Michiganin yliopiston sosiaalipsykologi Brad Bushman johti seuraava tutkimusta:
Kokeeen osallistui yhteensä 500 opiskelijaa USA:sta Brigham Young ja Hollannista Amsterdamin Vrije yliopistoista. Amerikkalaiset osallistuista 99% ilmoitti uskovansa jumalaan, hollantilaisista puolet sanoi uskovansa jumlaan ja vajaa kolmannes raamattuun.
Testihenkilöille annettiin luettavaksi kahdenlailia tekstejä. Osalle annettiin teksti, jossa oli väkivaltainen teko. Osalle sellainen, jossa vielä kerrottiin jumalan hyväksyneen teon. Osalle koehenkilöistä kerrottiin, että teksti oli raamatusta ja osalle, että teksti on jostain muinaisesta kirjoituksesta.
Lukutuokion jälkeen tehtiin koe, jolla kartoitettiin koehenkilöiden agressiivisuutta. Kansallisuudesta ja uskonnollisuudesta riippumatta, agressiivisimpia olivat ne, joiden tekstin kerrottiin olevan raamatusta tai joiden tekstissä sanottiin jumalan hyväksyneen väkivaltaisen teon.
Tutkijan mukaan ihmiset reagoivat agressiivisemmin, kun he uskovat agression olevan oikeutettua.
Kokeeen osallistui yhteensä 500 opiskelijaa USA:sta Brigham Young ja Hollannista Amsterdamin Vrije yliopistoista. Amerikkalaiset osallistuista 99% ilmoitti uskovansa jumalaan, hollantilaisista puolet sanoi uskovansa jumlaan ja vajaa kolmannes raamattuun.
Testihenkilöille annettiin luettavaksi kahdenlailia tekstejä. Osalle annettiin teksti, jossa oli väkivaltainen teko. Osalle sellainen, jossa vielä kerrottiin jumalan hyväksyneen teon. Osalle koehenkilöistä kerrottiin, että teksti oli raamatusta ja osalle, että teksti on jostain muinaisesta kirjoituksesta.
Lukutuokion jälkeen tehtiin koe, jolla kartoitettiin koehenkilöiden agressiivisuutta. Kansallisuudesta ja uskonnollisuudesta riippumatta, agressiivisimpia olivat ne, joiden tekstin kerrottiin olevan raamatusta tai joiden tekstissä sanottiin jumalan hyväksyneen väkivaltaisen teon.
Tutkijan mukaan ihmiset reagoivat agressiivisemmin, kun he uskovat agression olevan oikeutettua.
Vastaukset 38
Vanhimmat
VÄÄRIN PERKELE! Raamatun lukeminen ei tee ketään kiukkuiseksi, sellaisen sanojaa pitäisi lätkäistä pyllylle.
Niin säkin ymmärsit, miksi Raamattu ei jätä ketään kylmäsi. Suutuit, kirosit, tunteesi todella kuohahti. Säkin tulit itset aggressiiviseksi pelkästä ajatuksesta Raamattua kohtaan! Itse juuri toimin väitöstäsi vastaan suuttumalla.
"Itse juuri toimin väitöstäsi vastaan suuttumalla."
Onko puutteessa eläminen käymässä voimille, kun niin aggressiivinen olet ollut viime aikoina?
tuskin mikään muu kirja maailmassa on aiheuttanut yhtä paljon kärsimystä kuin raamattu. Alkaen ihan älyvapaista lastenkasvatusohjeista.
En ole kovin paljon kirjarovioiden ystävä, mutta kaikki maailman raamatut saisi kyllä polttaa. On se sen verran hyvin "hedelmänsä" näyttänyt.
löytyy kyllä toinenkin. Ilmeisesti pyhänä pidetty teksti yleensä voi lisätä agressiivisuutta, jos siinä on väkivaltaan, ja jos se merkitsee ihmiselle jotain.
