Äskeinen jatkuu (ei mahdu yhteen viestiin max 5000 merkkiä)
"Huolenaiheita
• Useita hankkeita etnisten ryhmien välisen keskustelun edistämiseksi on aloitettu, mutta edelleen on nähtävissä merkkejä siitä, että osa valtaväestöstä suhtautuu kielteisesti vähemmistöihin. Hämmentäviä tietoja on välittynyt suvaitsemattomuuden ilmaisuista suomalaisissa kouluissa ja Internetissä.
• Kiistat maan omistuksesta ja käyttöoikeudesta saamelaisalueella ovat kärjistyneet, koska ratkaisujen löytäminen avoimiin kysymyksiin on viivästynyt huolimatta viime aikojen ponnisteluista luoda asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
• Viranomaisten pyrkimyksillä tukea vähemmistökielillä, mukaan lukien saamen kielillä, painettua mediaa on rajalliset puitteet eivätkä ne riittävästi vastaa ilmaistuja tarpeita. Vähemmistökielillä lähetettäviä julkisia radio- ja tv-ohjelmia on tarvetta kehittää edelleen, jotta voitaisiin vastata mm. olemassa olevaan saamenkielisten lastenohjelmien kysyntään.
• Ruotsin ja saamen kielien osalta uusien kielilakien täytäntöönpanoon käytännössä liittyy joillain keskeisillä alueille, kuten tuomioistuinlaitoksessa, kapasiteettiongelmia ja muita puutteita. Venäjänkieliset kokevat sosiaalipalvelujen saamisen olevan vaikeaa kielellisten esteiden vuoksi.
• Myönteisistä aloitteista huolimatta venäjänkielisen opetuksen tarjonta on vähäistä. Tämä pätee myös saamenkielen opetukseen saamelaisalueen ulkopuolella. Romanioppilaiden kohdalla romanikielen opetuksen vähäisyyteen liittyy myös muita ongelmia, kuten romanilasten suhteettoman suuri osuus erityisopetuksessa.
• Nykyisiä vähemmistöasioita koskevia osallistumis- ja neuvottelujärjestelmiä on kehitettävä edelleen, esimerkiksi myönnettäessä kulttuuriavustuksia vähemmistöjärjestöille. Ehdotukset erityisen neuvottelujärjestelmän perustamiseksi venäjänkielistä väestöä varten eivät ole johtaneet viranomaistoimiin. Saamelaiskäräjät ei ole toistuvista kuulemisista huolimatta tyytyväinen tapaan, jolla viranomaiset toteuttavat neuvotteluvelvoitettaan.
• Huolimatta lainsäädännöllä luoduista paremmista takeista syrjintää vastaan, käytännössä yhä ilmenee ongelmia ja puutteita. Toistuvasti eri aloilla esiintyy romaneihin tai muihin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintää, mukaan lukien palveluiden tarjonnassa.
• Monissa esille tulleissa kysymyksissä koskien puiteyleissopimuksen toteuttamista yksittäisen henkilön tasolla olisi hyödyllistä, että viranomaiset ja asianomaisten ryhmien edustajat lisäisivät keskinäistä kanssakäymistä.
• Hyväksyy seuraavat Suomea koskevat suositukset
• Niiden toimenpiteiden lisäksi, joihin on ryhdyttävä Neuvoa-antavan komitean lausunnon I- ja II-osassa ilmaistujen yksityiskohtaisten suositusten toteuttamiseksi, viranomaisia kehotetaan ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin puiteyleissopimuksen täytäntöönpanon parantamiseksi entisestään. Viranomaisten tulee:
• -puuttua niihin puutteisiin, joita esiintyy uusien kielilakien täytäntöönpanossa ruotsin ja saamen kielien osalta ja ottaa julkisten palveluiden tarjonnassa huomioon venäjänkielisten tilanteen.
- ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin saamelaisalueen maiden omistusta ja käyttöoikeutta koskevien kiistojen käsittelemiseksi neuvotteluin Saamelaiskäräjien ja muiden asianosaisten kanssa.
