Suomen kauppalaivaston legendaarisin laiva

tässäpä sulle kuva





http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships S/slides/Sirocco-01.html

laskuvesi kirjoitti:

tässäpä sulle kuva





http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships S/slides/Sirocco-01.html

Lue lisää

ja siinähän oli Suomen kauppalaivaston korkeimmat mastot !

olihan kyllä laivas sakkia ei siinä mitään, hyvä porukka oli minun aikana. kirjoitat että opiksia joka vahtiin....miten sen perustelet? olin kyseises laivas opiksena aikoinaan, muita opiksia...en konehuoneessa sinä aikana nähnyt....

Olin MT Sirocco laivassa 1974. Silloin se oli tavallinen öljytankki
ilman oppilaita. - Oli laiva päältäkäsin hienossa kunnossa .
Hurja/energinen kippari ja poosu piti kovaa stailia.
DOXFORD-kone oli vaativa. - Ei saatu kunnon mestareita, ja
siitä syystä laiva liikkui aina konestoppi uhkana.

.

Siroccoveteraani kirjoitti:

Olin MT Sirocco laivassa 1974. Silloin se oli tavallinen öljytankki
ilman oppilaita. - Oli laiva päältäkäsin hienossa kunnossa .
Hurja/energinen kippari ja poosu piti kovaa stailia.
DOXFORD-kone oli vaativa. - Ei saatu kunnon mestareita, ja
siitä syystä laiva liikkui aina konestoppi uhkana.

.

Lue lisää

Kesällä -75 oli kyllä kunnon mestarit ! Lehtonen chieffinä Aarre koneykkösenä, Koskenkorva kakkosena,tais Lepis kolmosena? Ajettiin pohjois eurooppaa, syssymmällä sitten välimerta ja jenkkeihin.- Tulehan Pentti sieltä Kajaanista risteilylle !

Tulihan seilattua sirkus Sirocco.

sirocossa kirjoitti:

olihan kyllä laivas sakkia ei siinä mitään, hyvä porukka oli minun aikana. kirjoitat että opiksia joka vahtiin....miten sen perustelet? olin kyseises laivas opiksena aikoinaan, muita opiksia...en konehuoneessa sinä aikana nähnyt....

Lue lisää

Koska olit.Ite olin opiksena

Jos oikein tarkkoja ollaan, niin s/s Hyöky ent. Majakkalaiva Helsinki ym.ym. palveli valtionlaivana, ei kauppalaivana. Legendaarisia tarinoita laivasta kyllä riittää.

Enskeri kuskasi myrkkytynnyreitä kaksi eri kertaa. Ensimmäisellä kerralla ne todellakin upotettiin valtamereen, mutta toisella kerralla kävi käry, ja piti kuskata tynnyrit takaisin.

reissut kirjoitti:

Enskeri kuskasi myrkkytynnyreitä kaksi eri kertaa. Ensimmäisellä kerralla ne todellakin upotettiin valtamereen, mutta toisella kerralla kävi käry, ja piti kuskata tynnyrit takaisin.

Lue lisää

Laiva , vaan jäi hoitamata ( ei osattu tai ei haluttu , edes apua pyytää)

Tornator-laivalla yli Atlantin
Elokuvakertomus myös matkustajia kuljettavan suomalaisen Tornator -rahtilaivan matkasta Yhdysvalloista Suomeen.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=153&a=75

Suomalaiset rahtilaivat kyntävät Atlantia
Vuonna 1950 valmistuneessa filmissä seurataan Tornator-rahtilaivan matkaa Yhdysvaltoihin ja takaisin Suomeen.

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=321&a=5167

hyvä kirjoitti:

Laiva , vaan jäi hoitamata ( ei osattu tai ei haluttu , edes apua pyytää)

Onko poruhkassa , ketään konemiestä kuka olisi ollut Enskerissä tai Tiiskerissä . Niissähän oli erikoisia koneratkaisuja ? mm. akseliGeneraattori

MitämuutaMahtoiolla kirjoitti:

Onko poruhkassa , ketään konemiestä kuka olisi ollut Enskerissä tai Tiiskerissä . Niissähän oli erikoisia koneratkaisuja ? mm. akseliGeneraattori

Onko tosiaan , ettei löydy konemiehiä , vai ovatko " piilossa ".
Enskerissä oli harvinainen " laite " toimi höyryllä jolla jäähdytettiin perälavan hyttitilat . ( miten tuo toimi ? )

Tulkaa esiin Konemie kirjoitti:

Onko tosiaan , ettei löydy konemiehiä , vai ovatko " piilossa ".
Enskerissä oli harvinainen " laite " toimi höyryllä jolla jäähdytettiin perälavan hyttitilat . ( miten tuo toimi ? )

Lue lisää

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

http://www.aijaa.com/v.php?i=6300983.jpg

Olin Antwerpenissä kuivarahdilla samaan aikaan kuin Primero oli siellä. Pappi kuskasi väkeä kummastakin laivasta. Viinaransuunit eivät vaivanneet ja se näkyi meiningissä.

SirWillie kirjoitti:

http://www.aijaa.com/v.php?i=6300983.jpg

Olin Antwerpenissä kuivarahdilla samaan aikaan kuin Primero oli siellä. Pappi kuskasi väkeä kummastakin laivasta. Viinaransuunit eivät vaivanneet ja se näkyi meiningissä.

Lue lisää

Olikin hyvä kuva, mulla ei ollutkaan noin hienoa kuvaa Primerosta.

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

Enskerin pääkoneen kierokset oli 127 r / min . satama-ajossa 90 r / min ( onko jotain uutta )
Jäähdytys toimi , keitettiin alipaineella jäähdytysvettä joka kiersi hyttipattereissa .
Maailmalla ihmeteltiin kun tankkilaivassa on keulapotkuri ( sähkömoottorilla )

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

Enskerissä , pääkone pyöri 127 r/ min jotta saatiin 60 jaksioista vaihtovirtaa . Potkuri oli säätölapa .
Satama - ajossa pääkone kierokset 90 r / min ( tämä syötettiin keulapotkurilla )

Tulkaa esiin Konemie kirjoitti:

Onko tosiaan , ettei löydy konemiehiä , vai ovatko " piilossa ".
Enskerissä oli harvinainen " laite " toimi höyryllä jolla jäähdytettiin perälavan hyttitilat . ( miten tuo toimi ? )

Lue lisää

Enskerissä , akseligeneraattori syötti 60 jaksoista vaihtovirtaa merellä . Kun tultiin satamajoon , ja lähtö niin jännite ja jaksoluku pudotettiin , syötettiin ( vaan ) keulapotkurille ( ainoa tankki maailmassa , kehuttiin Sumatralla )
Apukoneet käynistyivät kuormituksen mulaan. ( ja sammuivat )
Myös höyrykattilossa ( Wärtsisän ) oli 2 vesitilaa . 1 vedellä keitettiin 2 vettä josta saatiin höyry.
Kylmäkone ( Jetti ) toimi Eijektorina ja sai jäähdytystilaan alipaineen ( vesi kiehui 4 asteeseen )
Tuo jäähdytysvesi kiehuessaan luovutti lämmön jonka Eijektori kuljetti pois keittotilasta .
Pääkoneen lämmöllä tehtiin laivaan merivedestä käyttövesi.

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

Enskeri oli tosiaan , huippuluokkaa . Kun ett ollut niin ett. myöskään tiedä.

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

Kyllähän esittämäsiä laivoja on monia .
Vaan Enskeri / Tiiskeri , ovat ihan toinen luku .
Ovathan 1970 rakennettu ( ns uutta tekniikkaa )
Generaattori olikin potkuriakseli ympärillä.
Pääkoneessa vakierokset 127 r/min ulos tuli 60 herz
Satama-ajossa pääkone 90 r/ min . sähkö meni pelkästään keulapotkurille.
Apukoneista ( 4kpl ) sama systeemi kun nykyisin
suurissa matkustuslaivoissa ( kuormituksen mukaan koneet-
käynistyy )

TÄSSÄ VÄHÄN TIETOA kirjoitti:

Enskerissä , akseligeneraattori syötti 60 jaksoista vaihtovirtaa merellä . Kun tultiin satamajoon , ja lähtö niin jännite ja jaksoluku pudotettiin , syötettiin ( vaan ) keulapotkurille ( ainoa tankki maailmassa , kehuttiin Sumatralla )
Apukoneet käynistyivät kuormituksen mulaan. ( ja sammuivat )
Myös höyrykattilossa ( Wärtsisän ) oli 2 vesitilaa . 1 vedellä keitettiin 2 vettä josta saatiin höyry.
Kylmäkone ( Jetti ) toimi Eijektorina ja sai jäähdytystilaan alipaineen ( vesi kiehui 4 asteeseen )
Tuo jäähdytysvesi kiehuessaan luovutti lämmön jonka Eijektori kuljetti pois keittotilasta .
Pääkoneen lämmöllä tehtiin laivaan merivedestä käyttövesi.

Lue lisää

Kun hyttien jäähdytysvettä ( noin 4 astetta ) keitettiin alipaineessa
niin " höyrynmukana " siirtyi lämpöä pois ja jäähdytettävä
vesi jäähtyi edelleen.

Tultuani laivaan ( Enskeriin ) " Ceippiin "kyselin miten tuo
toimii ( kukaan ei kertonut teoriaa.)
Eipä osattu myöskään korjata kun tuli vika.

Sitten " käyttövesi . Tehtiin samoin : Keitettiin merivesi pääkoneen jäähdytysvedellä ( 85 astetta ) , jäähdytettiin höyry ja siinä oli makee vesi .

Konemesu evp kirjoitti:

Tuo höyryllä toimiva ilmastointilaite toimii ihan samalla periaatteella kuin Freon laitteetkin. On hyvä systeemi jos on "ilmaista" höyryä saatavilla. Edellisen kirjoittajan kertoma akseligeneraattori oli monessakin laivassa käytössä. Olen seilannut sellaisessakin moottorilaivassa joka tarvitsi merellä sähkoä vain valaistukseen. Nimittäin potkuriakselista oli ketjuveto Voiteluöljypumppuun ja voiteluöljyn paineella pyöritettiin myös vesipumppuja. Polttoaineen syöttöpumppu oli pääkoneen käyttämä ja muut pumput olikin höyrykäyttöisiä. Paatti oli Luqvistin m/t Primero

Lue lisää

Ei Primerossa ollut akselivetosii pumppuja. Olin motorina siinä kevät kesä-76.

Konemesu evp kirjoitti:

Olikin hyvä kuva, mulla ei ollutkaan noin hienoa kuvaa Primerosta.

Hei kaikki!
Onko kellään tietoa tankkeri Wipusesta? Se kai seilasi 1960 -luvulla Mustalle Merelle ja Kaspianmerelle? Olen maakrapu, mutta olisi kiva tietää ko. laivasta ja sen miehistöistä, kun tutut joskus tuurasivat siinä apulaisina.

kesäiset terveiset Signys 60 luvul seilanneil. Kyl näit legentoja oli vaik kuis paljon,hyvä jengi oli tärkeä ja tietys maat missä laiva kävi.
Mut kyl toimintaa riitti oli paikka ja linja mikä tahansa,hyvää meininkii oli. Noi satamas olot tahtoi venyy vähän liian pitkiksi,viikko pari joskus kuukausi,loppui siin
rahat jos muutkin,oli helpotus päästä taas ulos.

Raste kirjoitti:

kesäiset terveiset Signys 60 luvul seilanneil. Kyl näit legentoja oli vaik kuis paljon,hyvä jengi oli tärkeä ja tietys maat missä laiva kävi.
Mut kyl toimintaa riitti oli paikka ja linja mikä tahansa,hyvää meininkii oli. Noi satamas olot tahtoi venyy vähän liian pitkiksi,viikko pari joskus kuukausi,loppui siin
rahat jos muutkin,oli helpotus päästä taas ulos.

Lue lisää

tässä Rastelle Signy...



http://www.faktaomfartyg.se/signy_1951_b_1.htm

laskuvesi kirjoitti:

tässä Rastelle Signy...



http://www.faktaomfartyg.se/signy_1951_b_1.htm

Lue lisää

Tuleeko Signyssa aikoinaan seilanneille viela mieleen mika oli erikoista kannella, verrattuna useimpiin muihin tankkilaivoihin ?????

Kyllä se varmasti oli. Sillä vanhassa Mistralissa oli samanlainen. mutta vain yksi. Varmasti maailman hiljaisin pääkone

finni51 kirjoitti:

Kyllä se varmasti oli. Sillä vanhassa Mistralissa oli samanlainen. mutta vain yksi. Varmasti maailman hiljaisin pääkone

ja jollei tullu 3vrk aikana kone stoppia niin sa vetää ristin seinään
68-70 länsi kustilla

finni51 kirjoitti:

Kyllä se varmasti oli. Sillä vanhassa Mistralissa oli samanlainen. mutta vain yksi. Varmasti maailman hiljaisin pääkone

Nielsenin vanhassa Sirocco-tankkerissa oli DOXFORD
Aina reistaili.
Muistan kun kippari (Jensseni TK) ajoi Ghanasta pitkin
ekvaattoria Karibialle ja edelleen NYKii kun ei luottanut
pääkoneeseen pohjoisatlantille. Ja viisaasti teki. Tuli
stoppi ja jollain tavalla selvittiin Freeporttiin romonttiin
viikoksi.

