Eilisen Iltalehden pääkirjoituksessa pohdiskellaan SDP:n tilannetta. Tiivistelmänä artikkelin kirjoittaja esittää kaksi suuntaa, jotka ovat SDP:lle tärkeitä puolueena.
Toisaalta kirjoittaja sanoo palkanansaitsijoiden puolella varsinkin työttömien pitävän vaihtoehtona Perussuomalaisia eli SDP vuotaa sinne päin. Toisaalta SDP yrittää kilpailla myös vihreitten kanssa ja varsinkin koulutetut kaupunkilaisäänestäjät tuntevat houkutusta vihreitten suuntaan SDP:n vaihtoehtona.
Pienipalkkaisten ja työttömien kohdalla kuin hyvätuloisten ja koulutettujen tuntemusten ja prioriteettien suhteen. On varsin kiinnostavaa, että juri nämä kaksi eri tahoa vetävät "eri suuntiin". Juuri siinä taitaa olla SDP:n yksi suuri ongelma. Molempien vaikuttajatahojen miellyttäminen yhtä aikaa on liki mahdotonta.
Siirrytään enemmän keskustan suuntaan, sanoi Jutta "ihan aluksi".
Eli, hyvätuloisten ja koulutettujen suuntaan.
Ymmärtääkin kansakoulun opettajaa siinä.
Ympäristöpoliittisin perustein on ryhdytty säätämään monia verolakeja. Autoilu on yksi osuva esimerkki. Itse autojen verotusta halutaan vängätä siihen suuntaan, että vanhoilla ja runsaasti saastuttavilla autoilla ajaminen tehdään kalliiksi. Käytännössä tuloksena on pienituloisen ja köyhän kansanosan elämisen ehtojen kiristäminen, rahallinen rokottaminen. Kun liikkuminen on vättämätöntä eikä siihen suurimmassa osassa tasavaltaa ole muuta tarkoituksenmukaista välinettä kuin henkilöauto, niin hyvää tarkoittavat ympäristöpoliittiset verotusperusteet tarkoittavat autoverotuksen kohdalla köyhän kansan simputtamista. SDP on siinä päämäärätietoisessa toiminnassa mukana täysillä.
Vastaavalla tavalla ympäristöperustelut vaikuttavat asumisen hintaan. Kiinteistövero on tasavero rikkaille ja köyhille. Energiatehokkuuden nimissä ollaan keksimässä ties mitä maksujen, taksojen ja tasaverojen suoltamista kuin liukunauhalta. Jälleen Vihreät ovat moottorina ja SDP niin kuin monet muutkin puolueet ovat sätkynuken roolissa, kun ne yrittävät edistää hyviä asioita ja tarkoitusperiä jopa kilvoittelemalla vihreitten kanssa. Ja jälleen kansakunnnan köyhimmät joutuvat tuntemaan nahoissaan hyväätarkoittavuuden kaikkein ankarimpana simputuksena, rahallisena rokotuksena. Noille hyvätuloisillle ja koulutetuile kaupunkilaisille asia ei ole mikään ongelma. Ongelma se on köyhille.
Samalla tavalla vaikuttava uusi maksutaksa on Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi kaavailtu mediamaksu tai mediavero. Jälleen se kohdistuu ankarimmin juuri vähävaraisimpaan väestöön, jonka käytettävissä olevista tuloista maksu lohkaisisi erittäin merkittävästi isomman osan kuin varakkaan väen kotitalouksien rahoista. Köyhien simputus näyttää olevan suoranainen trendi.
En lainkaan ihmettele, jos kansakuntamme vähäväkiset, jotka ovat perinteisesti kannattaneet ja äänestäneet vaaleissa vasemmistoa, niin nyt vähäväkiset kääntävät katseensa muualle tai ei mihinkään, poliittisesti.
Rankan kannatuksen romahtamisen saattaa kokea jo 2011 vasemmisto. Rankemman kuin nyt edes osataan aavistaakaan.
Koska alamäkeä jo ollutkin jonkin aikaa.
-v1995 oli vielä vasemmistolla yli 40 % kannatus
-v2007 oli jo tippunut alle 30 %
v2009 oltiin jo 23,5 % "mitro lisällä"
Eli, odotettavissa 2011 jopa alle 17 % yhteensä vasemmistolla.