- rohkaista edelleen vähemmistökielisen median kehitystä ja tarkistaa nykyistä tukijärjestelmää sen varmistamiseksi, että vähemmistökielisen painetun median erityistilanne otetaan huomioon.
- laajentaa opetuksen saatavuutta vähemmistökielillä - myös venäjänkielellä ja romanikielellä sekä saamenkielillä saamelaisalueen ulkopuolella - sekä tehostaa pyrkimyksiä käsitellä romanien opetusjärjestelmässä kohtaamia ongelmia.
- parantaa edelleen vähemmistöasioita koskevia osallistumis- ja neuvottelujärjestelmiä, mukaan lukien venäjänkielisen väestön osalta.
- parantaa vähemmistöjen osallistumista myönnettäessä kulttuuriavustuksia vähemmistöjärjestöille.
- varmistaa, että viranomaiset noudattavat laillista velvoitettaan neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa sille kuuluvissa kysymyksissä.
- vahvistaa syrjintätapausten ja suvaitsemattomuuden ilmausten vastaista toimintaa, myös kouluissa, ja ehkäisee näitä ilmiöitä kaikilla olemassa olevilla keinoilla.
- edistää keskustelua puiteyleissopimuksen toteuttamisesta yksittäisen henkilön tasolla asianomaisten kanssa.
• Kehottaa Suomen hallitusta päätöslauselman (97) 10 mukaisesti:
• jatkamaan käynnissä olevaa keskustelua neuvoa-antavan komitean kanssa;
• tiedottamaan neuvoa-antavalle komitealle säännöllisesti toimenpiteistä, joihin hallitus on ryhtynyt edeltävän 1 ja 2 kappaleen sisältämien päätelmien ja suositusten johdosta."
Tätä Euroopan neuvosto suosittelee Suomelle sen kielipolitiikassa tehtäväksi. Kommentteja?
"Huolenaiheita
• Useita hankkeita etnisten ryhmien välisen keskustelun edistämiseksi on aloitettu, mutta edelleen on nähtävissä merkkejä siitä, että osa valtaväestöstä suhtautuu kielteisesti vähemmistöihin. Hämmentäviä tietoja on välittynyt suvaitsemattomuuden ilmaisuista suomalaisissa kouluissa ja Internetissä.
• Kiistat maan omistuksesta ja käyttöoikeudesta saamelaisalueella ovat kärjistyneet, koska ratkaisujen löytäminen avoimiin kysymyksiin on viivästynyt huolimatta viime aikojen ponnisteluista luoda asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
• Viranomaisten pyrkimyksillä tukea vähemmistökielillä, mukaan lukien saamen kielillä, painettua mediaa on rajalliset puitteet eivätkä ne riittävästi vastaa ilmaistuja tarpeita. Vähemmistökielillä lähetettäviä julkisia radio- ja tv-ohjelmia on tarvetta kehittää edelleen, jotta voitaisiin vastata mm. olemassa olevaan saamenkielisten lastenohjelmien kysyntään.
• Ruotsin ja saamen kielien osalta uusien kielilakien täytäntöönpanoon käytännössä liittyy joillain keskeisillä alueille, kuten tuomioistuinlaitoksessa, kapasiteettiongelmia ja muita puutteita. Venäjänkieliset kokevat sosiaalipalvelujen saamisen olevan vaikeaa kielellisten esteiden vuoksi.
• Myönteisistä aloitteista huolimatta venäjänkielisen opetuksen tarjonta on vähäistä. Tämä pätee myös saamenkielen opetukseen saamelaisalueen ulkopuolella. Romanioppilaiden kohdalla romanikielen opetuksen vähäisyyteen liittyy myös muita ongelmia, kuten romanilasten suhteettoman suuri osuus erityisopetuksessa.
• Nykyisiä vähemmistöasioita koskevia osallistumis- ja neuvottelujärjestelmiä on kehitettävä edelleen, esimerkiksi myönnettäessä kulttuuriavustuksia vähemmistöjärjestöille. Ehdotukset erityisen neuvottelujärjestelmän perustamiseksi venäjänkielistä väestöä varten eivät ole johtaneet viranomaistoimiin. Saamelaiskäräjät ei ole toistuvista kuulemisista huolimatta tyytyväinen tapaan, jolla viranomaiset toteuttavat neuvotteluvelvoitettaan.