DOXFORD - SIROCCO kirjoitti:

Nielsenin vanhassa Sirocco-tankkerissa oli DOXFORD
Aina reistaili.
Muistan kun kippari (Jensseni TK) ajoi Ghanasta pitkin
ekvaattoria Karibialle ja edelleen NYKii kun ei luottanut
pääkoneeseen pohjoisatlantille. Ja viisaasti teki. Tuli
stoppi ja jollain tavalla selvittiin Freeporttiin romonttiin
viikoksi.

Lue lisää

TK Jensseni ei luottanut muuhun kuin itseensä.....
.... eikä aina ilman aihetta!

Olav`ssa sapuskat oli parasta, mitä olen laivassa saanut. Stujun nimeä en muista

Even keel kirjoitti:

Olav`ssa sapuskat oli parasta, mitä olen laivassa saanut. Stujun nimeä en muista

oliko tämä laiva even keel, missä oli hyvät sapuskat....on vain toisella nimellä..olav ringdal jr.......hyvää loppu kesää....








http://warsailors.com/oddswar/oddsships.html#nyhorn

laskuvesi kirjoitti:

oliko tämä laiva even keel, missä oli hyvät sapuskat....on vain toisella nimellä..olav ringdal jr.......hyvää loppu kesää....








http://warsailors.com/oddswar/oddsships.html#nyhorn

Lue lisää

Kyllä tuo Olav Ringdal kovasti Lunqvistin Olav`lta näyttää. Sorry kun kesti vastata.

suoraan, tai miten halutaan, mutkan kautta Suomen legendaarisimpaan kauppalaivaan parkki Kaitaiseen.

päästäänkin kirjoitti:

suoraan, tai miten halutaan, mutkan kautta Suomen legendaarisimpaan kauppalaivaan parkki Kaitaiseen.

Ja vastaan tulee mm. " Herzogin Cecilie " - ja muut legendat.

edelleen.. kirjoitti:

Ja vastaan tulee mm. " Herzogin Cecilie " - ja muut legendat.

mielestä on kylläkin tuo alussa mainittu White Rose. Onhan niitä sitten joitakin muita, mutta kyllä siitä on urani aikani eniten puhuttu. Hyvää Juhannusta vaan kaikille seiloreille ja maihin jääneille.

seilori70:n kirjoitti:

mielestä on kylläkin tuo alussa mainittu White Rose. Onhan niitä sitten joitakin muita, mutta kyllä siitä on urani aikani eniten puhuttu. Hyvää Juhannusta vaan kaikille seiloreille ja maihin jääneille.

Lue lisää

Joo oikessa olet ylivoimaisesti eniten puhuttu laiva ja vieläkin siitä riittää juttuu .Oli muuten todella hieno laiva ja porukka vieläkin tuorees muistos vaik aikaa vierähtänyt jo 38 vuotta ,siinä potskis tuli vietettyy skönöuran ensimmäinen juhannus ja sitä keskikesän juhlaa kaikille entisille ja nykyisille seiloreille

Luulen Viirin olleen jo 1920 - luvulta , itse olin 1951 Suomi - Romania
Minulla höyryboileri jolla kehitin tiskiveden.
Taidan olla vuoden "Rasvaria "vanhempi.

tässä kuvaa Wiiristä oliko tämä






http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=95&lang=fi


http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=96&lang=fi

laskuvesi kirjoitti:

tässä kuvaa Wiiristä oliko tämä






http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=95&lang=fi


http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=96&lang=fi

Lue lisää

Laiva oli tuolloin , musta kylki

1951 kesällä kirjoitti:

Laiva oli tuolloin , musta kylki

onhan nyt kumma laiva tämä viiri....kauppalaiva tietokannasta ei löydy yhdellä veellä wiiriä....kahdella kylläkin... yleensä wihurin paatit alkoivat tupla weellä..korsteenissa myös "dabiljuu"..että silleen...

1951 kesällä kirjoitti:

Laiva oli tuolloin , musta kylki

Mutta mustana ,muistan hyvin kun kuljin monasti maihin Turun Pansiossa ( vein tupakkaa maihin) ja täkkärit maalasi ulkosivua " laiturilta " .Ei tainut olla vielä rullia

SS Wiiri 1951 kirjoitti:

Mutta mustana ,muistan hyvin kun kuljin monasti maihin Turun Pansiossa ( vein tupakkaa maihin) ja täkkärit maalasi ulkosivua " laiturilta " .Ei tainut olla vielä rullia

Valkoiseksi , senverran tuli katsottua , ( Istanpulissa olimme varastaneet veneen ja lähteneet maihin .. kova juttu voisin joskus kertoa)

Juliana -luokan fighteria (ex Kaipola) vai vanhaa fighteria, tehty joskus 60-luvulla?

F-Ships kirjoitti:

Juliana -luokan fighteria (ex Kaipola) vai vanhaa fighteria, tehty joskus 60-luvulla?

Ex-kaipola

F-Ships kirjoitti:

Juliana -luokan fighteria (ex Kaipola) vai vanhaa fighteria, tehty joskus 60-luvulla?

Lasse H. kipinänä? Olin kerran toisella Juliaanalla samaan aikaan Haminassa yli viikonlopun kun Fighter oli lastaamassa. En muista olisiko kummankin laivan määränpää ollut Veracruz?

john b kirjoitti:

Ex-kaipola

seilasi aikansa mm Kent Marinerina. Nimi on nyt Whitewood, ja on juhannuspäivänä Alexandrian redillä
kuva löytyy tästä:
http://www.vesseltracker.com/en/ShipPhotos/290697-Whitewood-7403691.html

alimatruusi Timberiltä kirjoitti:

seilasi aikansa mm Kent Marinerina. Nimi on nyt Whitewood, ja on juhannuspäivänä Alexandrian redillä
kuva löytyy tästä:
http://www.vesseltracker.com/en/ShipPhotos/290697-Whitewood-7403691.html

Lue lisää

jos tähän aissiin on luottamista ex- kaipola täällä....


http://aprs.fi/?call=236506000&mt=m&z=11&timerange=10800

Mistä saisin kuvan kyseisestä laivasta joka oli ensimmäinen ilman jäänmurtajan apua muurmanskiin mennyt alus olin siinä purkamassa lastia jätkässää vuonna 1966 tammikuussa siinä oli ilman puhallus putkisto keulassa Lähetä kuva osoitteeseen [email protected] jos on tarkempia tietoja niin olisin kiinnostunut myös niistä.

Eläkkee4llä kirjoitti:

Mistä saisin kuvan kyseisestä laivasta joka oli ensimmäinen ilman jäänmurtajan apua muurmanskiin mennyt alus olin siinä purkamassa lastia jätkässää vuonna 1966 tammikuussa siinä oli ilman puhallus putkisto keulassa Lähetä kuva osoitteeseen [email protected] jos on tarkempia tietoja niin olisin kiinnostunut myös niistä.

Lue lisää

sopiiko tämä



http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships F/slides/Finnfighter-04.jpg

oletko seilannut kyseisessä laivassa?


http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/517019_800/Ship Photo VERNA PAULIN.jpg

vernasta kirjoitti:

oletko seilannut kyseisessä laivassa?


http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/517019_800/Ship Photo VERNA PAULIN.jpg

Lue lisää

Olin tuossa samassa laivassa -59 - 60. Nimi oli silloin Ställberg, kotipaikka Stockholm. Reissut sijoittuivat Murmanskin Rosarion välille Eurooppaa ja Itä- tai Välimerta unohtamatta.

vernasta kirjoitti:

oletko seilannut kyseisessä laivassa?


http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/517019_800/Ship Photo VERNA PAULIN.jpg

Lue lisää

tosta tuli mieleen ku oltiin El Ferrolissa telakalla 6kk ss/Isomeren kanssa ja käytiin laivastovieralulla Verna Paulinissa.omaan laivaan tullessa kävelin suoraan mereen umpikännissä ja havahduin vedessä,että jumalauta,väärä elementti.niin sit Luvian Antti tuli maista ja kuuli mun räpistelyn ja veti ylös,niin siitäkin selvittiin.Oma jengi oli aivan kännissä,että se siitä.kaikkea sitä tuleekin mieleen ku lukee näitä sivuja.hyvää jussia vaan kaikille.

olin jyttessä 63-64 hieno laiva ,yhtä seikkailua kaikkireissut jäämerelle jaaafrikkaan


3

Hmmm. Vielä tästä San Benitosta. Paattihan jäi makoilemaan Norjaan keväällä 1983 kun Vasa Shipping alkoi kaatua. Joidenkin listojen mukaan management siirtyi sitten hetkeksi Finnlinesille. Tietääkö/muistaako kukaan, ajoiko alus yhtään reissua Finnlinesin lipun alla ennen Maltalle myyntiä?

Sparks kirjoitti:

Hmmm. Vielä tästä San Benitosta. Paattihan jäi makoilemaan Norjaan keväällä 1983 kun Vasa Shipping alkoi kaatua. Joidenkin listojen mukaan management siirtyi sitten hetkeksi Finnlinesille. Tietääkö/muistaako kukaan, ajoiko alus yhtään reissua Finnlinesin lipun alla ennen Maltalle myyntiä?

Lue lisää

ajoi Finnlinesin lukuun yhtään matkaa. Ilmeisesti yhtiö vain valvoi konkurssipesän etuja, hoiti myyntiä ja maksoi "talonmiesten" palkat. Tällainen käsitys jäi meikäläiselle. Benito oli hyvässä huudossa; olisin kyllä hakeutunut sinne töihin jos Finnlines olisi miehittänyt, koska seilasin silloin yhtiössä. Reeferbusiness ei ollut Finnlinesin varsinaista "ydinosaamisaluetta".
Myöskään Matti Pietikäisen ansiokkaasti toimittamassa kirjassa "THE FINNLINES FLEET 1947-1997" ei ole mitään mitään merkintää tästä maineikkaasta reeferistä.

Sparks kirjoitti:

Hmmm. Vielä tästä San Benitosta. Paattihan jäi makoilemaan Norjaan keväällä 1983 kun Vasa Shipping alkoi kaatua. Joidenkin listojen mukaan management siirtyi sitten hetkeksi Finnlinesille. Tietääkö/muistaako kukaan, ajoiko alus yhtään reissua Finnlinesin lipun alla ennen Maltalle myyntiä?

Lue lisää

Oli hienossa kunnossa loppuun asti.
Muistaako joku sen viimeisen kipparin nimeä... joku
tanskalainen ellen muista väärin. - Aivan hurja kippari.

SanBenitolainen kirjoitti:

Oli hienossa kunnossa loppuun asti.
Muistaako joku sen viimeisen kipparin nimeä... joku
tanskalainen ellen muista väärin. - Aivan hurja kippari.

Timo K Jensen ja suomalainen

29 kirjoitti:

Timo K Jensen ja suomalainen

Kiitos! - Olet kait oikeassa. Saiko tää kippari ensin potkut Mirrabookasta?
Ei ihme koska sillä oli aivan eri näkemys kauppamerenkulusta.
Kaikkinainen kontrollintarve. - Täys robotti. Tarkasti ja haukkui jos
ei tehnyt "oikein". Laski kuulemma aina.
Ei kumma että laiva oli kunnossa.

Sparks kirjoitti:

Hmmm. Vielä tästä San Benitosta. Paattihan jäi makoilemaan Norjaan keväällä 1983 kun Vasa Shipping alkoi kaatua. Joidenkin listojen mukaan management siirtyi sitten hetkeksi Finnlinesille. Tietääkö/muistaako kukaan, ajoiko alus yhtään reissua Finnlinesin lipun alla ennen Maltalle myyntiä?

Lue lisää

San Benito ei ajanut yhtään keikkaa Finnlinesin hallinnassa.Se myytiin kreikkalaisomistukseen Maltan lipun alle.Olin myymässä sitä kone 2.kanssa.

SanBenitolainen kirjoitti:

Oli hienossa kunnossa loppuun asti.
Muistaako joku sen viimeisen kipparin nimeä... joku
tanskalainen ellen muista väärin. - Aivan hurja kippari.

Viimeinen liikuvan laivan päällikkö oli Ilmari Haapanen,olin hänen kanssaan ensimmäisen seisontakesän kahdestaan laivalla.

repari kirjoitti:

Viimeinen liikuvan laivan päällikkö oli Ilmari Haapanen,olin hänen kanssaan ensimmäisen seisontakesän kahdestaan laivalla.

SAN BENITO lossasi viimeisen lastinsa Helsingborgissa.
Kippari TK Jensseni. Laiva sai määrän jäädä takavarikkoon kaijaan.
Jensseni heitti irti ja selasi ulos. ....en tiedä menikö kohti Norjaa.
Varustamo oli konkurssissa. Tiedän vaan että laiva lojui kohta
tämän jälkeen Drammenissa ilman kipparia. - Jensseni oli taas
kai saanut kenkää...

vaasashipperi kirjoitti:

SAN BENITO lossasi viimeisen lastinsa Helsingborgissa.
Kippari TK Jensseni. Laiva sai määrän jäädä takavarikkoon kaijaan.
Jensseni heitti irti ja selasi ulos. ....en tiedä menikö kohti Norjaa.
Varustamo oli konkurssissa. Tiedän vaan että laiva lojui kohta
tämän jälkeen Drammenissa ilman kipparia. - Jensseni oli taas
kai saanut kenkää...

