Miksi ruotsalaisilla on niin kova hätä yrittää vaikuttaa suomalaisten kieliopintoihin? Eikö
suomalaiset itse voisi viimeinkin 200 vuotta Ruotsista vapautumisen jälkeen päättää mitkä
kielet he itse kokevat tärkeiksi?
nätverk för svenska språket och kulturen i Finland
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
4.12.2008
Valtuuskunnan jäsenet
1. Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
2. Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle / Van Der Media, Svenska nu -verkoston
varapuheenjohtaja
3. Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
4. Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
5. Aho Esko, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
6. Dalborg Hans, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
7. Engman Max, professori
8. Erkko Aatos, ministeri
9. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
10. Gestrin Christina, kansanedustaja
11. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
12. Klinge Matti, professori
13. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
14. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja
15. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus
16. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
17. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija
18. Lindroos Kirsi, johtaja, opetusministeriö
19. Lumio Markku, kaupunginjohtaja, Vaasa
20. Ojala Outi, puheenjohtaja, Pohjola-Norden
21. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
22. Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja, Turku
23. Raivio Kari, kansleri
24. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto
25. Ryynänen Mirja, FM
26. Sasi Kimmo, kansanedustaja
27. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
28. Seikku Kai, toimitusjohtaja, HKScan Oyj
29. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
30. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
31. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
32. Takala Sauli, tutkijaprofessori, emeritus
33. Tolppanen Ari, hallituksen puheenjohtaja, CapMan
34. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM
35. Walder-Brundin Eva, Ruotsin Suomen suurlähettiläs
36. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
37. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö
38. Wästberg Olle, pääjohtaja, Svenska Institutet
http://www.svenskanu.fi/menupage.php
suomalaiset itse voisi viimeinkin 200 vuotta Ruotsista vapautumisen jälkeen päättää mitkä
kielet he itse kokevat tärkeiksi?
nätverk för svenska språket och kulturen i Finland
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
4.12.2008
Valtuuskunnan jäsenet
1. Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
2. Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle / Van Der Media, Svenska nu -verkoston
varapuheenjohtaja
3. Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
4. Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
5. Aho Esko, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
6. Dalborg Hans, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
7. Engman Max, professori
8. Erkko Aatos, ministeri
9. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
10. Gestrin Christina, kansanedustaja
11. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
12. Klinge Matti, professori
13. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
14. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja
15. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus
16. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
17. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija
18. Lindroos Kirsi, johtaja, opetusministeriö
19. Lumio Markku, kaupunginjohtaja, Vaasa
20. Ojala Outi, puheenjohtaja, Pohjola-Norden
21. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
22. Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja, Turku
23. Raivio Kari, kansleri
24. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto
25. Ryynänen Mirja, FM
26. Sasi Kimmo, kansanedustaja
27. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
28. Seikku Kai, toimitusjohtaja, HKScan Oyj
29. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
30. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
31. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
32. Takala Sauli, tutkijaprofessori, emeritus
33. Tolppanen Ari, hallituksen puheenjohtaja, CapMan
34. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM
35. Walder-Brundin Eva, Ruotsin Suomen suurlähettiläs
36. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
37. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö
38. Wästberg Olle, pääjohtaja, Svenska Institutet
http://www.svenskanu.fi/menupage.php
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomessa ja samaan aikaan suomen kielellä ei käytännössä ole minkäänlaista asemaa Ruotsissa kaikista puheista huolimatta. "Veljeskansojen" pitkästä yhteisestä historiasta huolimatta maiden kielilait ovat hyvin erilaisia.
