Ei ole helppoa

Ei raha tuo onnea.

Yhtäkkinen rikastuminen on pahasta, tulee Rytsölä-ilmiö eli halutaan lamborghinit ja lentokoneet. Eihän siinä hyvin käy.

Jos rikastuu omalla työllä niin sama tapahtuu pienempänä, ehkä ostetaan farmarivolvo ja kunnon talo. Eikä omalla työllä ansaitulla omaisuudella juuri levennellä, ei ole kerjäläisiä eikä huijareitakaan ympärilä pyörimässä.

Olen minä senkin nähnyt että perheen 50-vuotias hulttiopoika joka ei koskaan ole töitä tehnyt totesi erittäin ahkeran ja tunnollisen isänsä kuoltua että "ennen olen ollut renki, nyt olen isäntä" ja nosti oikeusjutun omaa äitiään ja kaikkia muita sukulaisiaan vastaan samalla kertaa.
Voin antaa osoitteen jos joku haluaa käydä kusemassa postiluukusta.

Onneksi oma perhe on liiankin ahkeraa, lapset menevät lidlin kassoiksi, numeropalvelun puhelinvastaajiksi tai jakamaan lehtiä vaikka ei olisi välttämättä tarvetta. Itse kun ansaitsin ne ensimmäiset pari euromiljoonaa kovalla työllä ja kohtuullisella järjenkäytöllä.

Mutta hienoa että lapsillakin on ylpeyttä. Jos ei olisi niin katsoisin epäonnistuneeni pahasti.

Menestys luo itsevarmuutta, raha luo vakautta, onni tulee ystävistä ja perheestä.
Ei talo, ei auto tee autuaaksi. Vaan ystävät ympärillä. Minulta katosi menestyksen vuoksi valtaosa ystävistä ympäriltä kun en alkanut lainaamaan levin mökkiäni,
venettäni tai auttamaan serkun tyttären opiskeluja vaikka työpaikan muodossa.
Pari ystävää pysyi rinnalla ja eivät koskaan pyydä mitään. Tosin maksan asioita ihan luonnostaan jos olemme perheinemme liikkeellä. Asun kohtuu vaatimattomasti 150neliön talossa, kaksi autoa (ei liian prameita), mutta silti jokavuotinen verokalenteri saa ihmiset käyttymään pöljästi. Olen yhä sama ihminen kuin ennen työssä menestymistä. Onneksi on perhe, mutta kaipaan elämää ympärilleni. Harrastukset onneksi tasapainoittavat tilannetta. Käyttäytykää ihmiset normaalisti vaikka toisella on rahaa, ei se raha aina muuta ihmistä. Ei minua ainakaan.
Mies ja 5.4milj. euroa. Silti sama ihminen.

Jos itselle ulkoa ilman suuria ponnisteluja tullut raha menee ulos ilman suuria ponnisteluja, niin sehän on vain plusmiinus nolla, eli tasapeli.

Pahempaa olisi, jos tuhoaisi jonkun oikeasti työllä tienaamaa omaisuutta, esim. ei ymmärrä perinnön viestikapulaluonnetta, vaan tuhoaa saamansa perinnön eikä siirrä edelliseltä sukupolvelta saamaansa viestikapulaa eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.

eipä muutakaan tekemistä.

Enpä nyt taas ymmärrä m iksi Suomi24 nosti tän päivän pää keskusteluks?? Ei varmaan monet miljonäärit avaudu näillä palstoilla. MENKÄÄ MIELUMMIN LUKEMAAN TUO "Työttömiä on jo yli 300 000" keskustelu! Siellä on monta näkökulmaa ja kokemusta asiasta... Ja on semmonen mikä pitäisi olla suomen puhutuimpia asioita nyt muutenkin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8249737

Olisi se ihan kiva edes kerran vuodessa päästä johonkin lämpimään maahan katsomaan, miltä siellä näyttää ja ottamaan pienet rusketukset iholle.

Raha on ihmeellinen käsite onnellisuudesta... mutta rahalla voi saada myös onnellisuutta, mutta se on vain käytettävä tarkkaan ja harkitusti.