Lue lisää

Itse tuolloin Benitolla olleena muistelisin: lasti oli Argentiinasta Ruotsiin ja Norjaan. Hieman ennen Helsingborgiin saapumista tuli ilmi, ettei porukan vetoseteleitä ollut maksettu useampaan kuukauteen. Hommaa selviteltiin kai liittotasollakin ja käsittääkseni rahat maksettiin porukan tileille. En muista olisiko laiva "karannut" Helsingborgista. Loppulasti oli Drammeniin. Siellä loppui viisivuotinen aikarahtaus Salenille ja laiva ylösmakuutettiin ja porukat lomautettiin. Ei Jensen käsittääkseni mitään "kenkää" saanut. Vasa Shipping meni virallisesti konkkaan sitten vasta monen kuukauden päästä. Suppea Vasa Shipping historia löytyy www.aanimeri.fi varustamohistoria osiosta.

sanbenitolainen kirjoitti:

Kiitos! - Olet kait oikeassa. Saiko tää kippari ensin potkut Mirrabookasta?
Ei ihme koska sillä oli aivan eri näkemys kauppamerenkulusta.
Kaikkinainen kontrollintarve. - Täys robotti. Tarkasti ja haukkui jos
ei tehnyt "oikein". Laski kuulemma aina.
Ei kumma että laiva oli kunnossa.

Lue lisää

Sai kenkää mirrabookasta helmikuussa 1982 meri mies unioni painosti varustamoa.
Mirrabooka myytiin Panamaan lokakuu 1982

http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/327542_800/Ship Photo INKERI NURMINEN.jpg

Pirkko Nurmisesta vähän.
Olin hakemassa Pirkko Nurmista Colombosta, jonne australialaiset myyjät sen toivat.
Lensimme Helsingistä 2 vrk monen välilaskun jälkeen Colomboon.
Vuosi taisi olla 58 tai 59.
Suezin kanava oli Nasserin sulkema joten jouduimme kiertämään Kapkaupungin kautta.
Amsrerdamiin tultiin telakkaan, jossa muutettiin öljylämmitykseksi.
Taisin olla laivan nuorin, mutta olin mönsträtty dunkiksi.
Sitä ennen olin Marja-Liisa Nurmisessa pari reissua dunkkina.
Yksi sunnuntaiaamu karkasimme kokin kanssa ja tulimme Suomeen.
Ei huvittanut olla koko kesää telakalla.
Sen pituinen se.

Tulipa seilattua "Pirkossa"-66.Risto Korhonen Kuopio.

Lähetetty velipoika oli Inkeri nurmisessa iltanen jorma

Sillilaivaston emäalus s/s Petsamo on mielestäni kuuluisampia Suomalaisia laivoja. Legenda myöskin jouduttuaan upotetuksi aseveljien sukellusveneellä. Luettuani kirjan Sillien kimpussa Islannin vesillä vuodelta 1931, jossa isäni oli samaan aikaan merimiehenä, tulin vakuuttuneeksi siitä että kyseinen laiva on yksi legendoista!

Löytyykö kellään kuvia m/s Stormqueenista. Oli aikoinaan kauppalaivaston suurin alus (39000 dwt)

JWP kirjoitti:

Löytyykö kellään kuvia m/s Stormqueenista. Oli aikoinaan kauppalaivaston suurin alus (39000 dwt)

M.S.Saara Aarnio valmistui samana vuonna vähän myöhemmin ja oli Suomen suurin.
Tarkkaa DWT:tä en enää muista,mutta yli 40000 DWT.Vuotta myöhemmin valmistui
M.S.Annukka Aarnio joka oli vielä aavistuksen Saaraa suurempi.Tuli molemmissa ol-
tua aikanaan.

Oli vain hetken kirjoitti:

M.S.Saara Aarnio valmistui samana vuonna vähän myöhemmin ja oli Suomen suurin.
Tarkkaa DWT:tä en enää muista,mutta yli 40000 DWT.Vuotta myöhemmin valmistui
M.S.Annukka Aarnio joka oli vielä aavistuksen Saaraa suurempi.Tuli molemmissa ol-
tua aikanaan.

Lue lisää

Niinhän se meni. Olitkos muuten moottorimies Philippe Poolin kanssa samaan aikaan niissä Aarnen laivoissa? Philippe oli Seychelleiltä ja seilali sittemmin Nielsenillä moottorimiehenä.

Oli vain hetken kirjoitti:

M.S.Saara Aarnio valmistui samana vuonna vähän myöhemmin ja oli Suomen suurin.
Tarkkaa DWT:tä en enää muista,mutta yli 40000 DWT.Vuotta myöhemmin valmistui
M.S.Annukka Aarnio joka oli vielä aavistuksen Saaraa suurempi.Tuli molemmissa ol-
tua aikanaan.

Lue lisää

oli kauppalaiva nba:n mukaan annukkaa vähän isompi. samalta sivulta löytyy kuva saarasta etelä satamasta. spottingin sivulta nimellä delta trident- nyt naulatehtaalla alangissa ijät ajat

xxjpxyö kirjoitti:

oli kauppalaiva nba:n mukaan annukkaa vähän isompi. samalta sivulta löytyy kuva saarasta etelä satamasta. spottingin sivulta nimellä delta trident- nyt naulatehtaalla alangissa ijät ajat

Lue lisää

annukka aarnio löytyi spottingin sivuilta nimellä sovfracht...nauloina myös..

JWP kirjoitti:

Niinhän se meni. Olitkos muuten moottorimies Philippe Poolin kanssa samaan aikaan niissä Aarnen laivoissa? Philippe oli Seychelleiltä ja seilali sittemmin Nielsenillä moottorimiehenä.

Lue lisää

Jugoslaviasta.Saaralla lähdettiin jouluaattona -67 ja Annukalla -69 toukokuussa.
Ei ollut ko.ukkoa minun aikanani.

JWP kirjoitti:

Löytyykö kellään kuvia m/s Stormqueenista. Oli aikoinaan kauppalaivaston suurin alus (39000 dwt)

Itsellä varmaan yksi mustavalkoinen ja värikuvia kansilstin menetyksestä atlantilla ja välikansien asennuksesta jos löytyy.Laivan koko taisi olla 38000dwt.
Terveisiä kaikille "S" seilanneille, aikaa jo 40vuotta, vielä itsellä eläkeikään viisi vuotta.

JWP kirjoitti:

Niinhän se meni. Olitkos muuten moottorimies Philippe Poolin kanssa samaan aikaan niissä Aarnen laivoissa? Philippe oli Seychelleiltä ja seilali sittemmin Nielsenillä moottorimiehenä.

Lue lisää

samaan aikaan Philippe Pool'n kanssa Annukassa, Pool oli opiksena ja moottorimiehenä. Samaan aikaan oli täkillä toinen musta kundi Ronald Lewis eli Rekku, hän oli kotoisin Brittiläisestä Gyanasta ja tuli Riossa päälle

JWP kirjoitti:

Löytyykö kellään kuvia m/s Stormqueenista. Oli aikoinaan kauppalaivaston suurin alus (39000 dwt)

onko tämä stormqueen kuivarahti/bulk vai mikä? tietäisin vähän minkälaista jakkia haeskelen?

oikein on kirjoitti:

onko tämä stormqueen kuivarahti/bulk vai mikä? tietäisin vähän minkälaista jakkia haeskelen?

Oli bulkkeri, Götaverken mallia 1967 ja noin 39000 dwt

JWP kirjoitti:

Löytyykö kellään kuvia m/s Stormqueenista. Oli aikoinaan kauppalaivaston suurin alus (39000 dwt)

olisiko tämä, kylläkin toisella nimellä?


http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships O/slides/Ocean Master-01.html

vanha skönö kirjoitti:

samaan aikaan Philippe Pool'n kanssa Annukassa, Pool oli opiksena ja moottorimiehenä. Samaan aikaan oli täkillä toinen musta kundi Ronald Lewis eli Rekku, hän oli kotoisin Brittiläisestä Gyanasta ja tuli Riossa päälle

Lue lisää

kuva on viimeisimmässä LAIVA -lehden numerossa. Siinä on muitakin kuvia ja juttua Annukka Aarniosta. Edellisessä, LAIVA 1/2009 -numerossahan oli laaja artikkeli Aarnion laivoista kuvineen

tässä diana nimisenä sopiiko




http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=26&lang=fi

laskuvesi kirjoitti:

tässä diana nimisenä sopiiko




http://kauppalaiva.nba.fi/image.php?id=26&lang=fi

Lue lisää

ei tämä laiva, ss Kotka rakennettu 1913,ex nimet Bakara,Witel,Rosario,Albertina,

mtz kirjoitti:

Itsellä varmaan yksi mustavalkoinen ja värikuvia kansilstin menetyksestä atlantilla ja välikansien asennuksesta jos löytyy.Laivan koko taisi olla 38000dwt.
Terveisiä kaikille "S" seilanneille, aikaa jo 40vuotta, vielä itsellä eläkeikään viisi vuotta.

Lue lisää

Sattui jäämään tuo laiva jostain syystä mieleen,oli sen verran erikoinen alus.Olin töissä Göteborg`ìn Götaverken telakalla silloin,-70 luvulla,jolloin siihen tehtiin ja asennettiin nämä nostettavat väli-täkit autojen kuljetusta varten.Mahtoiko alkaa ajaa Australian ja Amerikan väliä?

Oli vain hetken kirjoitti:

M.S.Saara Aarnio valmistui samana vuonna vähän myöhemmin ja oli Suomen suurin.
Tarkkaa DWT:tä en enää muista,mutta yli 40000 DWT.Vuotta myöhemmin valmistui
M.S.Annukka Aarnio joka oli vielä aavistuksen Saaraa suurempi.Tuli molemmissa ol-
tua aikanaan.

Lue lisää

saara-aarnio valmistui v 68 joulukuussa rijekassa 3 maj.n telakalla.Lähdettiin ulos jouluaaton aattona.Varusteltiin laivaa muutama viikko ennen lähtöä.Asuttiin hotelli Neboderessä koko laivan sakki saara oli 46000 DVT. Kippari oli Ahvenanmaalainen Viging Öfeström,Hieno kippari! Siiffi oli Kallion Yrjö,joka myös oli valvonut kipparin kanssa laivan rakentamista.

itsa itse kirjoitti:

saara-aarnio valmistui v 68 joulukuussa rijekassa 3 maj.n telakalla.Lähdettiin ulos jouluaaton aattona.Varusteltiin laivaa muutama viikko ennen lähtöä.Asuttiin hotelli Neboderessä koko laivan sakki saara oli 46000 DVT. Kippari oli Ahvenanmaalainen Viging Öfeström,Hieno kippari! Siiffi oli Kallion Yrjö,joka myös oli valvonut kipparin kanssa laivan rakentamista.

Lue lisää

Sulla tuli näppäilyvirhe: valmistui Rijekassa 1967 joulukuussa (ei -1968), koska olin joulukuussa -68 Saara Aarnion kanssa Buchanan nimisessä paikassa Liberiassa. Lastasimme malmia ja tulimme Dunkerque nimiseen paikkaan 30 jouluuuta 1968. Kuten sanoit, kippari oli Viking Öfverström ja siiffi oli Kallion Yrjö. Försti muistaakseni Antti Pohjola ja väliperämies Juha Rautakorpi. Koneykkönen Atso Panula ja pursimies Tuomo Joenväärä, timppa oli Kale Oikari ja Dunkki Reijo Pajarinen jne.

Toisaalta eka purkki on varmasti aina muistettavin.

Hieno laiva! kirjoitti:

Toisaalta eka purkki on varmasti aina muistettavin.

Se vanhempi räjähti telakalla Göteborgissa -63 syksyllä ja kolmeko siinä kuoli ?

kelpaako tämä...







http://www.faktaomfartyg.se/bonny_1969_b_1.htm

laskuvesi kirjoitti:

kelpaako tämä...







http://www.faktaomfartyg.se/bonny_1969_b_1.htm

Lue lisää

Hyvä kuva Bonnysta. Hyvät muistot laivasta , Ruoka oli hyvää sipsuliike oli muistaakseni Hollannista. Oranjeboom olut maistui ok Se oli muistaakseni keissi perjantaina jota jonotettiin. Uusi laiva viimeisen päälle hoidossa . Hieno laiva . olin 69.

Letmatros kirjoitti:

Hyvä kuva Bonnysta. Hyvät muistot laivasta , Ruoka oli hyvää sipsuliike oli muistaakseni Hollannista. Oranjeboom olut maistui ok Se oli muistaakseni keissi perjantaina jota jonotettiin. Uusi laiva viimeisen päälle hoidossa . Hieno laiva . olin 69.

Lue lisää

olin minäkin. -2/69 - 3/70.

bockworth kirjoitti:

olin minäkin. -2/69 - 3/70.

v 92 poosuna ja 93-94 täkkikolmonen. meni romuksi -94keväällä

telakalla kirjoitti:

Se vanhempi räjähti telakalla Göteborgissa -63 syksyllä ja kolmeko siinä kuoli ?

Räjähtihän paapurin baarlastitankki (uudessa) Göteborgin telakalla noin 84, neljä telakkatyöläistä kuoli.

telakalla kirjoitti:

Se vanhempi räjähti telakalla Göteborgissa -63 syksyllä ja kolmeko siinä kuoli ?