Minua askarruttaa tuo raamatun agressiivisuutta lisäävä vaikutus uskonnollisuudesta riippumatta. Johtuuko se siitä, että useimmat jumalaan uskomattomat ovat saaneet jo lapsena jonkinlaista uskonnollista kasvatusta, jos ei kotona, niin ainakin koulussa, ja se on jättänyt jotain säätöjä piilotajuntaan, vai, johtuuko se siitä, että jumlaan uskomatonta hitsaa se, että jumalan sanaksi korotetuilla teksteillä annetaan oikeutus väkivallalle.
Mitä pahaa raamattu sulle on muka tehny? Mä en nyt ihan ymmärrä teitä, mutta toisaalta, kuulun vähemmistöön joka uskoo raamattuun...
Mä oon perusluonteeltani kohtuu tempperamenttinen, mutta luettuani raamattua olen oppinut näkemään näkemään kaikki ihmiset Jumalan luomina ja alkanut arvostamaan heitä uudella tavalla (enkä enää suutu heille yhtä helposti).
Mielestäni raamattu ei ole sopivaa lukemista lapsille ja kypsymättömille ihmisille. Palstapöpi on siitä oivallinen esimerkki. Itse ihmettelin siinä 10-vuotiaana, miksi sain vapaasti käsitellä ja lukea raamattua, mutta elokuvassa Pekka Lipponen ja Hankasalmen Sheikki ikäraja oli K15, enkä saanut katsoa sitä.
asiaan enempi historiallinen kuin henkilökohtainen näkemys.
Mutta en olisi mitenkään katkera, vaikka sanaakaan raamatusta en koskaan olisi kuullut.
Raamatun jorinoilla nyt on puolustettu orjien pitoa, lasten lyömistä, naisten alistamista, pakkokäännytystä, rotusortoa, kidutusta, noitavainoja, jne. Jos nyt joidenkin kirkkojen tai lahkojen tulkinnat raamatusta ovatkin muuttuneet, niin ei se kirjan sisältö siitä paremmaksi ole tullut. Kyllä ne kaikki sairaat piirteet ovat siellä edelleen tallella.
Mutta hyvä, jos se saa sinussa aikaan tuollaisen reaktion kuin kuvailit. Asia on silloin ihan ok. Jossain toisessa se saa aikaan jotain aivan muuta, aivan kuten Peikkojen kaverin avauksesta kävikin ilmi.
tai psykologi yleensä voisi selittää asian seuraavasti: aggressiivisuus on pelkoon tai saalistukseen liittyvä hormonaalinen ilmiö. Jos aggressiivisuutta kokeva ihminen tuntee olevansa oikealla asialla, on sen tuntemiselle helpompi antaa periksi.
agressiivisuus liittyy myös valtataisteluun ja arvojärjestyksen määrittelyyn. Himokristityissä on havaittavissa eräs ihmistyyppi, mitä en ole oikeastaan muissa piireissä havainnut: Alistunut alistaja tai lievempi nöyrä kyykyttäjä.
ilmiöt ovat nähtävissä kaikkialla yhteikunnassa. Tässä kolunmini, joka julkaistaan tällä viikolla Hesarin mielipidesivulla:
Tällaista on tukityöllistetyn elämä
Jokaisessa tilanteessa, jossa kokoontuu enemmän kuin kaksi ihmistä, syntyy hierarkia. Tässä mielessä ihminen-niminen eläin käyttäytyy samalla tavalla kuin muutkin eläimet.
Työpaikoilla, kerhoissa, kouluissa ja kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa hierarkia on olemassa, joskus virallisesti, joskus epävirallisesti, mutta se on väistämättä olemassa, tahdoimme sitä tai emme.
Eräs tämän epävirallisen hierarkian vasenmielisimmistä ilmenemismuodoista on työpaikoilla oleva nokkimisjärjestelmä. Varsinaisen esimiesasteen alapuolella toimii hierarkia, joka perustuu virka-asemaan, työvuosiin tai vain kovaan tahtoon.
