RkP:n nimestä

Näinhän oli jo 20- ja 30-luvulla kun Suomea piti ruotsalaistaman oikein olan takaa.

Lue mitä Suomalaisuuden liitto ei halua sinun tietävän! Tälle sivulle vievä linkki on jo kerran poistettu Suomalaisuuden liiton vieraskirjasta. Sitä tarkoittaa iskulause "yksi kieli - yksi mieli" käytännössä. Siksi Suomalaisuuden liitto haluaa "pakko"ruotsin pois - jotta suomenkieliset eivät pääsisi omaksumaan "vääränlaisia" mielipiteitä ruotsinkielisistä lehdistä. Tämän saa lukea vielä toistaiseksi, niin kauan kuin Suomalaisuuden liitto ei määrää!

Pakollinen molempia kotimaisia koskeva opetus kouluissa on ilmeisesti ainoa kielipoliittinen asia, josta tässä ryhmässä pystytään keskustelemaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Talous & Työ -sivujen juttu siitä, miten englannin kieli on tunkemassa suomea syrjään Suomessa - asia, johon olen moneen otteeseen aiemmin viitannut - ei tunnu kiinnostavan sen enempää aktiivisia kuin passiivisiakaan osallistujia.

Keskeinen syy tilanteeseen on tietysti - niin kuin kaikki ovat nähneet - ryytien patologinen ruotsi- ja Ruotsi-viha. Tämä taas näyttää puheenvuorojen perusteella perustuvan kahteen tärkeään seikkaan: 1) ryydit eivät ole koulussa oppineet ruotsia (sen enempää kuin kirjoitusten ilmiasusta päätellen suomeakaan, todennäköisesti eivät myöskään mitään muuta) ja 2) täysin harhaiseen ja virheelliseen kuvaan Ruotsin, Ruotsi-Suomen ja Suomen historiasta, maamme kulttuuritaustasta ja kielenopetuksesta yleensä. Viimemainittu näkyy hyvin Jarmon [Ryyti] "historiakatsauksissa", joissa olevista ilmeisistä virheistä hän on saanut runsaasti palautetta - sen johtamatta mihinkään.

Ilmeisesti oppi siitä, että "oikea asenne menee aina tosiasioiden edelle" - niin kuin suuret fasisti-ideologit ovat opettaneet - on periaate, jonka Ryyti (ru. "krydda") on täydellisesti sisäistänyt. Korjaukset valuvat maahan kuin vesi hanhen selästä. Jarmo ei opi eikä vaivaudu ottamaan asioista selvää. Aivan samoin on laita ryytien viittauksissa eri lehtiartikkeleihin - jutuista luetaan otsikot, asiat "ymmärretään" oikein, ja luotetaan siihen, että kun viite tai linkki on annettu, kukaan ei vaivaudu tarkistamaan asioita. Muut keskustelijat ovat kuitenkin osoittautuneet älyllisesti rehellisemmiksi kuin ryydit, usein tarkistaneet "lähteet" ja lähes aina osoittaneet, että lähteitä on vääristelty. Esimerkkejä löytyy eri säikeistä runsaasti.

Valitettavaa on, että ryytien keskeisesti korostamat motiivit, valinnanvapaus ja kustannukset, ovat - huolimatta siitä, että he eivät ole jälkimmäisestä kyenneet esittämään mitään lukuja tai muuta reaalista aineistoa - ovat ilmeisesti uponneet täysjärkistenkin keskustelijoiden alitajuntaan. Keskustelun itse asiasta ryydit ovat saaneet vaiennettua kahdella keskeisellä "keskustelusäännöllä":

1§ "Pakkoruotsille" ei ole järkeviä perusteita, eikä sellaisia voi ollakaan.

2§ Jos joku esittää "pakkoruotsille" järkevän perustelun, astuu 1§ välittömästi voimaan.

Jotta ryydit ovat saaneet nämä säännöt sellaisiksi, että myös täysissä järjissään olevat keskustelijat ovat ne käytännössä sisäistäneet, he ovat käyttäneet keinoista vanhinta, mm. erilaisista apinayhdyskunnista tunnettua: pitää vain huutaa lujaa muista välittämättä, kyllä se siitä sitten... Kuten voi huomata, taktiikka on toiminut ja uskomus valinnanvapauden lisääntymisestä valinnaisuuden lisäämisen myötä on - niin mieletön ja ajatuksellisesti tyhjä kuin rakennelma onkin - mennyt läpi.

Nykysysteemille on kuitenkin selkeät yhteiskunnalliset syyt, ja kuten osoitan, pakollinen molempien kotimaisten opettaminen (ei siis opiskelu, eihän ketään voi pakottaa opiskelemaan, saati oppimaan) reaalisesti lisää oppilaan valinnanmahdollisuuksia aikuisiällämonessakin suhteessa. Valitettavasti, koskapa "kielipolitiikka"-ryhmässä ei ole vaivauduttu kielipolitiikasta keskustelemaan, vaan keskustelua ovat johdatelleet ryytien huutamiset, tämä tosiasia on jäänyt kokonaan huomiotta.

Koska nykytilanteen perusteleminen näyttää kuitenkin olevan tarpeellista keskustelun sisällön siirtämiseksi kielipolitiikkaan, se tehtäköön.
Nykytilanne ja muutos

Kuten olen aiemminkin todennut, kaiken yhteiskunnallisen älyllisen keskustelun lähtökohta on, että kulloinenkin status quo on aina määritelmällisesti hyvä. Sitä ei tarvitse perustella, oli se millainen tahansa. Sen sijaan, mikäli joku kansalainen tai ryhmä on tyytymätön tilanteeseen, heidän tulee kyetä perustelemaan muutosvaatimuksensa, ja - jotta ylipäätään voitaisiin keskustella - esittää reaalinen vaihtoehto. Ryydit ovat esittäneet vaatimuksen: ruotsin kieli pois Suomesta. Tämä siitä huolimatta, että he jatkuvasti sotkevat ruotsia omaan suomeensa.

Ryytien perustelut ovat kuitenkin kestämättömät. Ensinnäkin taloudelliset perusteet he ovat vain maininneet pystymättä niitä mitenkään yksilöimään. Tämä näkyy hyvin FST:tä koskevassa säikeessä. Toiseksi ryydit ovat vedonneet valinnanvapauden lisääntymiseen. Tästä jäljempänä. Kolmas ryytien perustelu on ruotsin leimaaminen "herrojen ja alistajien" kieleksi.

Viimemainittu osoittautuu sekä suoraan että epäsuoraan virheelliseks