Muistan tapauksen "Bonny",siinä sattui räjähdys Lindholmin telakalla Göteborgissa,oli varmaan tuo vuosi -63 ja muistaakseni kuoli 2 konehuoneessa ja yksi paikallinen työnjohtaja kaijalla sydän kohtaukseen.Itse olin naapuri telakalla Götaverken`illä.Harmittava tapaus.

juuri kotiin mennyt kirjoitti:

Räjähtihän paapurin baarlastitankki (uudessa) Göteborgin telakalla noin 84, neljä telakkatyöläistä kuoli.

Itsekkin lähdin telakalta kotiin, juuri ennen!
t. "Nietos

moi! kuka oot yritän pähkäillä? itte olin vähän aikaa puolikkaana sitte lääkärinä ja sen jäljeen sähkönä kun se lahtelainen jäi lomille se porukka muuten oli kyllä parasta seilausporukkaa mitä ei ole muualla ollut -80 Agio Theodoroi!

tässä muutama kuva lisää. joku on seilannut myös näissä laivoiss



http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/568667_800/Ship Photo Nunnalahti.jpg

http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=733858


http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=598980



http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=779367

jenkki kirjoitti:

moi! kuka oot yritän pähkäillä? itte olin vähän aikaa puolikkaana sitte lääkärinä ja sen jäljeen sähkönä kun se lahtelainen jäi lomille se porukka muuten oli kyllä parasta seilausporukkaa mitä ei ole muualla ollut -80 Agio Theodoroi!

Lue lisää

Millä tapaa perustelet . Puolikkaana olosi on ok. Mikä Lääkärin jopi? entä Sähkön jopi ? mitä.??? Puolikkaan jopin ottanut on laivassa Lääkärinä ja sähkönä.

meres kirjoitti:

Millä tapaa perustelet . Puolikkaana olosi on ok. Mikä Lääkärin jopi? entä Sähkön jopi ? mitä.??? Puolikkaan jopin ottanut on laivassa Lääkärinä ja sähkönä.

Perustelut veis pitkän ajan kirjoittaa tässä kaikki mutta intissä -72 olin tilkassa
osasto 11 missä jouduin väijymään semmosia henkilöitä jotka tarvi henkistä tukea
ja välillä apua ja tämän oli kippari Rainer U,, kuullut jostain? siellä oli moottorimies
joka oli antabus kuurilla, siihen aikaan ne istutettiin ihon sisään vatsankohdalle,
varmasti jokainen tietää mitä tapahtuu kun ottaa viinaa tän kuurinaikana mutta kaveri meni aivan pihalle ja sitä jouduin väijymään 24t rauhoittavia jouduin myös
antamaan ja lopuksi Sisiliassa pakkohoitoon ,no ei ehkä ihan lekuri mutta sinnepäin.Sitten Lahtelainen sähkömies halus päästä lomille itte olin 78 vallilan amiksessa lukenu sähkötekniikkaa eihän sitä heti kaikkea tienny mutta siellä oli
hyvä kone 1 jonka kanssa pärjäs tämän päivän laivoissa se on kova homma
mutta ei se silloin niin kauheeta ollu!

jenkki kirjoitti:

Perustelut veis pitkän ajan kirjoittaa tässä kaikki mutta intissä -72 olin tilkassa
osasto 11 missä jouduin väijymään semmosia henkilöitä jotka tarvi henkistä tukea
ja välillä apua ja tämän oli kippari Rainer U,, kuullut jostain? siellä oli moottorimies
joka oli antabus kuurilla, siihen aikaan ne istutettiin ihon sisään vatsankohdalle,
varmasti jokainen tietää mitä tapahtuu kun ottaa viinaa tän kuurinaikana mutta kaveri meni aivan pihalle ja sitä jouduin väijymään 24t rauhoittavia jouduin myös
antamaan ja lopuksi Sisiliassa pakkohoitoon ,no ei ehkä ihan lekuri mutta sinnepäin.Sitten Lahtelainen sähkömies halus päästä lomille itte olin 78 vallilan amiksessa lukenu sähkötekniikkaa eihän sitä heti kaikkea tienny mutta siellä oli
hyvä kone 1 jonka kanssa pärjäs tämän päivän laivoissa se on kova homma
mutta ei se silloin niin kauheeta ollu!

Lue lisää

En enää ihmettele Jenkki. Taidatkin olla pärjäävä kaveri. Itsekin olen siftaillut jopeja eikä ollut tarkoitus olla paskantärkeä. Mukava lukea juttusi.

laskuvesii kirjoitti:

tässä muutama kuva lisää. joku on seilannut myös näissä laivoiss



http://media.shipspotting.com/uploads/thumbs/rw/568667_800/Ship Photo Nunnalahti.jpg

http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=733858


http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=598980



http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=779367

Lue lisää

Mutta tarinaa oli kuitenkin M/T Mikistä, jonka viimeistä matkaa Nigeriaan oli aloittelemassa. Siellä isossa Kotkassa seilannut Hermannikin, tunsiko kukaan?
Pojat kävi hiekalla Afrikan rannikolla, mutta pääsivät irti.
mielenkiintoinen ja varsin sekava reisu, josta en kyllä kaikkea tiedä.
Onko mukana olleita paltalla/hengissä?


Eikö Effooaan laivoista löydy legendan aineksia?

legenda kirjoitti:

Mutta tarinaa oli kuitenkin M/T Mikistä, jonka viimeistä matkaa Nigeriaan oli aloittelemassa. Siellä isossa Kotkassa seilannut Hermannikin, tunsiko kukaan?
Pojat kävi hiekalla Afrikan rannikolla, mutta pääsivät irti.
mielenkiintoinen ja varsin sekava reisu, josta en kyllä kaikkea tiedä.
Onko mukana olleita paltalla/hengissä?


Eikö Effooaan laivoista löydy legendan aineksia?

Lue lisää

Tervakeula Clion seikkailuista Kielin kanavassa kuuli 70-luvulla jatkuvasti

legenda kirjoitti:

Mutta tarinaa oli kuitenkin M/T Mikistä, jonka viimeistä matkaa Nigeriaan oli aloittelemassa. Siellä isossa Kotkassa seilannut Hermannikin, tunsiko kukaan?
Pojat kävi hiekalla Afrikan rannikolla, mutta pääsivät irti.
mielenkiintoinen ja varsin sekava reisu, josta en kyllä kaikkea tiedä.
Onko mukana olleita paltalla/hengissä?


Eikö Effooaan laivoista löydy legendan aineksia?

Lue lisää

löysin kuvan Mikistä on etusivulla.....otsikolla Tässäpä...legendalle

jenkki kirjoitti:

Perustelut veis pitkän ajan kirjoittaa tässä kaikki mutta intissä -72 olin tilkassa
osasto 11 missä jouduin väijymään semmosia henkilöitä jotka tarvi henkistä tukea
ja välillä apua ja tämän oli kippari Rainer U,, kuullut jostain? siellä oli moottorimies
joka oli antabus kuurilla, siihen aikaan ne istutettiin ihon sisään vatsankohdalle,
varmasti jokainen tietää mitä tapahtuu kun ottaa viinaa tän kuurinaikana mutta kaveri meni aivan pihalle ja sitä jouduin väijymään 24t rauhoittavia jouduin myös
antamaan ja lopuksi Sisiliassa pakkohoitoon ,no ei ehkä ihan lekuri mutta sinnepäin.Sitten Lahtelainen sähkömies halus päästä lomille itte olin 78 vallilan amiksessa lukenu sähkötekniikkaa eihän sitä heti kaikkea tienny mutta siellä oli
hyvä kone 1 jonka kanssa pärjäs tämän päivän laivoissa se on kova homma
mutta ei se silloin niin kauheeta ollu!

Lue lisää

Terveiset Sinullekin Jari!

Nunnalahden koneen osia Turun Aurajoessa sen ollessa romutettavana .
Kun sentään , olin sitä konetta VAALINUT 12.05 .62 , ollessani 1 mesuna valvoin " telakoinnin Kiilissä sain kiitosta ,, vaan 1 männönrengas oli väärin päin "

Nunnalahti oli Nesteen HARHAJUTTU

nähdä kirjoitti:

Nunnalahden koneen osia Turun Aurajoessa sen ollessa romutettavana .
Kun sentään , olin sitä konetta VAALINUT 12.05 .62 , ollessani 1 mesuna valvoin " telakoinnin Kiilissä sain kiitosta ,, vaan 1 männönrengas oli väärin päin "

Nunnalahti oli Nesteen HARHAJUTTU

Lue lisää

Nunnalahti meni romuksi ??

milloin kirjoitti:

Nunnalahti meni romuksi ??

shipspottingin mukaan nunnalahti broken up in 1977

laskuvesi kirjoitti:

shipspottingin mukaan nunnalahti broken up in 1977

Joka botski missä viihtyi oli lekenta

kokki-yt kirjoitti:

Joka botski missä viihtyi oli lekenta

Selasin tuossa tätä ketjua ja sattui silmään että joku piti Juliaana Finnfighteriä legendaarisena,millähän perusteella?No ehkä se oli kirjoittelijalle itselleen jotenkin "legendaarinen".Mitä minäkin noissa jo syntyessään romuissa juliaanoissa seilasin(Arctis,Pokkinen,Varjakka,ja myös Fighter)niin ei niissä ollu muuta legendaarista kuin paskat luukkusysteemit,jatkuvaa sylinterien ja hydr.letkujen ja jiggerivaijerien vaihtoa.Hirveet ruumajobit aina ennen jotain jauholastia ja silti meni usein vituiksi,jauhot välitäkkien sylinteritilaan ja kauhea homma vinssata kuutiokaupalla pois sitä ym ym.Empä silloin muista kuulleeni Fighterista mitään erikoista joka just siittä olisi tehnyt jotenkin "legendaarisen".Terveisiä vaan kaikille täkkäreille jotka niissä joutui tappeleen niitten vehkeiden kans.Torpassa toki oli tosi hyvät tilat:uima-allas,iso clubi/baari,hyvän kokoiset hytit ja paljon sappeja joissa harrastaa.

nähdä kirjoitti:

Nunnalahden koneen osia Turun Aurajoessa sen ollessa romutettavana .
Kun sentään , olin sitä konetta VAALINUT 12.05 .62 , ollessani 1 mesuna valvoin " telakoinnin Kiilissä sain kiitosta ,, vaan 1 männönrengas oli väärin päin "

Nunnalahti oli Nesteen HARHAJUTTU

Lue lisää

Olin kyseisellä aluksella,v-70 kesällä,onko skönöjä vielä elossa

ei noin monta junkkia? Noh onhan meitä ollu joskus monta hyvät kevään alut...........JJ

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/Dunster_Grange.JPG

POHOJANMAALTA kirjoitti:

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/Dunster_Grange.JPG

Lue lisää

http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships D/slides/Dunster Grange-03.jpg

laihisssss kirjoitti:

http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships D/slides/Dunster Grange-03.jpg

Oliko kolitramppi ?

Luultavasti oli kirjoitti:

Oliko kolitramppi ?

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/2134w8.jpg

Luultavasti oli kirjoitti:

Oliko kolitramppi ?

Paljon on noita Itaan ajaneita paatteja.Pari viela palaa mieleen:Zachariassenin Kronoborg ja Herakles.
Tuo mainittu Herakles ajoi ainakin v.-57 Japanin ja Goan valia.Tietaneeko joku minka firman paatti se oli.Olen itse ollut Herakles-nimisessa laivassa v. -69 mutta se oli AO:n paatti,ei tuo kyseinen.

skipper57 kirjoitti:

Paljon on noita Itaan ajaneita paatteja.Pari viela palaa mieleen:Zachariassenin Kronoborg ja Herakles.
Tuo mainittu Herakles ajoi ainakin v.-57 Japanin ja Goan valia.Tietaneeko joku minka firman paatti se oli.Olen itse ollut Herakles-nimisessa laivassa v. -69 mutta se oli AO:n paatti,ei tuo kyseinen.

Lue lisää

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=4373&lang=fi

skipper57 kirjoitti:

Paljon on noita Itaan ajaneita paatteja.Pari viela palaa mieleen:Zachariassenin Kronoborg ja Herakles.
Tuo mainittu Herakles ajoi ainakin v.-57 Japanin ja Goan valia.Tietaneeko joku minka firman paatti se oli.Olen itse ollut Herakles-nimisessa laivassa v. -69 mutta se oli AO:n paatti,ei tuo kyseinen.

Lue lisää

http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships T/slides/Tower Dale-01.jpg

apua kysymykseen kirjoitti:

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=4373&lang=fi

Heraklesin data taitaa olla oikea.Ihmeen aikaisin kuivalastilaivaksi se on toijatty naulatehtaan rantaan,21-vuotiaana.
Kronoborgista niin olen sen vain kahdesti nahnyt,kerran Shanghaissa ja kerran Abidjanissa,kuva taitanee olla oikeasta paatista.

skipper57 kirjoitti:

Heraklesin data taitaa olla oikea.Ihmeen aikaisin kuivalastilaivaksi se on toijatty naulatehtaan rantaan,21-vuotiaana.
Kronoborgista niin olen sen vain kahdesti nahnyt,kerran Shanghaissa ja kerran Abidjanissa,kuva taitanee olla oikeasta paatista.