Nokkimisjärjestyksessä on oma kirjoittamaton logiikkansa. Sen voi määrätä työvuosien määrä juuri tässä työpisteessä tai tällä paikkakunnalla, tai sen voi määrätä asemasi suhteessa omaan esimieheesi tai moni muu seikka.
On kuitenkin eräitä tekijöitä, jotka määrät asemasi pomminvarmasti: yksi niistä on, että oletko työsuhteessa vakinaisena vai jostain syystä vain väliaikaisesti. Ja jotta tämä olisi vielä monimutkaisempaa, tässäkin on vielä eräs määräävä tekijä, johon et itse voi vaikuttaa. Nimittäin jos olet työsuhteessa työvoimapoliittisten toimien takia, olet auttamatta hierarkian alimmalla tasolla.
Kun olet hierarkian alimmalla tasolla, se tarkoittaa, että olet kaikkien työtovereidesi määräiltävissä, oli sinun työpisteesi mikä tahansa. Olet sylkykuppi, johon jokainen voi kaataa omaa turhautumistaan, huonoa asemaansa talossa tai surkeaa tulotasoaan, sillä hänen alapuolellaan on sentään joku.
Vaikka Suomessa puhutaan herravihasta, jokainen haluaa olla pomo, ainakin jollekin.
Työvoimapoliittisesta syystä työllistetyn asema on työpaikan heikoin. Sinua ei kutsuta kehityskeskusteluihin, sinun ohitsesi puhutaan, eikä sinua huomioida tulevaisuutta suunniteltaessa.
Kun työvoimahallinto aikoinaan keksi, että jos valtio tarjoaa vetoapuaan. kunnille ikääntyvien työllistämisessä, tarkoitus oli, että tukityöllistetty tekee valtion tuella työtä vuoden, kaksi ja sen jälkeen työ vakinaistetaan ja näin saadaan sitä kaikkien peräänkuuluttamaa työnuran pidennystä aikaan.
En ole kuullut, että kenenkään tukityöllistetyn työsudetta olisi vakinaistettu. Mitä tähän vastaa työvoimahallinto?
Ei mitään, otaksun.
Vakituisen työpaikan saaminen työllistämistuen kautta on kyllä aika marginaalista. Varsinkin ilmaiset tai lähes ilmaiset työharjoittelijat ovat monelle firmalle pelkkää ilmaisen varahenkilökunnan reservissä pitämistä.
Niillä nöyrillä kyykytäjillä en tarkoittanut nykypäivän arkielämän hierarkioiden keskivertokomponentteja, vaan niitä, jotka ovat armottomasti alistuneet, ja nyt vaativat tiukkaan sävyyn, että muiden pitää alistua ja samalla täyttää heidän tahtonsa - kerrankin. Alistetun ja osaansa alistuneen ihmisen itsekunnioitus ei riitä toisen ihmisen kunnioittamiseen.
Työympyröissä pohjimmiltaan huonon omanarvontunnon omaava ihminen tai kurjaksi syntiseksi itsensä kokeva voi pilata työilmapiirin. Varsinkin johtotehtävissä olevat ihmiset antavat esimerkin alaisilleen siitä, kuinka firmassa on tapana kyykyttää tai kunnioittaa muita työntekijöitä. Näissäkin asioissa ihmiset ovat ajan myötä kehittyneet. Ei nyt tarpeeksi, mutta kehitystä on kumminkin tapahtunut. Itselläni on aika hyviä kokemuksia työyhteisöissä sukkuloinnista, jopa tukityöllistettynä, mutta aina ja kaikkien kohdalle ei osu yhtä hyvä tuuri.
Kaikki agressio on lähtöisin uskonnoista. Maailma olisi lähes paratiisi jos meillä ei olisi uskontoja.
Kannatan uskontojen kriminalisoimista.
uskonnot ovat agressiivisuuden ehkä kaikkein parhaimpia ruokkijoita. Uskonnot ovat myös näppäriä keinoja käyttäytyä väkivaltaisesti ilman tunnontuskia.
Kun kokonaisuuden unohtaa, niin epäilemättä joillakin.