Ruotsi saa uuden kielilain joka astuu voimaan 1.7.2009 siis hyvin pian ja siinä maan ainoa virallinen kieli tulee olemaan ruotsin kieli jota kaikkien tulee osata. Ruotsin kielen osaamiseen panostetaan ja sellaisille jotka eivät panostuksesta huolimatta ole onnistuneet oppimaan ruotsia taataan hyvät tulkkipalvelut. Ruotsi tulee siis toimimaan esimerkillisesti vähemmistöjään kohtaan. Tästä Ruotsin uudesta kielilaista tulisi Suomenkin ottaa mallia sillä se takaa kaikille tulkkipalvelut mutta joka tulee kuitenkin huomattavasti Suomen mallia halvemmaksi jossa yhteiskuntakoneistoa pyöritetään kahdella kielellä. Kuten kaikki taloudesta ja menoista ymmärtävät tietävät niin kahdet koneistot maksavat aina vähintäänkin kaksikertaisen määrän ellei jopa enemmän.
tietävät myös, että Suomi on koko "itsenäisyytensä" ajan
ollut kaksikielinen maa. Syy siihen on, että maamme kansasta
osa on ruotsinkielistä, jos et satu tietämään.
Ruotsi on sitävastoin ollut itsenäinen, ruotsalaisten asuttama
maa, paljon Suomea kauemmin.
Tätä tosiasiaa, me nykysukupolvet, emme voi muuksi muuttaa,
vaikka muutamat (10-15 talalaista) sitä kuinka haluaisivat.
Ruotsi oli jään alla kun nykyisen Suomi oli suurimmaksi osaksi jo asutettu. Nykyisen Ruotsin alueen ensimmäisien asuttajien kielestä on maailmalla hieman vielä epätietoisuutta, Goottisaksaa vai suomensukuista pälpätystä.
Kaksikielisyyteen vielä se että ei suomalaiset ole niin huonoja oppimaan että täällä puhuttaisiin VAIN kahta kieltä. Vähempi merkityksistä ruotsinkieltä tarkoittanet toisena kielenä, vaikka esim englannin taitajia löytyy huomattavasti enemmän kuten saksaa puhuu varmasti myös suurempi määrä kuin ruotsia.
pakko pois.
Tässä on suora linkkin luopioitten listaan
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_5_7
Kaksikielisyyden typeryys tulee tuossa pdf-listassa hyvi esille: ensin nimet toisella kielellä ja sitten nimet toisella kielellä. Onko idioottimaisempaa nähty!
"Onko idioottimaisempaa nähty!"
esim tässä..........
http://blogit.uusisuomi.fi/wp-content/rtm/avatar/160/927.png
suomen kieli on sielläkin vasta ruotsin jälkeen vaikka koko jujun tarkoituksena on nimenomaan suomenkielisten ruotsittaminen.
omalla nimellään kirjoittava keskustelija. Melkein aina hyvin perusteltuja kannanottoja asioihin joita eivät tietenkään ruotsinkielisten taholta haluta julkisuuteen. Suomen kielipolitiikka kun on vieläkin ruotsinkielisessä kuristusotteessa mutta josta se on pikkuhiljaa irtoamassa kun varsinkin nuoret alkavat osoittamaan mielenkiintoaan.
joiden nimet on hyvä pitää muistissa. Vaaleissa yleensä pystyy pienikin kansalainen sanomaan mielipiteensä äänestämällä pois pahimmat mätämunat.
4. on naapurimaan ehdokas jopa tulevan hallituksen ministeri jos sdp voittaa vaalit yhteistyössä vasemmisto- ja ympäristöpuolueen kanssa.
14. on Lipposen talutusnuorassa kulkeva tulevaisuuden lupaus ellei äänestäjät sano sanaansa ajoissa.
16. on Lohjalta Vantaalle muuttanut entinen.
26. on kaikkien tuntema suomenruotsalaisuuden toinen kummisetä Lipposen jälkeen.
29. on vasemmistoliiton erään edustajan kiusauksen johdosta puolueensa jättänyt entinen.
Ainoastaan aktiivisesti toimiva äänestäjä voi toimia siten, että näistä päästään eroon.
listalla ainoana tehtävänään yrittää kääntää suomalaisten lasten päät ruotsinmielisiksi. Lipponen on se suurveijari.