Onhan nämä kauniit missit ja muut pornotähdet heti pyörimässä vanhan äijän lompakon ympärillä, jos tietää että sieltä saattaisi rahaa tulla kun vähän näyttää paljasta pintaa elämänsä puutteessa eläneelle papparaiselle.

Mutta tavallisena pulliaisena ei tässä rahat riitä kuin jokapäiväiseen ruokaan ja muihin menoihin. Siinä on ihan turha edes haaveilla mistään.

Palkkaerot ja köyhien määrä lisääntyvät koko aika huimaa vauhtia.
Rikkaan pitäisi oikeasti muuttaa maahan, jossa näin ei ole eikä tule olemaan.

Tai helpoin keino olisi lahjoittaa rahat pois nälkää näkeville afrikkalaisille, jotka eivät ole vieläkään ymmärtäneet lisääntyä elämäntilanteen mukaisesti.

Mutta mitä tekee rikkaat?

Ne elävät niin kuin kaikki köyhätkin tekisivät... eli rahat käytetään ja tuotetaan mielihyvää itselleen, vaikka olisi huono sijoituskohde loppujen lopuksi ja viihdettä kestäisi vain muutaman minuutin.

Oliko se niin että Suomalaiseksi syntyminen on kuin lottovoitto?

Olemmeko iloisia suomen kansalaisuudesta?

Toisaalta Suomi on kuitenkin maailman ehkä turvallisin maa, vaikka aina tänne mahtuu joku, joka pilaa tunnelman.

Loppujen lopuksi olisikin hauska kuulla, mistä ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia, jos ei rahasta?

Eiköhän ne kaikki asiat ole opeteltavia asioita. Pieni lapsi kävelee. Ja jos sille pienelle lapselle opetetaan rahan käyttö siinä sivussa niin eiköhän se sitten luonnistu vaikka olisikin herhiläisiä ympärillä.

Hieman sama asia kun sen työllä tekee niin samalla sitä oppii käyttämään. Ja sitten on niitä jotka ei opi joitain asioita ollenkaan. Ei katuojassa elävälle pulsulle voi antaa tonnia käteen se vain ryyppää itsensä hengiltä. Mutta jos sille lupaa ruokaa ensi alkuun ja opettaa sen siihen että se joutuu tekemään sen eteen jotain kyllä nekin siitä hieman tokenevat. Tuskin niistä miljonäärejä saa mitenkään...

Kyllä nyt sääliksi käy jokaista miljonääriä! Jos joku heistä kaipaa lohtua, niin anna mielelläni! Rahaakin vippaan ressujen talouden ylläpitämiseksi ja ruokaakin tarjoan. Velatkin jopa maksan! Ja tuo kaikki totta kun veroni maksan! Tavallinen uusköyhä ylläpitää jokaista miljonääriä tässä maassa! Tulonsiirtojen kautta EU aikana rikkaiden osallistuminen tämän maan ylläpitämiseen romahtanut. Me joilla ei ole mitään maksamme mainitusta rikkauden ahdistuksesta kovan summan; elämämme! Joten jatkakaa vain säälimistä!

Silläkin riskillä rikastuisin mielummin, kuin kituuttelisin nykyisillä tuloilla.

Mä olisin kyllä valmis kokeilemaan minkälaista on olla "sikarikas".

jotka johtuu pääosin kateudesta. "Köyhät" ystävät katoavat kun eivät siedä nähdä kateuksissaan prameampaa elämää. Rikkaan ystävien kannattaa olla rikkaita. Monilla äveriäillä on yllättävän vähän ystäviä.

Onnellisia he eivät ole sen enempää kuin köyhätkään, päinvastoin. Olisi kiva lukea eroprosentit rikkaiden vs. tavisten kanssa. Uskallan väittää, että nämä julkimoiden/rikkaiden erot jokapäiväistä elämää -> onnetonta. Se johtuu ajatusmaailmasta "olen rikas/kuuluisa" voin tehdä ihan mitä haluan, ylpeydestä.

Kaikesta huolimatta ennemmin itken porschessa kuin bussissa...