Henkilön nimellä wikistä löytyi tutkimustuloksista kooste: "Along with Roy Baumeister, his work suggests that it is narcissism, not low self-esteem, that causes people to act more aggressively after an insult."
"Tutkijan mukaan ihmiset reagoivat agressiivisemmin, kun he uskovat agression olevan oikeutettua."
Mikä on kyllä aikas loogista, ilman tutkimuksiakin.
Brad Bushman on julkaissut monenmoista tutkimusta uransa aikana, ja viittaat nyt tuolla lainauksellasi eri tutkimukseen kuin aloituksessa mainitsin.
Aloituksessa mainitsemassani tutkimuksessa kun ei käytetty videokuvaa, eikä tutkittu narsismin tai self-esteemin eli omanarvontunnon vaikutusta agressiivisuuteen, vaan tutkittiin raamatullisen väkivaltatekstin ja jumalan sille antaman siunauksen vaikutusta agressiivisuuteen.
Jos haluat tarkempaa tietoa tuosta nimenomaisesta tutkimuksesta, voit etsiä käsiisi 2007 kevään Psychological Sience lehden, jonka artikkelista Suomalainen Tiede-lehti uutisoi niinikään keväällä 2007.
Wikipedia ei kerro kaikkea ja tyhjentävästi, varsinkaan, jos ei lue siihen liitettyjä linkkejä
Kopio wikin henkilökuvauksesta, joten kirjoittajan mielestä tärkeä. En olettanutkaan, että olisi samasta tutkimuksesta. Todellakin oikaisin, mutten mielestäni mielivaltaisesti. Väkivaltatekstin lukemisen jälkeen aivot käsittelevät väkivaltaa alitajunnassa vielä pitkään.
Lainasit Wikistä kommenttia, joka kohdistui johonkin muuhun Bushmanin tutkimukseen, tai johonkin hänen mainetta saaneeseen laajempaan tutkimuskokonaisuuteensa. Aloituksessa ei kumminkaan ollut kyse siitä, vaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin uskonnon vaikutusta agressiivisuuteen.
"Väkivaltatekstin lukemisen jälkeen aivot käsittelevät väkivaltaa alitajunnassa vielä pitkään."
Juu, jo 1970-luvulla Bandurakin osoitti tutkimuksillaan, että väkivaltainen filmi lisää agressivisuutta. Silloin oli myös vallalla ns. Katharsis-teoria, eli patoutumien purkaminen väkivaltaviihteen avulla.
Aloituksessani mainitsemassani tutkimuksessa ei enää tutkittu sitä, että lisääkö väkivaltainen teksti agressiivisuutta. Jos sitä olisi tutkittu, verrokkiryhmälle olisi pitänyt antaa väkivaltaa sisältämätön teksti. Tutkimuksessa oltiin jo vähän pidemmällä, eli tutkittiin yhtä mahdollista ihmisen agressiivisuuden lisääjää. Eli alkukysymyksenä oli: onko pyhiksi korotetuilla teksteillä agressiivisuutta lisäävä vaikutus, ja tutkimuksen antama tulos oli positiivinen. Toki muitakin agressiivisuutta lisääviä tekijöitä on olemassa, eikä uskonnon vaikutuksen löytäminen poista monia muita tekijöitä, esim. persoonallisuustekijöitä.
Kuten sanoin "wikistä henkilöhaulla", ja en missään vaiheessa viitannut tarkoittavani sinun tekstisi tutkimusta.
"Eli alkukysymyksenä oli: onko pyhiksi korotetuilla teksteillä agressiivisuutta lisäävä vaikutus, ja tutkimuksen antama tulos oli positiivinen."
Niin, jos sieltä lukee niitä väkivaltaisia kohtia. Mikseiköhän sieltä kerrattu kymmentä käskyä ja sen jälkeen testattu agressiivisuutta? Todettu sitten, että pyhiksi korotetuilla teksteillä onkin agressiivisuutta vähentävä vaikutus? Ylipäätään, että keskusteltaisiin jostain tutkimuksesta kunnolla, siihen ja sen tuloksiin pitäisi perehtyä. Siihen ei nyt aika ja kiinnostus riitä.
