Melko nuoretkin voivat vielä muistaa ajan, jolloin liikkuminen Euroopassa oli varsin vaikeaa. Vielä joitakin vuosia sitten EU:n 15 nykyisen jäsenvaltion asukkaat saivat viedä ulkomaille vain pienen määrän käteistä rahaa. Heidän oli jonotettava tullissa ja passintarkastuksessa aina ylittäessään rajan.
Yli 600 euron arvoiset tavarat aiheuttivat heti paperisotaa, byrokratiaa ja tuontiveroja. Pelkkä verojärjestelmä vaati yli 60 miljoonaa tulli-ilmoitusta. Tämä oli valtava taakka yrityksille, ja niiden oli siirrettävä tästä aiheutuvat kustannukset asiakkailleen.
Työn vuoksi maasta toiseen muuttaminen voi edelleen aiheuttaa hallinnollisia ongelmia, mutta ne ovat vähäisiä entiseen byrokratiapainajaiseen verrattuna.
Euroopan unioni ja jatkuvasti kehittyvät yhtenäismarkkinat tarjoavat meille nyt monia uusia vapauksia.
Näihin kuuluu vapaus matkustaa, työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla, vapaus tehdä valinnat entistä suuremmasta määrästä tavaroita ja palveluita sekä vapaus nauttia täysimittaisista kuluttajan oikeuksista, kun ostokset tehdään oman maan ulkopuolella.
Lisäksi olemme vapautuneet monista tarpeettomista säännöistä, rajoituksista ja kohtuuttomista hinnoista, joita kilpailulta suljetut markkinat tuottavat, sekä keinotekoisista valinnan rajoituksista.
Euroopan rajattomat yhtenäismarkkinat ovat olleet toiminnassa jo vuosikymmenen ajan eli 1. päivästä tammikuuta 1993 alkaen.
Useimmat niistä esteistä, jotka sulkivat ihmiset, tavarat ja rahan kansallisten suojamuurien taakse, on poistettu – olivatpa nämä esteet luonteeltaan fyysisiä, menettelyihin liittyviä, byrokratian aiheuttamia taikka kaupallisia. Kun esteet on nyt raivattu pois tieltä, kansalaisten mahdollisuudet, kokemukset ja näköalat pääsevät laajenemaan.
Euroopan rajojen avaaminen ei tietenkään ole täysin valmiiksi saatu tehtävä, vaan paljon työtä on vielä jäljellä. Kaikkia yhtenäismarkkinoiden periaatteita ei vielä käytännössä sovelleta täysimittaisesti. Mutta jo nyt yhtenäismarkkinat ovat muuttaneet monia asioita Euroopan jokapäiväisessä elämässä entistä parempaan suuntaan.
Eivätkä viime vuosikymmenen saavutukset ole pelkästään taloudellisia. Jäsenvaltioiden kansalaiset eivät ole menettäneet kansallisia erityispiirteitään tai kulttuuriperintöään, mutta he ovat nyt myös Euroopan kansalaisia
Yli 600 euron arvoiset tavarat aiheuttivat heti paperisotaa, byrokratiaa ja tuontiveroja. Pelkkä verojärjestelmä vaati yli 60 miljoonaa tulli-ilmoitusta. Tämä oli valtava taakka yrityksille, ja niiden oli siirrettävä tästä aiheutuvat kustannukset asiakkailleen.
Työn vuoksi maasta toiseen muuttaminen voi edelleen aiheuttaa hallinnollisia ongelmia, mutta ne ovat vähäisiä entiseen byrokratiapainajaiseen verrattuna.
Euroopan unioni ja jatkuvasti kehittyvät yhtenäismarkkinat tarjoavat meille nyt monia uusia vapauksia.
Näihin kuuluu vapaus matkustaa, työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla, vapaus tehdä valinnat entistä suuremmasta määrästä tavaroita ja palveluita sekä vapaus nauttia täysimittaisista kuluttajan oikeuksista, kun ostokset tehdään oman maan ulkopuolella.
Lisäksi olemme vapautuneet monista tarpeettomista säännöistä, rajoituksista ja kohtuuttomista hinnoista, joita kilpailulta suljetut markkinat tuottavat, sekä keinotekoisista valinnan rajoituksista.
Euroopan rajattomat yhtenäismarkkinat ovat olleet toiminnassa jo vuosikymmenen ajan eli 1. päivästä tammikuuta 1993 alkaen.
Useimmat niistä esteistä, jotka sulkivat ihmiset, tavarat ja rahan kansallisten suojamuurien taakse, on poistettu – olivatpa nämä esteet luonteeltaan fyysisiä, menettelyihin liittyviä, byrokratian aiheuttamia taikka kaupallisia. Kun esteet on nyt raivattu pois tieltä, kansalaisten mahdollisuudet, kokemukset ja näköalat pääsevät laajenemaan.
Euroopan rajojen avaaminen ei tietenkään ole täysin valmiiksi saatu tehtävä, vaan paljon työtä on vielä jäljellä. Kaikkia yhtenäismarkkinoiden periaatteita ei vielä käytännössä sovelleta täysimittaisesti. Mutta jo nyt yhtenäismarkkinat ovat muuttaneet monia asioita Euroopan jokapäiväisessä elämässä entistä parempaan suuntaan.
Eivätkä viime vuosikymmenen saavutukset ole pelkästään taloudellisia. Jäsenvaltioiden kansalaiset eivät ole menettäneet kansallisia erityispiirteitään tai kulttuuriperintöään, mutta he ovat nyt myös Euroopan kansalaisia
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.