Lue lisää

http://www.sjohistorie.no/portal/skip/v/Vinstra?distrikt=

mitenkähän tämä kirjoitti:

http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships T/slides/Tower Dale-01.jpg

Ei ainakaan viimeinen.Se ostettiin Tanskasta-58 Zachariassenille.Myytiin aikanaan Ilmari Tuulelle
(vuotta en muista) ja seilasi Tiuri nimisenä.Myytiin romuksi Japaniin 70-luvulla,muistaakseni.

skipper57 kirjoitti:

Heraklesin data taitaa olla oikea.Ihmeen aikaisin kuivalastilaivaksi se on toijatty naulatehtaan rantaan,21-vuotiaana.
Kronoborgista niin olen sen vain kahdesti nahnyt,kerran Shanghaissa ja kerran Abidjanissa,kuva taitanee olla oikeasta paatista.

Lue lisää

kronoborgista

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/Port_Curtis.jpeg

Don Bacardi kirjoitti:

Ei ainakaan viimeinen.Se ostettiin Tanskasta-58 Zachariassenille.Myytiin aikanaan Ilmari Tuulelle
(vuotta en muista) ja seilasi Tiuri nimisenä.Myytiin romuksi Japaniin 70-luvulla,muistaakseni.

Lue lisää

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=1014&lang=fi

tiuuuurriii kirjoitti:

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=1014&lang=fi

kellä skanneri koplatkaa ulos


http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/BWL48.jpg

kronoborg kirjoitti:

kellä skanneri koplatkaa ulos


http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/BWL48.jpg

Lue lisää

Yksi "idan paatti" viela tuli mieleen, Vasaborg.(tai W:lla kirjoitettuna).Onko tietoa minka firman kulkija se oli,Zachariassenin?

skipper57 kirjoitti:

Yksi "idan paatti" viela tuli mieleen, Vasaborg.(tai W:lla kirjoitettuna).Onko tietoa minka firman kulkija se oli,Zachariassenin?

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=819&lang=fi

siiinääääää kirjoitti:

http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=819&lang=fi

Mista taikurin hihasta sina noita tietoja ongit.Kiitokset taas

skipper57 kirjoitti:

Mista taikurin hihasta sina noita tietoja ongit.Kiitokset taas

löytyy kyseisen linkin alta ...

skipper57 kirjoitti:

Mista taikurin hihasta sina noita tietoja ongit.Kiitokset taas

entäpä tämä..


http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships I/slides/Innaren-06.jpg

ex-wasaborg kirjoitti:

entäpä tämä..


http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships I/slides/Innaren-06.jpg

Lue lisää

kyllä legendaarisimmat laivat löytyy kongosta ,algot ja lunkku,omalla tavallan erriksonin pikku reeferit siellä oli linjat ja laivat porukat merimiehia.

laihisssss kirjoitti:

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/2134w8.jpg

Seilasin kesällä 1959 ( Konepäälikkönä ) oli ollut H.S Siimes. Hänen kertoman mukaan . Moottorilaiva , kaikki apulaitteet toimi höyryllä , samoin vinssit ( kolikattilat )
Konemiehistöä n 15 - 16

Don Bacardi kirjoitti:

Ei ainakaan viimeinen.Se ostettiin Tanskasta-58 Zachariassenille.Myytiin aikanaan Ilmari Tuulelle
(vuotta en muista) ja seilasi Tiuri nimisenä.Myytiin romuksi Japaniin 70-luvulla,muistaakseni.

Lue lisää

Myytiin Kiinaan romuksi ja luovutettiin Lokakuun alussa 1972. Porukka palasi Suomeen 10.10.1972.
Samanlainen alus oli persialahdella 1977.
Ikimuistoinen matka
Jukölan jussi

Jukolan Jussa kirjoitti:

Myytiin Kiinaan romuksi ja luovutettiin Lokakuun alussa 1972. Porukka palasi Suomeen 10.10.1972.
Samanlainen alus oli persialahdella 1977.
Ikimuistoinen matka
Jukölan jussi

Lue lisää

Kirjoitatko Tiurista? Aika täsmää hyvin olin kallena,mutta eihän se romuksi mennyt kinuski miehistö tuli laivaan,kun me lähdimme.

Tuossa " Legende " kirjoitti:

Seilasin kesällä 1959 ( Konepäälikkönä ) oli ollut H.S Siimes. Hänen kertoman mukaan . Moottorilaiva , kaikki apulaitteet toimi höyryllä , samoin vinssit ( kolikattilat )
Konemiehistöä n 15 - 16

Lue lisää

" Isovaasa " , sen suuruus on 11740 dwt
Sain tiedon Suomen Sotakorvaukset 2014 kirjasta.
( laiva myytiin Japaniin )

Mikä kone ( MAN - I vai 2 toiminen ) ?

1-Toiminen manni Muuten hyvä ja varmakäyntinen. Mutta isot männät ja käsitaljat. Separaattorit keskitettiin harjanvarrella.

finni51 kirjoitti:

1-Toiminen manni Muuten hyvä ja varmakäyntinen. Mutta isot männät ja käsitaljat. Separaattorit keskitettiin harjanvarrella.

Onha 2- toiminen mäntä painavampi.
Muuten asiasta toiseen Bore VIII - siinä myös harvinaisuus ( Suomessa )

4 - Pyttynen Moottor kirjoitti:

Onha 2- toiminen mäntä painavampi.
Muuten asiasta toiseen Bore VIII - siinä myös harvinaisuus ( Suomessa )

mitä eroa koneessa ja männässä, mannissa ei ollu pakoventtiiliä ollenkaan onko muuta?

kysyy hän kirjoitti:

mitä eroa koneessa ja männässä, mannissa ei ollu pakoventtiiliä ollenkaan onko muuta?

En tiedä onko missään muussa suomalaisessa laivassa kuin vanhassa Jurmossa ollut kyseistä MANnia. Männässä oli tietysti sellainen ero, että renkaat oli sekä ylä-että alapäässä. Tärkeä osa oli tietysti myös männänvarren tiivistepoksi. Starttiventtiilit oli ainoastaan yläkannessa. Alakannessa oli kaksi polttoaineventtiiliä. Käynti oli tasaista, kun joka kierroksella 8-sylinterisessä moottorissa työtahteja oli 16 kappaletta.

kysyy hän kirjoitti:

mitä eroa koneessa ja männässä, mannissa ei ollu pakoventtiiliä ollenkaan onko muuta?

White Rosen MANnissa oli palotila vain männän yläpäässä Mäntä oli melkein miehen korkuinen.
Ainakin tuplasti suurempi kuin Ronnyn

vanha Jurmo kirjoitti:

En tiedä onko missään muussa suomalaisessa laivassa kuin vanhassa Jurmossa ollut kyseistä MANnia. Männässä oli tietysti sellainen ero, että renkaat oli sekä ylä-että alapäässä. Tärkeä osa oli tietysti myös männänvarren tiivistepoksi. Starttiventtiilit oli ainoastaan yläkannessa. Alakannessa oli kaksi polttoaineventtiiliä. Käynti oli tasaista, kun joka kierroksella 8-sylinterisessä moottorissa työtahteja oli 16 kappaletta.

Lue lisää

Oli ainakin Algotin "Ronnyssa" Silloin kun minä siinä seilasin

vanha Jurmo kirjoitti:

En tiedä onko missään muussa suomalaisessa laivassa kuin vanhassa Jurmossa ollut kyseistä MANnia. Männässä oli tietysti sellainen ero, että renkaat oli sekä ylä-että alapäässä. Tärkeä osa oli tietysti myös männänvarren tiivistepoksi. Starttiventtiilit oli ainoastaan yläkannessa. Alakannessa oli kaksi polttoaineventtiiliä. Käynti oli tasaista, kun joka kierroksella 8-sylinterisessä moottorissa työtahteja oli 16 kappaletta.

Lue lisää

Kuka sattuu tietämään . Vahassa Jurmossa , Kiilin telakalta lähdössä paloi pääkoneesta kaikki laakerit .Jurmo hinattiin takaisin Kiilin telakalle .
Reissu tuon tapahtuman jälkeen , jäin Nunnalahdesta Kiiliin ja otin pestin Jurmoon ( I - mesuna ) 29.07.62

Kuka muistaa ?

Näinkin on käynyt kirjoitti:

Kuka sattuu tietämään . Vahassa Jurmossa , Kiilin telakalta lähdössä paloi pääkoneesta kaikki laakerit .Jurmo hinattiin takaisin Kiilin telakalle .
Reissu tuon tapahtuman jälkeen , jäin Nunnalahdesta Kiiliin ja otin pestin Jurmoon ( I - mesuna ) 29.07.62

Kuka muistaa ?

Lue lisää

palstalla keskusteltu vuosi pari sitten. Löytyisi varmasti arkistosta. Tiedot olivat enimmäkseen spekulaatioita. Mukana olleiden kommentteja ei muistaakseni ollut. Olin itse Jurmossa kesän -65.

finni51 kirjoitti:

White Rosen MANnissa oli palotila vain männän yläpäässä Mäntä oli melkein miehen korkuinen.
Ainakin tuplasti suurempi kuin Ronnyn

sanokaa jo viimein selvät erot ,mite voi olla molemmin päin mäntää palotila??

4 - Pyttynen Moottor kirjoitti:

Onha 2- toiminen mäntä painavampi.
Muuten asiasta toiseen Bore VIII - siinä myös harvinaisuus ( Suomessa )

Siinä oli 4 - pyttynen 2 - toiminen " Engelsmanni "
Mekaaninen huuhtelupumppu , männässä VÖ - jäähdytys . ( mäntä painoi 1300 kg )
Vauhtipyörä 13.000 kg

on tälläkin kirjoitti:

palstalla keskusteltu vuosi pari sitten. Löytyisi varmasti arkistosta. Tiedot olivat enimmäkseen spekulaatioita. Mukana olleiden kommentteja ei muistaakseni ollut. Olin itse Jurmossa kesän -65.

Lue lisää

Hei!
- Onko sinulla kuva Neste Oyn vanhasta Jurmo¡ sta?
- Laiva jolla ajettiin Amuay Bayn ja Naantalin valia
60-luvulla!
- Kipparina Korpiharppu(Salokannel) tai Tatu

Jurmoforsti kirjoitti:

Hei!
- Onko sinulla kuva Neste Oyn vanhasta Jurmo¡ sta?
- Laiva jolla ajettiin Amuay Bayn ja Naantalin valia
60-luvulla!
- Kipparina Korpiharppu(Salokannel) tai Tatu

Lue lisää

merimieskuvia sivuilta löytyy ainakin yksi kuva onko se mitä etsit..

Löytyykö kuvaa ??? kirjoitti:

Siinä oli 4 - pyttynen 2 - toiminen " Engelsmanni "
Mekaaninen huuhtelupumppu , männässä VÖ - jäähdytys . ( mäntä painoi 1300 kg )
Vauhtipyörä 13.000 kg

Niin tämä laivahan oli BORE VIII ( siis moottorilaiva ) 1948 - 1956 ??

loutuuloutuu kirjoitti:

merimieskuvia sivuilta löytyy ainakin yksi kuva onko se mitä etsit..

Ei ollut se vanha 60-luvun JURMO
Annahan uusi ehdotus!

jurmoforsti kirjoitti:

Ei ollut se vanha 60-luvun JURMO
Annahan uusi ehdotus!

tämä sopisi vuosilukujen mukaan..ex-jurmo


http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships N/slides/Nyhammer-01.jpg

sopiikotämäkään kirjoitti:

tämä sopisi vuosilukujen mukaan..ex-jurmo


http://www.photoship.co.uk/JAlbum Ships/Old Ships N/slides/Nyhammer-01.jpg

Lue lisää

Kyllä passaa, olin I mesu 29.07.62 ( Kiilistä )

on tälläkin kirjoitti:

palstalla keskusteltu vuosi pari sitten. Löytyisi varmasti arkistosta. Tiedot olivat enimmäkseen spekulaatioita. Mukana olleiden kommentteja ei muistaakseni ollut. Olin itse Jurmossa kesän -65.

Lue lisää

Katselin näitä vanhoja viestejä ja törmäsin tähän sinun viestiisi,missä
sanot olleesi vanhassa Jurmossa kesän -65.Tämähän tarkoittaa,että
olmme siinä sitten samaan aikaan.Minä otin jobin Jurmoon heinäkuu-
ssa -65.Olin siinä sitten 11 kuukautta,kunnes piti astua palvelukseen
Turun Laivasto Asemalle Pansiossa.
Jos näet tämän viestin,ota yhteyttä: Matti Salo
[email protected]

exmerenmies kirjoitti:

Katselin näitä vanhoja viestejä ja törmäsin tähän sinun viestiisi,missä
sanot olleesi vanhassa Jurmossa kesän -65.Tämähän tarkoittaa,että
olmme siinä sitten samaan aikaan.Minä otin jobin Jurmoon heinäkuu-
ssa -65.Olin siinä sitten 11 kuukautta,kunnes piti astua palvelukseen
Turun Laivasto Asemalle Pansiossa.
Jos näet tämän viestin,ota yhteyttä: Matti Salo
[email protected]

Lue lisää

Korjaus edelliseen.Otin jobin Jurmoon heinäkuussa 64 ja maksoin ulos
kesäkuussa 65.Pansio,laivasto kutsui,palvelukseen astuin 25 heinäkuuta
65 ja siviiliin 20 toukokuuta 66.