• Huolimatta lainsäädännöllä luoduista paremmista takeista syrjintää vastaan, käytännössä yhä ilmenee ongelmia ja puutteita. Toistuvasti eri aloilla esiintyy romaneihin tai muihin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintää, mukaan lukien palveluiden tarjonnassa.
• Monissa esille tulleissa kysymyksissä koskien puiteyleissopimuksen toteuttamista yksittäisen henkilön tasolla olisi hyödyllistä, että viranomaiset ja asianomaisten ryhmien edustajat lisäisivät keskinäistä kanssakäymistä.
• Hyväksyy seuraavat Suomea koskevat suositukset
• Niiden toimenpiteiden lisäksi, joihin on ryhdyttävä Neuvoa-antavan komitean lausunnon I- ja II-osassa ilmaistujen yksityiskohtaisten suositusten toteuttamiseksi, viranomaisia kehotetaan ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin puiteyleissopimuksen täytäntöönpanon parantamiseksi entisestään. Viranomaisten tulee:
• -puuttua niihin puutteisiin, joita esiintyy uusien kielilakien täytäntöönpanossa ruotsin ja saamen kielien osalta ja ottaa julkisten palveluiden tarjonnassa huomioon venäjänkielisten tilanteen.
- ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin saamelaisalueen maiden omistusta ja käyttöoikeutta koskevien kiistojen käsittelemiseksi neuvotteluin Saamelaiskäräjien ja muiden asianosaisten kanssa.
- rohkaista edelleen vähemmistökielisen median kehitystä ja tarkistaa nykyistä tukijärjestelmää sen varmistamiseksi, että vähemmistökielisen painetun median erityistilanne otetaan huomioon.
- laajentaa opetuksen saatavuutta vähemmistökielillä - myös venäjänkielellä ja romanikielellä sekä saamenkielillä saamelaisalueen ulkopuolella - sekä tehostaa pyrkimyksiä käsitellä romanien opetusjärjestelmässä kohtaamia ongelmia.
- parantaa edelleen vähemmistöasioita koskevia osallistumis- ja neuvottelujärjestelmiä, mukaan lukien venäjänkielisen väestön osalta.
- parantaa vähemmistöjen osallistumista myönnettäessä kulttuuriavustuksia vähemmistöjärjestöille.
- varmistaa, että viranomaiset noudattavat laillista velvoitettaan neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa sille kuuluvissa kysymyksissä.
- vahvistaa syrjintätapausten ja suvaitsemattomuuden ilmausten vastaista toimintaa, myös kouluissa, ja ehkäisee näitä ilmiöitä kaikilla olemassa olevilla keinoilla.
- edistää keskustelua puiteyleissopimuksen toteuttamisesta yksittäisen henkilön tasolla asianomaisten kanssa.
• Kehottaa Suomen hallitusta päätöslauselman (97) 10 mukaisesti:
• jatkamaan käynnissä olevaa keskustelua neuvoa-antavan komitean kanssa;
• tiedottamaan neuvoa-antavalle komitealle säännöllisesti toimenpiteistä, joihin hallitus on ryhtynyt edeltävän 1 ja 2 kappaleen sisältämien päätelmien ja suositusten johdosta."
Tätä Euroopan neuvosto suosittelee Suomelle sen kielipolitiikassa tehtäväksi. Kommentteja?
Vastaukset 1
Vanhimmat
suosittelen minä eli ruotsinkielistä akateemista koulutusta pois, jotta saadaan lisää ruotsikielisiä palveluammatteihin. Tuomioistuimissa riittää, että muutamat henkilöt osaavat ruotsia, jokaisen tuomarin ei tarvitse osata. Muut parannuskohdat koskevat lähinnä saamea.
Mielenkiintoista, että ruotsi on tämän mukaan vähemmistökieli, vaikka surut sanovat, etteivät he halua ruotsista vähemmistökieltä vaan haluavat ruotsin pysyvän virallisena kielenä. Jotain on annettu liikaa, kun ruotsi on kumpaakin.