Siis väkivaltaista tekstiähän tässä nimenomaan tutkittiinkin. Tutkimukset on tapana rajata selkeiksi kokonaisuuksiksi, joita kulloinkin tutkitaan.
Ettei nyt kehittyis ihan uutta versiota tutkimuksesta, niin palataanpa ihan alkuun:
"Kansallisuudesta ja uskonnollisuudesta riippumatta, agressiivisimpia olivat ne, joiden tekstin kerrottiin olevan raamatusta tai joiden tekstissä sanottiin jumalan hyväksyneen väkivaltaisen teon."
Useiden muiden tutkimusten mukaan väkivaltainen informaatio lisää agressiivisuutta. Aloituksessa mainitun tutkimuksen mukaan samansisältöinen väkivaltainen teksti lisää enemmän agressiivisuutta pyhänä tekstinä kuin muunlaisena ei-pyhänä tekstinä.
(Ei liity tutkimukseen)
Raamattu on kokonaisuus, jossa riittää juttua joka lähtöön. Uskovaisten kodeissa se on näkyvillä tai helposti saatavilla, ja lapset voivat lukea sieltä ilman valvontaa ja vapaasti ihan millaisia hirveyksiä hyvänsä. Ei hyvä!
"Tutkijan mukaan ihmiset reagoivat agressiivisemmin, kun he uskovat agression olevan oikeutettua."
Siis uskontokunnasta riippumatta Raamattu saa ihmiset tuntemaan oikeutettua agressiota. Entä onko tämä agressio hyvä asia vaiko huono asia vai kenties molempia? Viha kun ei yksinomaan ole huono asia.
"Uskovaisten kodeissa se on näkyvillä tai helposti saatavilla, ja lapset voivat lukea sieltä ilman valvontaa ja vapaasti ihan millaisia hirveyksiä hyvänsä. Ei hyvä!"
Lapsi haluaisi lukea sellaista pientä tekstiä? Tuskin. Meillä luettiin lapsuudenkodissani Ikuisia kertomuksia, jossa on Raamatun kertomuksia "lapsennettuna".
Uskontokunnasta riippumatta uskonnollinen teksti herätti agressiivisuutta enemmän kuin ei uskonnollinen. Ihmetytti minuakin.
Tuossa ihmettelyni, jonka esitin konnalle ylempänä keskustelussa:
Minua askarruttaa tuo raamatun agressiivisuutta lisäävä vaikutus uskonnollisuudesta riippumatta. Johtuuko se siitä, että useimmat jumalaan uskomattomat ovat saaneet jo lapsena jonkinlaista uskonnollista kasvatusta, jos ei kotona, niin ainakin koulussa, ja se on jättänyt jotain säätöjä piilotajuntaan, vai, johtuuko se siitä, että jumlaan uskomatonta hitsaa se, että jumalan sanaksi korotetuilla teksteillä annetaan oikeutus väkivallalle.
Agressiivisuus siis mitattiin vasta seuraavassa tehtävän aikana, ei lukemisen aikana. Kuten itsekin sanoit agressiivisuus voi kestää pitkään. Se voi vaikuttaa käyttäytymiseen seuraavassa tilanteessa.
Se, onko agressiivisuus hyvä tai paha on kokonaan toinen juttu. Kaikissahan meissä agressiivisuutta on, ja se on yksi selviytymiskeino elämän viidakossa. Se, kuinka ihminen osaa kanavoida ja hyödyntää agressiivisuuttaan riippuu itsehillinnästä, vireystilasta, mielenterveydestä, persoonallisuuden kehittyneisyydestä ja varmaan monesta muustakin tekijästä.
"Lapsi haluaisi lukea sellaista pientä tekstiä? Tuskin."
