima joka asettui Paavaliin, niinkuin hän itse sanookin Room.8:1.3.1 jae Niin nyt siis ei ole mitään kadotustuomiota niille jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 2,jae Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut kuoleman laista. 3,jae. Sillä mikä laelle oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki (Poikansa) kautta, lähettämällä Oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa. Eikö tämä ole aika selvää tekstiä Paavalilta oman uudestisyntymisensä pohjalta, ainakin minun mielestäni, ymmärrän toki Paavalin valtaavan Damaskon tapahtuman, ja hänen käymänsä uudestisyntymisensä Kristuksessa: Siinä on meille jokaiselle haastetta.
Paavali tunsi kirjoitukset oikein hyvin - ja osasi sitten tulkita ne OIKEIN - kun Jeesus hänelle tehtävän antoi. On väärin kuvitella että evankeliumi ei olisi koko Raamatussa ja Paavalille oli Vt:n kirjoitukset hyvin selvillä - hän vain ei ymmärtänyt niiden todellista sisältöä ennenkuin sai Pyhän Hengen valon elämäänsä..
Sama asia tänään - ihmiset seuraavat ihmisoppeja koska eivät lue Raamattua tai sitten eivät ymmärrä lukemaansa koska heille on etukäteen selitetty mitä Raamattu (muka) sanoo.
Sellainen ajatus että tämän päivän ihmiset eivät voisi ymmärtää Raamattua on väärä - sillä Raamattu on jokaisen edessä (maailman levinnein kirja) ja täysin ymmärrettävänä jos haluaa hen ymmärtää.. mutta kannattaa alkaa Raamatunkin lukeminen sen alusta (aivan niinkuin muidenkin kirjojen) silloin siitä saa helpoimmin saa oikean käsityksen.
Varoitus:
Joka muuttaa Raamatun sanoja toiseksi ei luonnollisesti voi ymmärtää sitä täysin oikein - siksi ei kannata tehdä kuolemasta > elämää, tuhosta > ikuista piinaa, pelastuksesta > vain jonkinlaista veristä näytelmää ja niin edelleen - vaan lukea Raamattu juuri sellaisena kuin se on kirjoittettu ja vasta kun olet lukenut koko kirjan tehdä lopulliset päätökset siitä mitä olet lukenut - sillä vasta silloin tulee Raamatun kokonaisuus selvänä esiin.
tkä menemme tämänpäivän yhteiskunnassamme? Mitä ne vakuuttavat itsestään? Meidän on otettava tarkalleen huomioon eräs tosi seikka, se että jokainen kirkollinen yhteisö sanovat; totuus on meillä! - Me tiedämme mitä ja mistä puhumme! Jos tänä päivänä menemme minkä tahansa kirkon teologilta/pastorilta kysymään, no onko taikauskoa juutalaisuutta, mitä te selitätte Jumalasta ja elämän suuresta salaisuudesta kaikkeudessa j.n.e. Vai onko se teidän filosofiaanne? Niin varmasti he kauhistuu, ja sitten hän vastaa; ei suinkaan se ole taikauskoa enempää kuin filosofiaakaan, sillä se on Jumala Poikansa kautta ilmoittama totuus, ja siksi se kristillinen puhdas sanoma, jota me opetamme, ja julistamme kirkoissamme kansalle.
Vaikka eivät he omasta kokemuksestaan tiedä onko ihminen kuoleman jälkeen olemassa. Totta kai teologit ja muut kirkolliset johtajat luottavat lujasti siihen kirjaan, siis raamattuun, tulkiten sitä kirkollisten opinkappaleiden valossa, ja tottakai he uskovat profeettoihin jotka kertovat kuolemanjälkeisestä elämästä. Mutta eivät he usko, että ihminen voisi päästä mihinkään tietoon "salaisista" eli (esoteerisistä) asioista, joista kyllä Paavalikin kirjoittaa kirjeissään. Hehän pitävät sitä turhana tietona, jopa asiattomana/ vaarallisena. Mutta heidän uskonsa sisällys onkin siinä, että uskonto itse on totuus.
Näin ollen joudummekin toisen kysymyksen eteen. Entäpä jos uskonnon nykyiset piispat ja heidän perässään papit ja muut jumaluusoppineet ovatkin käsittäneet uskonnon todellisen merkityksen ja tarkoituksen väärin? Ehkä sen tarkoitus ei olekkaan kannattajassaan kasvattaa vain sokeata uskoa, vaan todellista elävää etsintää. Ja nimenomaan omakohtaisesti, käyttämällä ymmärryksen ja järjen kallista lahjaa jonka hän on saanut perinnöksi Itse Isältä Jumalalta aikojen aamuna.