"Olen nähnyt miten ennen niin sopuisat sisarukset ovat aloittaneet melkein maailmansodan kun on jouduttu pesänjakotilanteeseen." Kyllä se on parempi, että riitelevät vasta sitten kun perittävä on kuollut eikä kiistele perinnöstä jo ennen perittävän kuolemaa... Kun elämässä alkaa olla pelkästään rahana miljoona oman asunnon lisäksi kyllä minä ainakin mukavista sukulaisista huolen pitäisin. Liian kitsas ihminen ei osaa rahastaan nauttia eikä se tee onnelliseksi. Onhan se niin, ettei kukaan täältä mitään sinne jonnekin vie.

Itse haluaisin kyllä olla rikas, ku en jaksais kyllä köyhänä olla.
Haluan tässä vaiheessa elämääni tienata ja paljon ja käyttää vaikka johonkin lauantai karkki pussiin.

Minut raha tekisi ainakin onnelliseksi ainakin alussa, mutta sitten tulevaisuudesta en tiedä, ku ei ole kokenut niin ei tiedä.

IT AINT FUN WAITING ROUND TO BE A MILLOINAIRE.

Sitä huomaa kummasti olevansa yhtäkkiä ns. paska jätkä kun kehtaa olla hitusen varakkaampi kuin läheisensä. Ei tarvitse olla edes miljonääri, riittää kun on sukanvarressa kymppitonni tai pari- rahoille olisi kyllä ottajansa mutta vanhojakaan velkoja ei ole mikään kiire maksella. "Onhan sinulla rahaa muutenkin". Ei ole kauaa kun kaikki kokevat velvollisuudekseen tuhlata sitä..!

Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee onnettomaksi.

Onni syntyy tyhkyydstä siitä mitä nyt on, onnea ei voi tavoitella ei ehdollistaa, ei voi ajatella olen onnellinen kun saan sen ja sen, muutoin enea on hetki kerrallaan saavutettuaan sen, kunnes haluaa taas uutta ja nemmän. Moraalittomia sukulaisia näillä ihmisillä, minä en edes kehtaisi ruinata jos jokus voittaisi lotossa miljoonia. Setäni omistaa tehtaille koneen osia piirtävän firman ja rahaa on mutta kertaakaan en ole häneltä pyytänyt mitään, keran meinasi ostaa poise menee suuren näytön, siis ostaa edullisesti vaan annoin kaverini osataa sen itselleni riitti silloinen 15" näyttö. Nyt toki olen hommannu kaupasta litteän 22" testivoittajan omin rahoin.

Ihminen todellakin sekoaa rahasta ja vallasta silloin kun elämän arvot riippuvat ulkoisisat tekijöistä kaikki mitataan rahalla, rahan yltäkylläinen saavuttaminen ei ole menestystä mikään ulkoisestimitattava ei ole menestystä, vain sisäiellä, tunteella on väliä, johs ihminen tienaa miljoonia johtajan mutta on onneton onko hän menestynyt, ei ole hän on hukassa, häneltä on perus asiast kateissa. Tällaisen ihmisen ei pitäisi saada rahaa kuin minimi eläkseen silloin hän voisi jotain oppia itsestään.

no,voi sua raukkaa..vaihdetaan osia :minä täällä elelen pienellä sairaseläkkeellä,vaikka pitkään työelämässä olinkin(matalapalkka alalla)siksi työeläke ja sairaseläke ovat pieniä..elelisin ihan siedettävästi jos mulla ois sun rahat: nimittäin pääsisin viimeinkin lämpimiin maihin asumaan jota lääkärini ovat minulle suositelleet että kestäisin jokapäiväiset kivut ja vaivat..mutta ei sitä tälläinen köyhä eläkeläinen muuta kun koittaa kestää ja myrkyttää itseään kipu ym. lääkkeillä..eli laitappa rahhaa tulloo niin häivyn sairauksinine ulukomaille...en muuten oo tippaakkaan kateellinen,ois ne rahat vain joskus kiva saada oikeisiin osoitteisiin eikä niille joilla sitä ennestäänkin on:( Mutta koita sinä kestää ja muista välillä pankkiin soitella ja käskee möyhiä rahakasojasi etteivät alimmat homehdu..ha,ha haa