Entäs sitten, jos SDP alkaa olemaan 13-14 %. Vieläkö samat rääkyjät on johdossa, vai onko jo asiaakin.
Toisaalta kirjoittaja sanoo palkanansaitsijoiden puolella varsinkin työttömien pitävän vaihtoehtona Perussuomalaisia eli SDP vuotaa sinne päin. Toisaalta SDP yrittää kilpailla myös vihreitten kanssa ja varsinkin koulutetut kaupunkilaisäänestäjät tuntevat houkutusta vihreitten suuntaan SDP:n vaihtoehtona.
Pienipalkkaisten ja työttömien kohdalla kuin hyvätuloisten ja koulutettujen tuntemusten ja prioriteettien suhteen. On varsin kiinnostavaa, että juri nämä kaksi eri tahoa vetävät "eri suuntiin". Juuri siinä taitaa olla SDP:n yksi suuri ongelma. Molempien vaikuttajatahojen miellyttäminen yhtä aikaa on liki mahdotonta.
Siirrytään enemmän keskustan suuntaan, sanoi Jutta "ihan aluksi".
Eli, hyvätuloisten ja koulutettujen suuntaan.
Ymmärtääkin kansakoulun opettajaa siinä.
Ympäristöpoliittisin perustein on ryhdytty säätämään monia verolakeja. Autoilu on yksi osuva esimerkki. Itse autojen verotusta halutaan vängätä siihen suuntaan, että vanhoilla ja runsaasti saastuttavilla autoilla ajaminen tehdään kalliiksi. Käytännössä tuloksena on pienituloisen ja köyhän kansanosan elämisen ehtojen kiristäminen, rahallinen rokottaminen. Kun liikkuminen on vättämätöntä eikä siihen suurimmassa osassa tasavaltaa ole muuta tarkoituksenmukaista välinettä kuin henkilöauto, niin hyvää tarkoittavat ympäristöpoliittiset verotusperusteet tarkoittavat autoverotuksen kohdalla köyhän kansan simputtamista. SDP on siinä päämäärätietoisessa toiminnassa mukana täysillä.
Vastaavalla tavalla ympäristöperustelut vaikuttavat asumisen hintaan. Kiinteistövero on tasavero rikkaille ja köyhille. Energiatehokkuuden nimissä ollaan keksimässä ties mitä maksujen, taksojen ja tasaverojen suoltamista kuin liukunauhalta. Jälleen Vihreät ovat moottorina ja SDP niin kuin monet muutkin puolueet ovat sätkynuken roolissa, kun ne yrittävät edistää hyviä asioita ja tarkoitusperiä jopa kilvoittelemalla vihreitten kanssa. Ja jälleen kansakunnnan köyhimmät joutuvat tuntemaan nahoissaan hyväätarkoittavuuden kaikkein ankarimpana simputuksena, rahallisena rokotuksena. Noille hyvätuloisillle ja koulutetuile kaupunkilaisille asia ei ole mikään ongelma. Ongelma se on köyhille.
Samalla tavalla vaikuttava uusi maksutaksa on Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi kaavailtu mediamaksu tai mediavero. Jälleen se kohdistuu ankarimmin juuri vähävaraisimpaan väestöön, jonka käytettävissä olevista tuloista maksu lohkaisisi erittäin merkittävästi isomman osan kuin varakkaan väen kotitalouksien rahoista. Köyhien simputus näyttää olevan suoranainen trendi.
En lainkaan ihmettele, jos kansakuntamme vähäväkiset, jotka ovat perinteisesti kannattaneet ja äänestäneet vaaleissa vasemmistoa, niin nyt vähäväkiset kääntävät katseensa muualle tai ei mihinkään, poliittisesti.
Rankan kannatuksen romahtamisen saattaa kokea jo 2011 vasemmisto. Rankemman kuin nyt edes osataan aavistaakaan.
Koska alamäkeä jo ollutkin jonkin aikaa.
-v1995 oli vielä vasemmistolla yli 40 % kannatus
-v2007 oli jo tippunut alle 30 %
v2009 oltiin jo 23,5 % "mitro lisällä"
Eli, odotettavissa 2011 jopa alle 17 % yhteensä vasemmistolla.
Entäs sitten, jos SDP alkaa olemaan 13-14 %. Vieläkö samat rääkyjät on johdossa, vai onko jo asiaakin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.