koska niin tyhmä olen ollut. Voiko ihmiseen rakastua parin tapaamisen jälkeen? näköjään voi! Siitä on vuosia aikaa mutta vieläkin hän on mielessäni. Olin eroamassa miehestäni kun tapasin elämäni suurimman rakkauden, jollaista tunnetta en ollut koskaan tuntenut. Haluaisin niin kertoa hänelle että lopetin kaiken tylysti, koska pelkäsin omia tunteitani ja en voinut uskoa, että minusta voisi kukaan pitää. olin niin rikki silloin keskeneräisen eroprosessin takia ja sain tottakai kuulla aina välillä ettei minua yksinhuoltajaa kukaan ikinä huolisi. Näin jälkikäteen kun elämä on hyvin, tajuaa että kuinka manipuloitavissa alistettu ihminen voikaan olla.
Tekisi mieleni
huutaa
2622
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tiän ton tunteen.. sitä helkutti miettii, mut ku sit on jarrutellu ite, niin ei kehtais mennä häntä koipien välissä takaskaa.no mä kärsin edelleen manipuloinnista, vaik erosta jo aikaa. se jaksaa paiskoa kaikil maailman sanoillaa mut matalaks, onnistumatta siinä. ja itekin kyl miettii et onko tosiaa näin ettei mua yksinhuoltajaa kukaa huoli:) mut huolii ku jaksaa uskoo siihe!!
ja sen teinkin.
Tyhmä olin, koska menin eron jälkeen (2v) rakastumaan mieheen joka ei tahtonut seurustella, ei luvata mitään. Odotin tyhmyyksissäni, että kaikki muuttuu parempaan kun aikaa kuluu, tapailemme ja opimme tuntemaan toisemme. Kerroin rakastavani, koska koen että tunteista on aina voitava puhua. Hän olikin vain pelle joka käyttää hyväkseen jokaista.. tahtoo pönkittää omaatuntoaan, päättää tapaamisista ja kaikesta..kun on avun tarpeessa niin osaa huolehtia että autetaan, mutta toiseen suuntaan mikään ei toimi.
Syyllistämisen ja toisen aliarvioimisen osaa tehokkaasti, manipuloinnin mestari kun on. Kehuu olevansa asijallinen, luotettava, mutta todellisuus on eri..hän on netti-riippuvainen, sivuja siellä sun täällä.
Koin elämäni suurimman rakkauden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen niin kauan kuin hän päätti että kaikki ahistaa ja tahtoo olla yksin. Itse en pelännyt tunteita, mutta toinen pelkäsi ja käytti vain hyväkseen. Onneksi en ostanut yhdessä paikkaa vaikka vastasin kyllä kosintaan, mutta eihän sitä lasketa kun humalassa kosii.
Tosin nyt onkin sitten toisin..hän onkin kihloissa ja voin sanoa..sitä tuskaa jota tunnen niin sitä ei hetki eikä toinenkaan poista sydämestäni.
Voin sanoa, surunvalittelut hänelle joka miehen mukaan lähti.. on jonkin ajan kuluttua henkisesti alaslyöty, huomaa siivoavansa jälkiä kun juopottelu-putki yllättää.. on se orja jolla ei ole mitään ihmis-arvoa.
Joten ymmärrän täysin sinun kirjoituksesi.
Olen itse päättänyt.. olen yksin, en tahdo samankaltaista enää kokea, ei kiitos..ei sydänvikainen ihminen kestä tällaisia enempää.