Lottovoitto on illuusio ja viihdettä unelmasta tulla hyväksytyksi, kadehdituksi, palvotuksi, joka sitten muodostuu omaksi kuopaksi johon rappeutua henkisesti ja fyysisesti. Kapitalismissa raha on se tuotemerkki (tatuointi otsassa) jolla luokkaerot muodostetaan. Ihmisarvo punnitaan rahassa.
Sitten on me jotka olemme hypänneet tai pudonneet onneksemme keskiluokkaisesta oravanpyörästä. Silmät ja korvat ovat auenneet, arvot muuttuneet. On tullut näkemystä, kokemusta ja huomanneet elämän todellisen luonteen. Elämä on uudelleen ihmeellistä ja tuoretta, elämisen arvoista ja pääomaa on se mitä korvienvälistä löytyy ja mihin tarkoitukseen sitä käyttää.
Todellisinta pääomaa on omat voimavarat ja tarpeet ja niiden hyödyntäminen että voisit olla oma itsensä. Voi toki jakaa tuota henkistä pääomaa muillekin. Parhaimmillaan maapallolla löytyy paikka auringossa joka on kaikille maksutonta.

Kun toisilla on runsaasti rahaa niin sinä olet katkera kuin paskasäkki.

Sinua vituttaa jos joku on yhtä rikas kuin Roope Ankka?

Katellinen. Sinulla itselläsi ei ole rahaa joten katkera vuodatus tuo oli.

ei niitä kunnon kavereita ole köyhänäkään välttämättä, kunnon kaverit ovat harvassa ja se riippuu täysin luonteesta, ei varallisuudesta.
Raha ei tuo onnea mutta helpottaa kummasti elämää, köyhyys ei varmuudella tuo onnea sekään.

Miljonääri en ole mutta viisinumeroinen summa on pankkitilillä säästettynä kovalla työllä, tosin ensimmäinen numero on 1. Velkaa ei ole enkä sellaista uskalla ottaakaan tässä epävarmassa maailmassa, esim. asuntolainaa jossa työstä = maksukyvystä ei ole pitkässä juoksussa = lainan takaisinmaksuaikana mitään takeita. Kokeilin kerran rahastosäästämistä mutta huonoin tuloksin, ajoitus oli pielessä. Koska en ole alan ammattilainen niin en kokeile toista kertaa, mulla ei ole pienituloisena varaa riskeerata kovalla työllä ansaitsemiani rahoja.
Harkitsen tarkkaan minkään isomman ostoksen hankkimista koska pienituloisena ajattelen aina miten kauan on tehtävä töitä sen summan säästämiseksi. Säästäminen vielä käy koko ajan yhä vaikeammaksi vuokran jne. kustannusten noustessa koko ajan ja palkan pysyessä vain suunnilleen samana naurettavan pienten korotusten hukkaantuessa kustannusten nousuun, periaatteessa köyhdyn koko ajan kun kustannukset nousevat palkkaa enemmän koko ajan. Ei tällaisessa elämässä ole mitään onnellista.

Jos voittaisin lotossa tänä iltana sen 5 miljoonaa euroa niin kyllä lopettaisin työnteon kun tämän saman elintason saisi pelkillä korkotuloilla ja jäisi työmatkakulutkin pois. Neuvottelemalla korkeamman koron kenties saisi vähän paremmankin elintason.

Rikkaiden miljonäärien elämässä luulen olevan parasta juurikin sen taloudellisen itsenäisyyden, ei ole pakko tehdä töitä tullakseen toimeen kun iso pääoma tuottaa saman verran korkoja kuin tavallisen taviksen palkkatulo töissä raataessa.
Haluaisin itsekin olla taloudellisesti riippumaton ja töissä raatamisen sijaan käyttää ainoan elämäni sellaiseen mitä oikeasti haluaisin tehdä. Pienipalkkaisena en töissä raatamallakaan pysty esim. matkustelemaan kun suuri osa palkasta menee pakollisiin kustannuksiin ja säästöön on elintärkeää saada jäämään rahaa, muuten töissä käynnissä ei ole sitä vähäisintäkään järkeä.