No, ihan varmasti ja parhaita kohtia poimien. Kun minä olin about 10, niin meidän luokalla tiedettiin oikein hyvin, mistä kohtaa löytyy parhaat palat. Kaverit olivat kuulleet vanhemmilta oppilailta ja sisaruksiltaan. Jotkut pojat jopa etsivät niitä itse raamatusta. Pornahtavat jutut olivat silloin IN.
Mikseikähän fiktiivinen tai perusrealistinen väkivalta sitten herätä agressiivisuutta? Turtumista ja alistumista kenties?
"johtuuko se siitä, että jumlaan uskomatonta hitsaa se, että jumalan sanaksi korotetuilla teksteillä annetaan oikeutus väkivallalle."
Ei vissiin kysytty jälkikäteen tutkituilta?
"Kun minä olin about 10, niin meidän luokalla tiedettiin oikein hyvin, mistä kohtaa löytyy parhaat palat. Kaverit olivat kuulleet vanhemmilta oppilailta ja sisaruksiltaan."
Uskovaisperheen? Vanhemmat vastuuseen!
Mie olin niin kiltti ja kiinnostunut helpommin sulavasta materiaalista, ettei Raamattu sellaisenaan silloin kiinnostanut (köhrm).
alle kouluikäisenä. Miten niin tuskin haluaisi lukea? En minä ainutlaatuinen tapaus ole.
Minulle se on aikuisten kirja ja sellaisena saisi pysyäkin. Eikö sinulle tarjottu muunlaista kristillistä lastenkirjallisuutta, tai miksi luit silloin Raamattua, omasta halusta?
"Mikseikähän fiktiivinen tai perusrealistinen väkivalta sitten herätä agressiivisuutta? Turtumista ja alistumista kenties?"
Tutkimusten mukaan mikä tahansa väkivaltainen filmi lisää agressiivisuutta. Uutiskuvissa näytetään useimmiten vain väkivallan aikaansaannoksia. Niitä tuskin kukaan pitää oikeutettuna. Turtuminenkin on varmaan vaarallista. Mietin just eilen nauhottamaani Wallanderia katsoessani, kuinka paljon ruumiita tulostetaan joka ikinen ilta. Onhan siinä vaara, että alkaa pitää sitä luonnollisena, eikä se enää hetkauta.
Väkivallan ihannoinnista puheenollen, eräs kauppareissulta mukaan tullut tuntematon pikkupoika sanoi, että Amerikka on hieno maa, koska siellä tehdään paljon murhia. Pojan vanhemmat olivat eronneet ja isä teki 3-vuorotyötä. Poika kävi meillä muutaman kerran aamupalalla. Hän myös kertoi katsovansa TV:tä jopa kahteen asti yöllä. Eräs toinen pikkupoika kysyi kerran minulta, että ovatko poliisit pahoja, kun ne hakkaavat ihmisiä.
Siitä raamatun parhaiden palojen löytymisestä. Meidän koulussa luettiin uskonnon tunneilla raamattua ääneen kukin oppilas vuorollaan. Minua hirvitti se, että piti sanoa ääneen saatanaa ja perkelettä, vaikka se oli kotona kiellettyä. Mikäli oikein muistan, niin minun kohdalle ei osunut kertaakaan kirosanoja. Pienen koulumme opettajista valtaosa oli näkyvästi uskovaisia, ja se näkyi heidän opetuksessaan.
"Moreover, Nepstad (2004) argued that ‘‘religion has historically played a significant role in curbing violence, constraining aggression, and promoting reconciliation
and understanding between groups’’ (p. 297), presumably because the overriding message of the scriptures is one of peace and love. Taking a single violent episode out of its overall context (as we did here) can produce a significant increase in
aggression."
Raamatusta on tapana poimia tilanteeseen sopivia kohtia mielensä mukaisesti. Sillä tavalla löydettyjä kohtia on käytetty ja käytetään edelleenkin perusteluina henkiselle ja fyysiselle väkivallallle. Raamattu siis voi lisätä agressiivisuutta.