Jurmoforsti kirjoitti:

Hei!
- Onko sinulla kuva Neste Oyn vanhasta Jurmo¡ sta?
- Laiva jolla ajettiin Amuay Bayn ja Naantalin valia
60-luvulla!
- Kipparina Korpiharppu(Salokannel) tai Tatu

Lue lisää

Minulla on kuva vanhasta Jurmosta,otettu Kielin kanavalla.Jos haluat sen,niin
ilmoita minulle,ja lähetän sen.Sähköposti osoite:
[email protected]

finni51 kirjoitti:

1-Toiminen manni Muuten hyvä ja varmakäyntinen. Mutta isot männät ja käsitaljat. Separaattorit keskitettiin harjanvarrella.

"Separaattorit keskitettiin harjanvarrella."

Näin oli - separaattori käynnistettiin kupu auki ja harjanvarrella kiilattiin kuula resonananssipiikin yli.

:)

Riemujen Ragunda oli unohtumaton laiva.

legenda oli myös ms dafny ajoi villiälinaa 1967 olin päällä 1967 nagoyjassa kun ahteripaloi,korjattiin japanissa.ajettiin pallon ympäri

pietarsaari kirjoitti:

legenda oli myös ms dafny ajoi villiälinaa 1967 olin päällä 1967 nagoyjassa kun ahteripaloi,korjattiin japanissa.ajettiin pallon ympäri

Oliko koivusen sulo poosuna dafnyssä silloin?

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/medium/Aconcagua.jpg

aconcaguaaaaaaaa kirjoitti:

http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/medium/Aconcagua.jpg

Lue lisää

Ol hiano aikka sillo 15 vuotiaan seilaskella .. Oliski mukavaa tavata niitäkkiin kavereit Kotkast ja Haminast ja Raumalt oliva suurin osa silloin .Sisar aluksii silloin olivakki Kaipola ja Simpele Lotila ja Rekola.Kaikk olivat saman kokkossii ..Finlaisin paattei ..Minuu ja junkmannii alettiinkin sanomaan Kpelkaaniks la lavankikiks junmnnii ,,.Sen takia kun olin niin laiha ,,ja junkmannii koo sil oli kauheen iso tukka ja ol kanssa laeh ..T: [email protected]

keke1 kirjoitti:

Ol hiano aikka sillo 15 vuotiaan seilaskella .. Oliski mukavaa tavata niitäkkiin kavereit Kotkast ja Haminast ja Raumalt oliva suurin osa silloin .Sisar aluksii silloin olivakki Kaipola ja Simpele Lotila ja Rekola.Kaikk olivat saman kokkossii ..Finlaisin paattei ..Minuu ja junkmannii alettiinkin sanomaan Kpelkaaniks la lavankikiks junmnnii ,,.Sen takia kun olin niin laiha ,,ja junkmannii koo sil oli kauheen iso tukka ja ol kanssa laeh ..T: [email protected]

Lue lisää

Ilmari Tuulen m.s. Someri. Esim. ahkerasti koko puolanreissun luxsusoovaa-seilannut mertenmies saattoi ilmaantua, juuri lemput saatuaan, uusi myllyjobilappu kourasssaan tyrkylle hommiin - heh. Kolmesta piti/sai valita. Varmasti oli legendaarisen suosittu laiva. Perintöchileläisetkin aloittivat uuden multikultin suomeen. S.s. Somerista ei ole muistitietoa - onko muilla?

oihonna kirjoitti:

Ilmari Tuulen m.s. Someri. Esim. ahkerasti koko puolanreissun luxsusoovaa-seilannut mertenmies saattoi ilmaantua, juuri lemput saatuaan, uusi myllyjobilappu kourasssaan tyrkylle hommiin - heh. Kolmesta piti/sai valita. Varmasti oli legendaarisen suosittu laiva. Perintöchileläisetkin aloittivat uuden multikultin suomeen. S.s. Somerista ei ole muistitietoa - onko muilla?

Lue lisää

Someri ajoi Lauttasaaren sillan kupeeseen purkamaan kolia. Merimiesammattikoulusta kävimme ostamassa viinat ja röökit Somerista ja Meritasta. Jonkin verran meni jälleenmyyntin - suurin osa nautittiin itse. Ammiksen oppilaita oli myös kansi- ja konepuolella työharjoitteluissa. En muista, että satama-aikana Somerin skönet olisivat erityisesti ryypiskelleet. Ehkä pientä tissuttelua, mutta työt hoituivat.

F-Ships kirjoitti:

Someri ajoi Lauttasaaren sillan kupeeseen purkamaan kolia. Merimiesammattikoulusta kävimme ostamassa viinat ja röökit Somerista ja Meritasta. Jonkin verran meni jälleenmyyntin - suurin osa nautittiin itse. Ammiksen oppilaita oli myös kansi- ja konepuolella työharjoitteluissa. En muista, että satama-aikana Somerin skönet olisivat erityisesti ryypiskelleet. Ehkä pientä tissuttelua, mutta työt hoituivat.

Lue lisää

Ei tietenkän niin legeda kun tuossa luin vanhempien miesten juttuja kaikista Nunnalahdesta sun muista ..Pienelle 15 v pojalle oli elämys vuonna -63 .. Esimerkiksi mentiin espanjassa Barseloonaan pääsin yhteen taksiin neljästä tilattuun jotka suuntasivat ,tietenkin huorakortteleihin ..Perille päästyämme haisevaan bubiib jossa kaikille titenkin naiset pomppasivat ..Minua siinä nuorta poikaa seuraili naiset myös ja huomasivat ,että tuollekin joku pitää löytää .. Jonkun varmaan tytär joka oli 12-13 v tuootiin minunkin syliin istumaan hi hi naurattaa en osannut oiken mittään sillekkään tehdä ..T:Kapelkaani Keijo

oihonna kirjoitti:

Ilmari Tuulen m.s. Someri. Esim. ahkerasti koko puolanreissun luxsusoovaa-seilannut mertenmies saattoi ilmaantua, juuri lemput saatuaan, uusi myllyjobilappu kourasssaan tyrkylle hommiin - heh. Kolmesta piti/sai valita. Varmasti oli legendaarisen suosittu laiva. Perintöchileläisetkin aloittivat uuden multikultin suomeen. S.s. Somerista ei ole muistitietoa - onko muilla?

Lue lisää

Olin Somerissa Villenä 1975...chileläiset ,Alberto..ja nuorempi..jonka nimeä en muista..Kokkina oli 'JOJO'....säkäkokkina 'Higgins'...paatiissa meno oli kyllä melkoista hulabaluuta joskus.....jouluaattona ,laivassa enemmistönä laivatyttöjä..ja tullimiehiä...tullimiehet yleensä ei pitkään pysyneet rivistössä,simahtelivat yleensä pyssän messiin,josta sitten niitä käytiin noukkimassa kotiin kun oli vuoro loppu..että semmonen laiva.....

ville123 kirjoitti:

Olin Somerissa Villenä 1975...chileläiset ,Alberto..ja nuorempi..jonka nimeä en muista..Kokkina oli 'JOJO'....säkäkokkina 'Higgins'...paatiissa meno oli kyllä melkoista hulabaluuta joskus.....jouluaattona ,laivassa enemmistönä laivatyttöjä..ja tullimiehiä...tullimiehet yleensä ei pitkään pysyneet rivistössä,simahtelivat yleensä pyssän messiin,josta sitten niitä käytiin noukkimassa kotiin kun oli vuoro loppu..että semmonen laiva.....

Lue lisää

Olin Somerissa oppilaana kuukauden tai pari vuoden-73 lopussa. Alberto muistu heti mieleen, sorvi sitä kiusas päivästä toiseen haukkumalla kommunistiksi, ja siitäkös Alberto otti pulttia. Olin Somerissa sen verran lyhyen ajan etten kaikkia ehtinyt nähdä selvinpäin,ainakin em. Kokki Jojon muistan kans, niin, ja Sieppi oli moottorimiehenä. Monella oli vakituiset muijat puolassa ja suomessa.

Henrikki 1. kirjoitti:

Olin Somerissa oppilaana kuukauden tai pari vuoden-73 lopussa. Alberto muistu heti mieleen, sorvi sitä kiusas päivästä toiseen haukkumalla kommunistiksi, ja siitäkös Alberto otti pulttia. Olin Somerissa sen verran lyhyen ajan etten kaikkia ehtinyt nähdä selvinpäin,ainakin em. Kokki Jojon muistan kans, niin, ja Sieppi oli moottorimiehenä. Monella oli vakituiset muijat puolassa ja suomessa.

Lue lisää

Päädyin mutkien kautta Someriin-79 säkä kokiksi. Somerista hyvät muistot, olin Tuulella n. 4 vuotta. Tellholmissa hetken ja Nan fungissa vajaan vuoden. Taisin olla 2 nainen joka Tuulelle vakinaistettiin. Hesaan kun päästiin Ilmari tuli usein torstaisin syömään hernesoppaa, tietty, byssan kautta. Kädessään muovikassi jossa merimiesten ulosmaksu rahat. Byssan kuukausi raportit katsoi ja repi sano;ne on syöty. Talous henk. messin seinällä ilmoitus taulu, jossa Puolalaiset ilolunteiset naiset poseeraavat kauniisti. Esa kokista eli Jo-Josta sen verran että olin 15v. avoliitossa hänen kanssaan ja meillä on yksi tytär. Jo-Jo on jo mennyt paremmille ja tyyneimmille vesille. Kaikkea hyvää kaikille merenkulkijoille ja maakravuiksi jääneille.

Pirjo kirjoitti:

Päädyin mutkien kautta Someriin-79 säkä kokiksi. Somerista hyvät muistot, olin Tuulella n. 4 vuotta. Tellholmissa hetken ja Nan fungissa vajaan vuoden. Taisin olla 2 nainen joka Tuulelle vakinaistettiin. Hesaan kun päästiin Ilmari tuli usein torstaisin syömään hernesoppaa, tietty, byssan kautta. Kädessään muovikassi jossa merimiesten ulosmaksu rahat. Byssan kuukausi raportit katsoi ja repi sano;ne on syöty. Talous henk. messin seinällä ilmoitus taulu, jossa Puolalaiset ilolunteiset naiset poseeraavat kauniisti. Esa kokista eli Jo-Josta sen verran että olin 15v. avoliitossa hänen kanssaan ja meillä on yksi tytär. Jo-Jo on jo mennyt paremmille ja tyyneimmille vesille. Kaikkea hyvää kaikille merenkulkijoille ja maakravuiksi jääneille.

Lue lisää

Terkkuja vaan Pirjolle nakki tos örisee olleensa romu-rantasen kanssa
samaan aikaan fungissa ja jossai nestee holkis sen jälkeen.
Ja käski viäl kirjottaan merimieskuvia osastolle miten sereisu meni.

v.... v...... kirjoitti:

Terkkuja vaan Pirjolle nakki tos örisee olleensa romu-rantasen kanssa
samaan aikaan fungissa ja jossai nestee holkis sen jälkeen.
Ja käski viäl kirjottaan merimieskuvia osastolle miten sereisu meni.

Lue lisää

Heippati rallaa "Nakki-puukenkä" :)
Niin, me oltiin tovi fungissa. Ja tiirassa tai tiiskerissäkö? Mulla on joitakin kuvia ja laitan ne merimieskuviin kun ensin tipe opastaa, vähän tuntu vaikeelta. Muistanko oikein että, oltiin venetzuelassa ja garagasissakin piipahdettiin telakalla ja amatsonjoella olitko silloin fungissa? Mobilessakin tuli käytyä ja myös eräitä kertoja Savannahissa.
Arfammin Ossi oli stujuna ja Halosen Pekka.
Mä olin pölynä, villenä ja säkänä.

Ps. ne kaikki romut on suurinpiirtein tallessa :)

keke1 kirjoitti:

Ol hiano aikka sillo 15 vuotiaan seilaskella .. Oliski mukavaa tavata niitäkkiin kavereit Kotkast ja Haminast ja Raumalt oliva suurin osa silloin .Sisar aluksii silloin olivakki Kaipola ja Simpele Lotila ja Rekola.Kaikk olivat saman kokkossii ..Finlaisin paattei ..Minuu ja junkmannii alettiinkin sanomaan Kpelkaaniks la lavankikiks junmnnii ,,.Sen takia kun olin niin laiha ,,ja junkmannii koo sil oli kauheen iso tukka ja ol kanssa laeh ..T: [email protected]

Lue lisää

http://suomenmuseotonline.fi/en/kohde/Suomen merimuseo/92034:1?
museum=merimuseo&itemIndex=645

oihonna kirjoitti:

Ilmari Tuulen m.s. Someri. Esim. ahkerasti koko puolanreissun luxsusoovaa-seilannut mertenmies saattoi ilmaantua, juuri lemput saatuaan, uusi myllyjobilappu kourasssaan tyrkylle hommiin - heh. Kolmesta piti/sai valita. Varmasti oli legendaarisen suosittu laiva. Perintöchileläisetkin aloittivat uuden multikultin suomeen. S.s. Somerista ei ole muistitietoa - onko muilla?

