Tahtoisin vain kysya, etta miten helluntailaiset suhtautuvat muuhun kirjallisuuteen kuin raamattuun tai uskonnolliseen kirjallisuuteen. Saatteko te lukea muita kirjoja vai onko se syntia? Ja onko eroa esimerkiksi dekkarin, tositarinan ja fantasiakirjojen valilla, saako toisia lukea ja toisia ei?
Siksi vain haluaisin tietaa, silla tiedan eraan helluntailaisen tyton joka rakasti lukemista ja luki kaikkea mahdollista. Liityttyaan helluntaiseurakuntaan han on lakannut lukemasta rakkaimpiakin kirjojaan, ja jopa lahjoitti aarteensa "Taru sormusten herrasta" ei-helluntailaiselle kaverilleen. Minusta on surullista jos ette saa lukea vapaasti, vai onko kirjojen jattaminen "vapaa valinta"?
Siksi vain haluaisin tietaa, silla tiedan eraan helluntailaisen tyton joka rakasti lukemista ja luki kaikkea mahdollista. Liityttyaan helluntaiseurakuntaan han on lakannut lukemasta rakkaimpiakin kirjojaan, ja jopa lahjoitti aarteensa "Taru sormusten herrasta" ei-helluntailaiselle kaverilleen. Minusta on surullista jos ette saa lukea vapaasti, vai onko kirjojen jattaminen "vapaa valinta"?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi.Olen entinen helluntailainen...entinen-paljon muuta.Ja kuten olen maininnut,ilman ISÄN varjelusta olisin koko ukko entinen...moneen kertaan...Rica.Tässä tapauksessa veikkaisin sitä vapaaehtoista valintaa...Me pienet ihmiset vain monesti saatamme ottaa kantaaksemme taakkoja,jotka"katkaisevat selän"...Vaikka, tavoite ja vilpitön sydämen halu onkin pyrkiä lähemmäs Herraa...Niin merkillistä kuin se onkin,toisinaan me ihmiset saatamme rukoilla jotakin ISÄLTÄ...pyrkien sen jälkeen"hiki otsalla"itse toteuttamaan anomuksemme, tajuten jälkeenpäin...että olemme väen väkisin yrittäneet"pitkälle metsään",toimien samalla"jarruna"...Anteeksi,kun olen huono kirjoittamaan...Raamatussa kuitenkin lukee:"Anokaa niin teille annetaan",siellä ei lue"Anokaa...ja tehkää itse"... Ystäväsi ja sinä luultavasti olette vielä nuoria...Tärkeääkin tärkeämpää on riittävä ravinto,ja RIITTÄVÄ LEPO!!!Vaikka tavoite ja pyrkimys olisivat miten hyvät.ihmisen fysiikka ja psyyke eivät kestä mitä tahansa...Vilpittömästi toivon,ettei ystäväsi liian rankan kilvoittelun seurauksena JOUDU vaeltamaan polkuaan sen pitemmän ja vaikeamman kaavan mukaan...Ystäväsi on onnekas,kun hänellä on Rica,joka kantaa hänestä aitoa huolta.Hyvä ystävä on kultaakin kalliimpi.Niin piti sanoa,meillä ihmisillä on niin monesti kiire...taivastielläkin.Mutta JUMALALLA on omat aikataulunsa,jotka meidän pitäisi pystyä hyväksymään,koska me emme kykene merkittävästi tiettyjä asioita nopeuttamaan...Hidastamaan kylläkin,omalla kohdallamme.Toivotan teille nuoret sisareni Herrassa siunattua kevään odotusta,voimia,kärsivällisyyttä ja ...lepoa HERRASSA...
kirjanmyyjänä helluntaiseurakunnassa, Aika Oy:n
tuotanto on aika laaja ja vapaa. Mutta ei nyt sentään "Taru sormusen herrasta" kuulu tuotantoon.
Tyttö joka siitä luopui uskoon tulon myötä, teki sen varmaan täysin omasta valveutuneisuudesta, ja ymmärsi teoksen "huuhaa " kirjaksi, sen rinnalla mitä hän sai tilalle, RAAMATUN, joka ei ole "tarua"!