Tämä myös todistaa, että ihmisen sisimmäsä alkaa omatunto herätä lukiessa Jumalan sanaa Raamattua, Pyhä Henki todistaa sisimmässä, että ihminen on syntinen vailla elävää yhteyttä Luojaansa. Ihminen jokko suuttuu tai muuttuu lukiessaan Raamattua. Se on totta. Mitään kauhudekkaria lukemalla ei ihminen tule ahdistuneeksi, vaikkakin sellaisen lukeminen ei pitemmän päälle rakenna ketään! Raamattu ei ole mikä tahansa hölynpölykirja. Tuo tutkimus vahvistaa, että kirja saa aikaan sisimmässä mylläkän. Moiseen ei satukirja pysty!
mutta sä et tainnut ymmärtää yhtään, mistä keskustellaan. Jos sulla ei ole mitään sanottavaa itse aiheeseen, niin onko sinun silti pakko tunkea mukaan noilla sinun vakiolurituksillasi?
vai oliko se sama tutkimus?
http://www.rationalistinternational.net/archive/fi/rationalisti_2007/166.html#3
Kiitti oikein paljon, kun jaksat olla valppaana, ja löydät hyviä linkkejä!
Niin ja hyvää juhannusta sulle!
Jätä ne verstashommat edes mittumaariksi vähemmälle:)
Aion kohtapuoliin hakea torilta uusia perunoita ja savusiikaa plus salaattitarpeet. Ja myös niiden kanssa sopivaa valkkaria. Jotain chileläistä vina Maipoa viimeksi ostin. Sopii hyvin savukalan kanssa.
Mun tarkistussahalla ja jyrsinkoneella promilleraja on tasan nolla. Verstaassani ei voi kuohuviinin vaikutuksen alaisena tehdä oikeastaan muuta kuin siivota.
Ajattelin ommella Napsu-nallelle tyylikkään kesähaalarin. Napsu, se nalleopiston käynyt agentti, on katsos ihastunut naapurin pikkulikkaan ja haluaa esiintyä edukseen.
mitä tarkoitit Napsu-nallella, mutta ei se haittaa.
Torilla tuli käytyä. Savukalaa (siikaa ja silakkaa), jäävuorisalaattia, perunoita ja Laitilan leipää. Niin ja kolme paria pellavasukkia kympillä.
Sitten alkoi sataa vettä ja oli parempi lähteä kotiin. Juhannussäätä siis vihmoo.
vanhasta kelsiturkista, ja jolla on ikivanhat napit silminä. Kaikki lapset ja naiset tykkäävärt siitä, koska sillä ei oikeastaan ole mitään ilmettä, vaan ilme syntyy katsojan mielessä. Eräs kilpatanssija oli sitä mieltä, että nalle halusi lähteä hänen kanssaan lavatansseihin, vaikka minun mielestäni se on ihan tavallinen nalle, joka ei osaa tanssia. Se on ollut usein lainassa tuttavien lapsilla, ja nyt se on erään naapurini lapsen suosikkilelu, ja se on aina välillä keikkahommissa heidän kotonaan, eli lainassa.
Lapset pitävät tuollaisista jutuista. Minun tenavani suosikkipehmis oli joltain saatu vanha valtavan iso koirapehmis, jonka saumatkin repeilivät. Minnekään ei voitu lähteä, ellei sitä ollut mukana ja yöksi se piti saada peiton alle viereen "nukkumaan".
Se on aika tylsän harmaanbeige, eikä sillä ole ilmettä. Sillä on musta nappi nenänä, ja yhden lapsuuteni vaatteen napit silmänä. Kun ennekkoilmettä ei ole, ihmiset antavat sille omia hahmoja odotustensa mukaan. Nalle vietäisiin heti, jos vaan antaisin siihen luvan, mutta se on meidän perheen jäsen. Ompelin kummipojalle samanalaisen ristiäsilahjaksi. Alkuun annoin joululahjoina karhulle vaatteita; vuorillisen duffelitakin, prässihousut ja kauluspaidan. Täytyy rippijuhlissa tarkistaa, ovatko nallen vaatteet vielä käyttökuntoisia, vai pitääkö ommella uusia.