Lue lisää

MS.Somerista vuodelta 1977-1978 melkoiset muistot aluksen matkoista Gdanskiin ja Gdyniaan... Meidän (silloin 2-10-v.lasten)unohtumattomat merimatkat.Automaattiohjaus hetkellisesti pois, käännettiin ruorista,miehistöä perheineen matkalla Gdanskiin, hytissä heilui vähän kaikki..., jäätelöä kokit antoivat messissä syödä myrskyn aikana niin paljon kuin masut veti...merivesiallas kovassa käytössä, mahtavat hytit olohuone ja makuusoppi, korkeat luxus-vuoteet muhkeilla petivaatteilla.Muistoja vaikka mitä, ei tohdi kaikkea kirjoittaa

Täkkärien unelma 8 kraanaa 8 puomii
ja jumbo hännän-huippuna.

MS Mirrabooka oli niin kaikin puolin erilainen,
että se laiva ja sen laivan hommat ovat kappale erikseen.

Aikoinaan kirjoittivat yhtenään liiton lehdissä tästä
Mirrabookasta. Kuulemma aivan kaikki oli erilaista.
Surullisenkuulu kippari Timo K Jenssen tietenkin
aiheensaattajana. - Otti mustan miehistön Senegalista
koko Afrikan rannikkomatkalle. Stow-a-wayt katosi aina
samassa mellakassa kun mustat jäi maihin. Tullit
löysi mustien huumeita Euroopassa jne. Miehistöä
ruokitettiin lastista otetuilla muonilla ja rosvoja ammuttiin
vaikka millä. Kippari upotti varkaitten kanootin rakettikiväärillä.
Kippari jakoi viinaa ja kun joku ei kestänyt tätä niin sinne vaan
putkaan ja vesileivälle viikoksi. Kävi välillä hakkaamassa.
Kuljetti laivaa lakoista ja vaikka mistä huolimatta. Antakaa kuulua
jos olette olleet mukana tai tidätte näistä Mirrabookan ajoista.

v.... v...... kirjoitti:

Täkkärien unelma 8 kraanaa 8 puomii
ja jumbo hännän-huippuna.

Jumbolla lastattiin vetureita ja muuta yli 100- 200-tonnista
kamaa Afrikkaan... ei ihan akipäiväistä hommaa. - Mukana hommissa junkista kipparia myöta. - Oli se täkkäreille kova koulu. Ja takaisin tuotiin 20-30 tonnin
tukkeja ja muuta kamaa.
Että Mirrabooka kaikkinaisena laivana oli kappale erikseen: Samaa mieltä.

Niinpä niin. Siellä Jenisei joen Igargassa lastattiin 1962 kolme viikkoa sahatavaraa, joka kuukauden merimatkan jälkeen purettiin Latakiaan, Beirutiin ja Aleksandriaan.....

Uffari Kalle kirjoitti:

Niinpä niin. Siellä Jenisei joen Igargassa lastattiin 1962 kolme viikkoa sahatavaraa, joka kuukauden merimatkan jälkeen purettiin Latakiaan, Beirutiin ja Aleksandriaan.....

Lue lisää

Uffari Ville, eli Tuure Rantakangas vastaa, ketju on jo vanha, mutta nostan
sitä uudelleen eloon.
Olit samalla reissulla kanssani, me saatoimme olla se pari, jolla oli useita yhteisiä retkiä.
Minä olin noin vuoden, Jyten matkassa ja vuosi oli 1962, en jatkanut merimiehen uraani, vaikka kapteenimme lupasi kirjoittaa minulle sellaisen ylistystodistuksen, jolla olisin päässyt Suomen Joutsenelle, kokki ja stuerttikouluun.

Verna tai Ragni ? Lähti seuraavana päivänä sieltä, kun me saavuimme
Jytellä Igarkaan, maailma tuntui hyvin pieneltä, kun paras koulukaverini
Sauli Kaunisto, pienestä Vimpelin kunnasta, josta olimme maailmalle
lähteneet, tuli vastaan lankkukatua pitkin siellä kavereineen, hän oli
lähtenyt katselemaan myös maailmaa, tämä oli siihen aikaan, lähes ainoa mahdollisuus avartaa maailmankuvaansa, jos ei ollut rikkaita vanhempia
ja oli riittävän rohkea, ottamaan haasteita vastaan.
Tulomatkallamme Igarkaan meitä avusti ydinkäyttöinen jäänsärkiä Lenin, Murmanskin kohdalta Karameren läpi Jeniseille, Jenisei oli täysin sula, vuodenaika oli syyskesä, Karamerellä oli paikoin vielä metrin paksuista
jäätä, nykyään sekin taitaa olla kesäisin jo sula.

Olimme silloin nuoria, minä olin kai laivamme kuopus eli täytin siellä
17 vuotta, täällä Igarkassa olimme tosiaan lähes kuukauden, ainoa paikka,
jossa vietimme iltojamme, oli sahan henkilökunnan oma ravintola,
ravintolan työntekijät taisivat olla lähes kaikki vankeja, siinä aulan
kanttiinissa oli eestiläinen nuori ikäiseni tyttö, joka oli joutunut sinne
itsensä myymisestä ulkomaalaisille, joka oli Neuvostoliitossa rikos.
Kävimme siellä ravintolassa pienen jälkiselvittelyn saksalaisten kanssa,
sodassa olleet muistelivat Lapin tuhopolton tapahtumia,
sodan päättymisestä oli tuolloin kulunut vasta tuo 17 vuotta, tunteet
olivat vielä tuoreita sodan käyneillä.
Laivamme koko miesvahvuus oli 52 miestä, siellä ei olleet tietysti kaikki mukana, mutta ravintola oli täynnä saksalaisia ja meitä suomalaisia,
illan tappelun aikana hakkasimme rottinkikaluston hajalla toistemme selkiin, seuraavana iltana oli jo uusi kalusto paikalla ja saksalaiset häipyneet. Antwerpenissa kävimme muuten uuden kapakkatappelun saksalaisten
kanssa, aloittajana todennäköisesti sama laivamme henkilö.
Igarkan nuoret hakivat meidät tai ainakin minut ? Tanssipaikalle muutaman kerran Mossella, muistan pientä tunteitten lämpenemistäkin tapahtuneen, sekä tietysti kiihkeää pussailua, pitemmälle meno siellä oli ulkomaalaisilta kielletty.
Tytöt osasivat tanssia hyvin, niin kuin meillä suomessakin, yhteinen kieli vain puuttui.
Löysin tästä tanssipaikasta ja Ravintolasta kuvan Google Earthatista,
vaikka aikaa on jo kulunut 57 vuotta, niin tunnistin heti tanssipaikan
joka oli säilynyt samanlaisena, Silloin hienosta sahan ravintolasta oli jo
katto romahtanut tulipalon seurauksena, mutta hyvin tunnistettavissa.
Kerrostaloalue on sinne myös noussut, sekä vankien pienet puiset asunnot
on purettu, myös lankkutiet on vaihtuneet betonisiksi laatoiksi.

Olin siellä pienen porukkamme mukana vuorokauden putkassakin,
tulimme eräänä iltana ravintolasta ja joku oli ottanut liikaa, eikä muistanut
olla huutelematta ja pitää suutaan kiinni poliittisista asioista, auto tuli ja
vei meidät putkaan, sieltä päästyämme jouduimme allekirjoittamaan
ukaasin, jossa meitä kiellettiin tulemasta enää koskaan Neuvostoliiton maaperälle, no saman vuoden joulukuussa olimmekin jo Ukrainan
Hersonissa, hakemassa viljalastia.
Yksi miliiseistä joka oli lähes koko ajan läsnä, puhui huonoa suomea,
jonka kanssa keskustelimme suurimman ajan siellä olostamme,
hän kertoi tarinoita alueen tapahtumista ja kyseli suomen oloista.

Tulomatkalla jouduimme pohjoisnorjan merialueella kovaan merenkäyntiin, meillä oli kansilastia arviolta pari metriä ja laiva ui aika syvällä, muistan kapteenin huolet kun aallot pyyhkivät välillä kannen yli, selvisimme siitä,
minä oksentelin aikani kunnes pääni tottui keinumiseen.
Välimerellä oli myös kova myräkkä, ennen Sisiliaa, etsimme sieltä alusta,
joka oli ampunut hätäraketteja, oli yöaika, emme löytäneet mitään,
myöhemmin saimme tietää kalastusaluksen uponneen, en muista
uhrimäärää, aamulla menimme Sisiliaan tankkaamaan.

Aleksanterissa olimme redillä ja siellä laivan vinsseillä arabityöläiset purki lastin proomuihin, purkaminen kesti siellä noin kuukauden, minulla oli
paljon vapaata koska laivan päällystö matkusteli, aina silloin kun laiva oli pidempään satamassa. Aleksandriassa oli paljon tapahtumia jotka piirtyivät nuoren miehen muistiin pysyvästi.
Lähdin jalkapalloa pelanneen tytön matkaan rannalta ja päädyin beduiinitelttaan yöksi, kolmen kuuman sisarustytön kanssa, seuraavana päivänä yli kymmenen kilometrin kävely satamaan yksin, aurinko
kompassina.
Uffari Kallen kanssa (nimet ovat jo unohtuneet), meillä oli yhteinen
tyttöreissu puistossa, joka oli aito sokkotreffit, tytöt oli ihania,
nuorella miehellä tytöt oli aina mielessä.

Osa 1

Anonyymi kirjoitti:

Uffari Ville, eli Tuure Rantakangas vastaa, ketju on jo vanha, mutta nostan
sitä uudelleen eloon.
Olit samalla reissulla kanssani, me saatoimme olla se pari, jolla oli useita yhteisiä retkiä.
Minä olin noin vuoden, Jyten matkassa ja vuosi oli 1962, en jatkanut merimiehen uraani, vaikka kapteenimme lupasi kirjoittaa minulle sellaisen ylistystodistuksen, jolla olisin päässyt Suomen Joutsenelle, kokki ja stuerttikouluun.

Verna tai Ragni ? Lähti seuraavana päivänä sieltä, kun me saavuimme
Jytellä Igarkaan, maailma tuntui hyvin pieneltä, kun paras koulukaverini
Sauli Kaunisto, pienestä Vimpelin kunnasta, josta olimme maailmalle
lähteneet, tuli vastaan lankkukatua pitkin siellä kavereineen, hän oli
lähtenyt katselemaan myös maailmaa, tämä oli siihen aikaan, lähes ainoa mahdollisuus avartaa maailmankuvaansa, jos ei ollut rikkaita vanhempia
ja oli riittävän rohkea, ottamaan haasteita vastaan.
Tulomatkallamme Igarkaan meitä avusti ydinkäyttöinen jäänsärkiä Lenin, Murmanskin kohdalta Karameren läpi Jeniseille, Jenisei oli täysin sula, vuodenaika oli syyskesä, Karamerellä oli paikoin vielä metrin paksuista
jäätä, nykyään sekin taitaa olla kesäisin jo sula.

Olimme silloin nuoria, minä olin kai laivamme kuopus eli täytin siellä
17 vuotta, täällä Igarkassa olimme tosiaan lähes kuukauden, ainoa paikka,
jossa vietimme iltojamme, oli sahan henkilökunnan oma ravintola,
ravintolan työntekijät taisivat olla lähes kaikki vankeja, siinä aulan
kanttiinissa oli eestiläinen nuori ikäiseni tyttö, joka oli joutunut sinne
itsensä myymisestä ulkomaalaisille, joka oli Neuvostoliitossa rikos.
Kävimme siellä ravintolassa pienen jälkiselvittelyn saksalaisten kanssa,
sodassa olleet muistelivat Lapin tuhopolton tapahtumia,
sodan päättymisestä oli tuolloin kulunut vasta tuo 17 vuotta, tunteet
olivat vielä tuoreita sodan käyneillä.
Laivamme koko miesvahvuus oli 52 miestä, siellä ei olleet tietysti kaikki mukana, mutta ravintola oli täynnä saksalaisia ja meitä suomalaisia,
illan tappelun aikana hakkasimme rottinkikaluston hajalla toistemme selkiin, seuraavana iltana oli jo uusi kalusto paikalla ja saksalaiset häipyneet. Antwerpenissa kävimme muuten uuden kapakkatappelun saksalaisten
kanssa, aloittajana todennäköisesti sama laivamme henkilö.
Igarkan nuoret hakivat meidät tai ainakin minut ? Tanssipaikalle muutaman kerran Mossella, muistan pientä tunteitten lämpenemistäkin tapahtuneen, sekä tietysti kiihkeää pussailua, pitemmälle meno siellä oli ulkomaalaisilta kielletty.
Tytöt osasivat tanssia hyvin, niin kuin meillä suomessakin, yhteinen kieli vain puuttui.
Löysin tästä tanssipaikasta ja Ravintolasta kuvan Google Earthatista,
vaikka aikaa on jo kulunut 57 vuotta, niin tunnistin heti tanssipaikan
joka oli säilynyt samanlaisena, Silloin hienosta sahan ravintolasta oli jo
katto romahtanut tulipalon seurauksena, mutta hyvin tunnistettavissa.
Kerrostaloalue on sinne myös noussut, sekä vankien pienet puiset asunnot
on purettu, myös lankkutiet on vaihtuneet betonisiksi laatoiksi.

Olin siellä pienen porukkamme mukana vuorokauden putkassakin,
tulimme eräänä iltana ravintolasta ja joku oli ottanut liikaa, eikä muistanut
olla huutelematta ja pitää suutaan kiinni poliittisista asioista, auto tuli ja
vei meidät putkaan, sieltä päästyämme jouduimme allekirjoittamaan
ukaasin, jossa meitä kiellettiin tulemasta enää koskaan Neuvostoliiton maaperälle, no saman vuoden joulukuussa olimmekin jo Ukrainan
Hersonissa, hakemassa viljalastia.
Yksi miliiseistä joka oli lähes koko ajan läsnä, puhui huonoa suomea,
jonka kanssa keskustelimme suurimman ajan siellä olostamme,
hän kertoi tarinoita alueen tapahtumista ja kyseli suomen oloista.