Tietääkseni ei kukaan kiellä lukemasta mitään, sensijaan kehoitetaan lukemaan ja tutkimaan Raamattua, ja Sana kun alkaa maistua, "ruokahalu kasvaa syödessä", näin tapahtuu Raamatun suhteen, ja senjälkeen ei paljon muu roska kirjallisuus enää maistu, niinkuin tuo "T.s.h:ta". Olen pätkiä siitä nähnyt TV mainoksissa, ja ei vois kamalampaa ja saatannallisempaa, syvyydestä ammennettua hirviö otuksia, suoraan helvetistä vedetty, sillä eihän terve ihminen voi tuollaista omasta päästä keksiä, sen todistaa jo sen suuri suosio. Siinä on "käärmeen lumoa" !
Vai on Taru sormusten herrasta roskaa? Ja tuo teidän höyrypäinen kapeakatseisuutenne on parempi vaihtoehto? Monipuolinen tutustuminen kirjallisuuteen on yksi hienoimpia harrastuksia mitä olla voi, ja toimii myös hyvänä mielen avartajana, niin ei tarvitse mennä mahdottomien hurahtamisten ja ylilyöntien tielle.
Aina kun kirjarovioita sytytellään - kaduilla tai mielissä - pitäisi kaikkien hälytyskellojen soida. TSH on hieno fantasiakertomus (luin sen ensimmäisen kerran jo 30 v sitten), ja tarinat ovat ihmisen historiaa siinä kuin uskonnotkin.
Kun ajatusmaailmaa kapeutetaan kieltämällä kirjallisuutta, ollaan todella vaarallisella tiellä.
Mutta uskova kuitenkin SAA lukea mita vain jos haluaa, eiko?
Ja ei kannata tuomita jotain mista ei tieda tarpeeksi. Taru sormusten herrasta on itseasiassa oikein "opettavainen" tarina, paha saa palkkansa ja jalot ja oikeamieliset voittavat. Ja sillee... Mutta Jumalaa siina ei kylla ole, valitan.
Ja juuri ne "saatanalliset, syvyydesta ammennetut hirviot" siina kirjassa ovat niita pahiksia jotka voitetaan, joten ei siina pitaisi olla mitaan vikaa, onhan raamatussakin paholaisia ja helvetin hirvioita...
Noh, kuten sinakin, minakin olen puolueellinen ja kykenematon sanomaan onko jokin kirja hyvasta vai pahasta jollekin ihmiselle. Siita taitaa paattaa jokainen itse. Joka sinansa on surullista, ainakin ystavani kohdalla...
Onhan hengellisiä kirjoja tuhansia...
toiset parempia, toiset huonompia.
Suurimmat hengelliset kustantajat ovat
ent. Ristin Voitto nyk. Aika Oy, Kuva ja Sana,
Päivä...
Jos ei hengelliset kirjat uskovaiselle kelpaa
ja rupeaa lukemaan "roskaromaaneja" niin
se voi olla vaarana uskonelämälle.
Luulempa että ohjeesi vasta aiheuttaa tosi vaaran. Tieto ja lukuelämykset ovat ajattelun raaka-ainetta, joiden pohjalta tehdään elämässä valintoja. Mitä vähemmän raakaainetta sitä suppeampi on valintojen mahdollisuus. Jos ei opi ymmärtämään elämää ja ihmiskuntaa, voi olla aika katkera vanhuus tiedossa.
sanoa, kuin että "kaikkea sitä kuuleekin asiaa tuntamattoman suusta"!
tervetuloa vaan kirjahyllyjäni tsekkaamaan, osoitteen saat toimituksesta...
tuosta "taru sormusten herrasta" on aivan toisenlaista, omakohtaista, faktatietoa:
lapseni viime kesän varkki-ikäisten leirillä käytiin asioita läpi kyseiseen kirjaan nojaten.
kyseessä olivat siis kaikki leirin yli 10 raamista ja ettei nyt "jonkun" tarvitse äläkkää nostaa, niin tiedoksi, että raamattu oli tietysti kaiken pohjana!