Ehkäpä uskonnon todelliset opit ovat sittenkin syvällisen tutkimuksen tuloksia, joiden todenperäisyys selviää vain sille joka tutkimalla etsii ja kulkee omaa sisäistä tietä: valvoen joka hetki Jumalallisen viisauden läsnäoloa. Ehkä Hengen tie on sittenkin kirkoilta ja lahkoilta unohtunut niin, että uskonnon kuollut kirjain on jäänyt jäljelle? Lainaan tässä kohdassa Paavalia. "Ef.3:3-5. Että tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen edellä lyhyesti kirjoittanut, josta te lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen, jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se on nyt Hengessä ilmoitettu Hänen pyhille apostoleilleen ja profetoille. kuudes jae. "Että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa Evankeliumin kautta".
Raamattuamme voimme lukea eli Pyhää kirjaa kolmella eri tavalla. Me voimme lukea raamattuamme joko tunteen, älyn, tai tahdon kannalta. Jos esim; luemme tunteen kannalta, silloin se tapahtuu uskon valossa, ja silloin me luotamme aivan kuin ennakko-ohjauksen mukaan, ja silloin me luotamme lukemaamme kirjaimellisesti. Mutta jos me sitten luemme älyn ohjaamina, silloin lukeminen tapahtuu kritiikin ohjauksessa. Jos sitten taas luemme vain tahdon kannalta, tapahtuu lukeminen käytännöllisen elämän kannalta, jolloin sulatamme lukemamme elämämme käytäntöön. Silloin me ymmärrämme miksi Jeesus puhui kansalle vertauksilla ja opetuslapsille suoraan käytäntöön. Tässä on se ongelma jota kirkot eivät ole sulattaneet.
ovat enemmän tai vähemmän eksyneitä.. niinkuin suurimman ajan historiassa..
Muta mitä muuta me voisimme odottaakaan? Kirkot ovat ihmisten ja ihmiset ovat mitä ovat ... syntiin langennut ihminen joka yrittää epätoivoisesti selvittää itse sokoittamaansa lankavyyhtiä - mutta tosiasiassa hän vain sekoittaa sitä entistä enemmän. Se vanha uskomus, että Jumalalla olisi jokin suuri peitetty enemmän tai vähemmän kammottava salaisuus jonka Hän ilmoittaisi vain muutamille ei ole totta. Jumala on luvannut opettaa jokaista joka HALUAA todella kuulla mitä Jumalalla on sanottavana - ei sovitaaa Raamattua omiin tarpeisiinsa vaan kuulla mitä Raamattu sanoo ihmisille.. Kysymys on vain kuinka kauan Jumalan pitkämielisyys on - sillä Raamattu sanoo että se on pitka mutta ei loputon..
Suurin salaisuus Jumalan ja Jumalan sanan suhteen näyttää ihmisille olevan se, että se ei ole mikään salaisuus eikä siinä mitään mystistä tai järjen ylittävää ole. Ihminen ei tosin ole kaikkitietävä ja sitten yrittää keksiä keinoja piilottaa tuon totuuden itseltään, että voisi löytää turvallisuudentunteen absoluuttisesta totuudestaan.
Nähdäkseni nuo uskon mysteerit, joita ei voi ymmärtää, eivät ole Jumalasta vaan ihmisen luomia. Ensiksi sanotaan jotain järkyttävän typerää ja sitten yritetään piilottaa tuo aivokuolleena syntynyt ajatus sanaleikkiin, että voidaan vakuuttaa itselle ja muille, että ei tullut sanottua jotain idioottimaista vaan itse totuus. Ensin on siis typeryys ja sitten usko, josta tulee mysteeri ja totuus ja myöhemmin dogmi ja tabu.
Haluaisiko joku kertoa miten sellainen "totuus", jota ei voi ymmärtää, voi olla ilmoitus? Mitä järkeä on laskea elämänsä sellaisen väitteen varaan, jossa ei ole mitään järkeä?
Paavali ei mitään mysteereitä julistanut. Hän perusteli väitteensä. Vain sellaiset väitteet, joissa on järkeä, voi perustella. Jeesuksen opetuksissa ei mitään mysteereitä ole muille kuin niille, jotka eivät halua niitä ymmärtää sellaisina kuin ne on meille annettu.
Suurin salaisuus Jumalan ja Jumalan sanan suhteen näyttää ihmisille olevan se, että se ei ole mikään salaisuus eikä siinä ole mitään mystistä tai järjen ylittävää.
Paavali ei mitään mysteereitä julistanut. Hän perusteli väitteensä. Vain sellaiset väitteet, joissa on järkeä, voi perustella. Jeesuksen opetuksissa ei mitään mysteereitä ole muille kuin niille, jotka eivät halua niitä ymmärtää sellaisina kuin ne on meille annettu.
Naulan kantaan - ja taikausko ja spiritismi on oikea mini noille vaikeuksille :)
alex