Tulomatkalla jouduimme pohjoisnorjan merialueella kovaan merenkäyntiin, meillä oli kansilastia arviolta pari metriä ja laiva ui aika syvällä, muistan kapteenin huolet kun aallot pyyhkivät välillä kannen yli, selvisimme siitä,
minä oksentelin aikani kunnes pääni tottui keinumiseen.
Välimerellä oli myös kova myräkkä, ennen Sisiliaa, etsimme sieltä alusta,
joka oli ampunut hätäraketteja, oli yöaika, emme löytäneet mitään,
myöhemmin saimme tietää kalastusaluksen uponneen, en muista
uhrimäärää, aamulla menimme Sisiliaan tankkaamaan.

Aleksanterissa olimme redillä ja siellä laivan vinsseillä arabityöläiset purki lastin proomuihin, purkaminen kesti siellä noin kuukauden, minulla oli
paljon vapaata koska laivan päällystö matkusteli, aina silloin kun laiva oli pidempään satamassa. Aleksandriassa oli paljon tapahtumia jotka piirtyivät nuoren miehen muistiin pysyvästi.
Lähdin jalkapalloa pelanneen tytön matkaan rannalta ja päädyin beduiinitelttaan yöksi, kolmen kuuman sisarustytön kanssa, seuraavana päivänä yli kymmenen kilometrin kävely satamaan yksin, aurinko
kompassina.
Uffari Kallen kanssa (nimet ovat jo unohtuneet), meillä oli yhteinen
tyttöreissu puistossa, joka oli aito sokkotreffit, tytöt oli ihania,
nuorella miehellä tytöt oli aina mielessä.

Osa 1

Lue lisää

Jatkoa edelliseen

Istuimme usein iltojamme pienessä baarissa, puiston reunalla, joka on jäänyt erityisesti mieleeni, ravintolan omistajalla oli oikein kaunis tyttö, joka oli auttamassa isäänsä baarissa,
no minä tietysti ihastuin tuohon tyttöön aidon tulisesti, ravintolan edessä oli puistonpenkki ja sopivasti pensaita, estäen suoran näköyhteyden isältä.
Ensimmäiset illat suukottelimme ja isä kävi koko ajan tarkkailemassa meitä,
isä tottui minuun ja tilanteeseen, tämä nimeltään Kamelia tyttö, etenikin nopeasti puuhissamme ja oli jättänyt seuraavilla tapaamisillamme jo
pöksyt kotiin, pitkä hame peitti puuhamme, eikä varmuusvälineitäkään
ehditty käyttää, se oli nuorta rakkautta se, kaiholla muistelin häntä vielä
vuosia jälkeenpäin.

Aleksandriasta lähdettyämme veimme pienen osan puutavaralastistamme Beirutiin ? Latanniassa oli jotain huoltoja tai ruuman pesua ? Täältä
lähdimme Mustallemerelle Ukrainan Hersoniin hakemaan viljalastia Antwerpeniin.
Antwerpenista oli tarkoitus lähteä Kuubaan hakemaan viljalastia Suomeen, mutta se Kuuban ohjuskriisi tuli sotkemaan matkamme ja lähdimme
hakemaan viljalastin Montrealista Suomeen. Joka oli minulle jo toinen
Kanadan reissu, osa vanhemmista merimiehistä, ei olisi halunnut lähteä
joulun aikoihin, tyhjällä höyrylaivalla, ylittämään Atlanttia, neuvottelut
kesti muutaman päivän.
Jouduimme rajun syysmyrskyn riepoteltavaksi vasta Kanadan lähivesillä, ajaudumme kaksi viikkoa myrskyn mukana taaksepäin, nokka oli kohti pohjoisesta tulevaa myrskytuulta, valuimme suunnilleen alueelle, jossa
Titanic upposi, kun tuuli tyyntyi ja valtavat mainingit hellittivät, matkamme taas jatkui, jäälauttoja väistellen.
Montrealissa minulle ja uffari Kallelle, sattui hauskan nolo tyttöjen iskureissu, iskimme nätit tytöt kadulta huonolla englannin taidoillamme, kun aloimme hiukan myöhemmin jakamaan tyttöjä, kumpi kumman saa, suomen kielellä tietysti, niin tytöt naureskelivat eivätkä paljastaneet meille vielä sitä, että he sattuivatkin olemaan Kanadaan muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä ja puhuivat hyvää suomea. Iltamme päättyi elokuvissa käyntiin ja halauksiin,
tytöt olivat meitä nuorempia.

Osa 2

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa edelliseen

Istuimme usein iltojamme pienessä baarissa, puiston reunalla, joka on jäänyt erityisesti mieleeni, ravintolan omistajalla oli oikein kaunis tyttö, joka oli auttamassa isäänsä baarissa,
no minä tietysti ihastuin tuohon tyttöön aidon tulisesti, ravintolan edessä oli puistonpenkki ja sopivasti pensaita, estäen suoran näköyhteyden isältä.
Ensimmäiset illat suukottelimme ja isä kävi koko ajan tarkkailemassa meitä,
isä tottui minuun ja tilanteeseen, tämä nimeltään Kamelia tyttö, etenikin nopeasti puuhissamme ja oli jättänyt seuraavilla tapaamisillamme jo
pöksyt kotiin, pitkä hame peitti puuhamme, eikä varmuusvälineitäkään
ehditty käyttää, se oli nuorta rakkautta se, kaiholla muistelin häntä vielä
vuosia jälkeenpäin.

Aleksandriasta lähdettyämme veimme pienen osan puutavaralastistamme Beirutiin ? Latanniassa oli jotain huoltoja tai ruuman pesua ? Täältä
lähdimme Mustallemerelle Ukrainan Hersoniin hakemaan viljalastia Antwerpeniin.
Antwerpenista oli tarkoitus lähteä Kuubaan hakemaan viljalastia Suomeen, mutta se Kuuban ohjuskriisi tuli sotkemaan matkamme ja lähdimme
hakemaan viljalastin Montrealista Suomeen. Joka oli minulle jo toinen
Kanadan reissu, osa vanhemmista merimiehistä, ei olisi halunnut lähteä
joulun aikoihin, tyhjällä höyrylaivalla, ylittämään Atlanttia, neuvottelut
kesti muutaman päivän.
Jouduimme rajun syysmyrskyn riepoteltavaksi vasta Kanadan lähivesillä, ajaudumme kaksi viikkoa myrskyn mukana taaksepäin, nokka oli kohti pohjoisesta tulevaa myrskytuulta, valuimme suunnilleen alueelle, jossa
Titanic upposi, kun tuuli tyyntyi ja valtavat mainingit hellittivät, matkamme taas jatkui, jäälauttoja väistellen.
Montrealissa minulle ja uffari Kallelle, sattui hauskan nolo tyttöjen iskureissu, iskimme nätit tytöt kadulta huonolla englannin taidoillamme, kun aloimme hiukan myöhemmin jakamaan tyttöjä, kumpi kumman saa, suomen kielellä tietysti, niin tytöt naureskelivat eivätkä paljastaneet meille vielä sitä, että he sattuivatkin olemaan Kanadaan muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä ja puhuivat hyvää suomea. Iltamme päättyi elokuvissa käyntiin ja halauksiin,
tytöt olivat meitä nuorempia.

Osa 2

Lue lisää

Jatkoa edellisiin juttuihini

"Tuntematon legioonalainen"
Kukaan ei tiedä varmuudella, montako suomalaista on sotinut Ranskan muukalaislegioonassa.
Otsikko oli Hesarissa 8.6. 2019, juttua en lukenut koska en ole enää
Hesarin tilaaja.
Mutta kerronpa pienen tarinan tähän aiheeseen liittyen, oli vuosi 1962, kävimme ‎Aleksandriassa, Beirutissa ja Latakiassa, jostain näistä paikoista laivaamme tuli kookas kaveri joka matkusti laivassamme Jytte Paulinissa,
hän oli muistaakseni perämies.
Sitä en muista, minne asti hän laivassamme tuli, Antwerpeniin kai, näiltä
osin muistikuvani pätkii ?
Tämä kaveri kertoi tarinansa muukalaislegioonasta, jonne hänet oli
kaapattu Ranskassa käynnin yhteydessä, hän oli ollut merimies,
ravintolassa hänet oli tainnutettu juomaan sekoitetuilla aineilla ja
aamulla häntä oli syytetty murhasta, tuomio, muukalaislegioonaan loppuelämäksi.
Hän oli ollut jo, pitkän ajan jossakin Pohjois-Afrikan autiomaan tukikohdassa ? Kunnes hän pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen, päätti karata sieltä,
lähes kaikki karkausta aikaisemmin yrittäneet tuotiin takaisin kuolleina susikoirien raatelemina, näytille tukikohtaan. Onnistumisen
mahdollisuudet olivat hyvin pienet, vielä satamissakin ilmiantajat
kyttäsivät heitä, palkkion toivossa jos niin pitkälle jokin olisi päässyt.
Päiväksi piiloon etsijöiltä ja auringolta, hiekan alle, yöllä suunnistus
tapahtui tähtien mukaan.
Kun tämä kaveri riisui paitansa, niin näky oli uskomattoman kamala,
ruoskan iskut olivat muokanneet koko ylävartalon, iho oli syviä pitkiä arpia kauttaaltaan täynnä. Jollakin teistä voi olla asiasta enempikin kerrottavaa,
laiva oli siis SS Jytte Paulin.

Varmaan tunnetun maailmalla Suomen lipunalla seilannut alus on
Herzogin Cecilie

sveitsiläinenkö4.6.2014 20:090 SULJE
Ergo oli ainakin yks kummajainen omistussuhteiltaan.
VASTAA
FacebookTwittershare emailshare url
***************************************************
Ei Ergon laivat olleet Sveisiläisiä, vaan purjehtivat Suomen lipun alla.
Olivat entisiä saksan omistamia, jotka siirtyivät venäläisten omistukseen sodan lopussa.
Olin Ergon Ingerissä n. vuonna 1950. Käytiin Argaggelissa ja Muurmansikissa myös Leningradissa tuli käytyä.
Kansilastina vietiin Tukholmaan kaviaaria pakattuna sahanpuruihin ja jäihin.
Hyvää oli )-:

Niin Nunnalahti ei pärjännyt vauhdissa Jurmolle.
Olin Jurmossa I mesuna. -8.62
Ajoimme Mustallemerelle , Nunnalahti seurasi eikä saanut kiinni
n 14 tuntia jäljessä. ( Nunnassa meni 3 kantta vaihtoon eikä
saaneet meitä kiinni) ( Kannen vaihto 3 h stopp.)

Voi veljet, että me pitkillä merimatkoilla rakasteltiin poikien kanssa. Siinä ei naisia tarvittu...

Buster, Nieminen ja Kärki jäi mieleen -74
Missähän ovat?

Kaikki laivat ovat legendaarisia, ainakin ne, joista meillä on hyviä muistoja.

Vanha pönttö Mistral sieltä 1960 luvulta. Kaikki eivät jaksaneet ulkoseilausta tankkilaivassa, kun silloin oli kahden vuoden kontrahdit ennen vapaata kotimatkaa. Voimaa haettiin ryypiskelystä. Joillakin meni jokapäiväiseksi ja reippaaksi. Siitä seurasi LEMPUT. Eihän se mukavaa ollut, siis ne lemput.

Nielsen nostalgiamatkoilla on ollut sitäkin porukkaa jonkin verran. Ketä seuraavalle tuleekaan?
Monia heistä on siirtynyt toki paremmille vesille, korkeammille laineille ja voi seurata tapahtumaa vain tuolta ylhäältä.

Isäni oli stujuna 10 vuotta Hansassa. 05.1972 asti. Hieno laiva.

Laivakoira Posti oli tosiaan olemassa,seilasin kyseisellä laivalla 70 luvun alussa,ajettiin Englanti-Kanada väliä. Terveisin Make

Somerissa käytiin 70 luvulla nuorena tyttöinä kyläilemässä. Lonkeroa ja sitä hirveää luxusovaa oli aina. Muistan Alberton, muutti eläkepäiville Vääksyyn. Jojo kokkina ja Matti muistaakseni säkänä. Joskus Krisu myös ja Halosen Pekka, en muista mitä teki. Puolassa oli varmaan vakkarit kaikilla. Ihan mukavaa porukkaa oli Somerissa

Laitapa kuvia laivoista ja niissä seilanneista merimiehistä. Hyvä olisi olla myös kuvissa olevista ihmisistä nimet, jotka suinkin muistat.
Hyvä paikka kuville on Äänimeri, www.aanimeri.fi. Voi lähettää kuvia Timo Sylvänteelle, jonka osoite ja puhelinkin löytyy Äänimeren palstalta. Sovi hänen kanssaan lähetystapa ja jos paperikuvina, laita palautuskuori postimerkkeineen.

Sama pyyntö kaikille muillekin merenkulkijoille.

Olin Gunnarin kanssa kun seilattiin Tyynellämerellä. Rauha miehen sielulle