Anteeksi anto

Ystävä.Ihmiset on ihmisiä, kuului ne mihin tahansa tai on kuulumatta.Ihmiset pettää, ja jättää,mutta ystävä.Jeesus Kristus on luvannut:"En Minä sinua hylkää, enkä sinua jätä"...Ystäväni.minä en kelpaa sinulle esimerkiksi tai malliksi, en kelpaa arvioimaan tahi arvostelemaan mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä.Kun katson elämäni peiliin,joudun rehellisyyden nimissä myöntämään, paljon olen tuottanut murhetta lähimmäisilleni, yhtä sun toista olen saanut myös vastaanottaa...Ystäväni. Jeesus itse sanoo SANASSAAN:"SAIRAAT TARVITSEVAT PARANTAJAA,EIVÄT TERVEET".Ystävä,minun on todettava,kuulun niihin sairaisiin...syntisiin,ja ainoa toivo...viimeinen oljenkorsi minulle...on HERRA JEESUS!!!Rakas lähimmäiseni...Nosta katseesi meistä vajavaisista ihmisistä,sillä vajavaisia me kaikki olemme,tunnustimmepa sen tai emme,nosta katseesi YLÖS KOHTI JEESUSTA...HÄNEN KIRKKAUTTAAN...HÄN ON TIE;TOTUUS,ELÄMÄ.HÄN RAKASTAA SINUA ILMAN EHTOJA,PYYTEETTÖMÄSTI,HÄN KUTSUU SINUA YSTÄVÄ...SE ON ELÄMÄSI TÄRKEIN KUTSU.OTA SE VASTAAN...Kevään jatkoa ystävä,kesää odotellessa.

Kylla Raamattu sanoo etta Jumala antaa kaiken anteeksi paitsi Pyha Hengen pilkan. Milla perustein sina vaitat etta niin ei ole? Muistatko kun Jeesus oltiin naulittu ristille, Hanen vierella oli ryovari joka uskoi etta Jeesus oli sittenkin Jumalan poika, Messias. Jeesus sanoi, etta tana paivana sina tulet olemaan kanssani paratiisissa. Miten se on mahdollista? Milla perustein hellarit ovat paskiaisia,

Kylla Raamattu sanoo etta Jumala antaa kaiken anteeksi paitsi Pyha Hengen pilkan. Milla perustein sina vaitat etta niin ei ole? Muistatko kun Jeesus oltiin naulittu ristille, Hanen vierella oli ryovari joka uskoi etta Jeesus oli sittenkin Jumalan poika, Messias. Jeesus sanoi, etta tana paivana sina tulet olemaan kanssani paratiisissa. Miten se on mahdollista? Milla perustein hellarit ovat paskiaisia,

...kaikille muille paitsi niille, jotka pyrkivät elämään nuhteettomasti ja synnittömästi. Näin se ainakin käytännössä menee.

Uskovaisten logiikka vaikuttaa siltä, että paha ihminen ei ole koskaan liian paha saadakseen kaiken anteeksi, ja hyvä ihminen taas ei ole koskaan tarpeeksi hyvä säästyäkseen jatkuvalta synnintunnolta.
Onhan "jokainen ihminen syntinen" vaikka kuinka yrittäisi elää synnittömästi, eikä koskaan tekisi tahallaan syntiä. Jatkuvasti joudut pyytelemään anteeksi syntejäsi, vaikka et edes tietäisi tarkalleen MITÄ syntejä pitäisi pyytää anteeksi. Perisyntiä kaiketi.

Mutta jos olet henkilö, joka on koko elämänsä tehnyt tahallaan syntiä, kauheita tekoja yrittämättäkään välttää synnin tekemistä, voit aina kuitenkin olla varma, että saat ne anteeksi, kunhan vain pyydät.

Ja jos vielä niin onnekkaasti käy, että päädyt hellareiden piireihin, pääset todennäköisesti vielä julkkiksen asemaan, kertomaan yksityiskohtaisesti menneistä synneistäsi, ja saat näin vieläpä hyvinkin paljon sananvaltaa kys. herätysliikkeesssä. Sinua kunnioitetaan, ja katsotaa ylöspäin.

.....

Jeesushan tais joskus sanoa jonkin vertauksen niistä kahdesta miehestä, jotka olivat isännälleen velkaa. Toinen oli vain vähäisen summan velkaa, toinen oli suuren summan velkaa. Isäntä kuitenkin antoi velat anteeksi kummallekin ja sitten Jeesus kysyi:

"Kumman miehistä luulette olevan kiitollisempi isännälle, sen, joka oli saanut vain vähän anteeksi vain sen joka oli saanut paljon anteeksi?"

Jokainen tietää, että se on varmasti kaikista kiitollisin, joka on saanut eniten anteeksi.

Joten mitä tästä opimme?

Kannattaa tehdä paljon syntiä.

Kannattaa olla se, joka saa _paljon_ anteeksi, koska olet silloin loppujenlopuksi onnellisempi kuin se, joka on pyrkinyt elämään synnittömämmin.
"Isäntähän" siis Jumala, antaa jokatapauksessa kaiken anteeksi, koska armoa riittää rajattomasti aina tuomiopäivään saakka.

.....


Sama ajatusmalli pätee myös tuhlaajapoikatarinaan.
Vaikka tuhlaajapoika toimii itsekkäästi, haluaa mennä ja tehdä syntiä, elää leveästi ja tuhlata perintönsä, ja jättää isänsä ja muun perheensä, niin lopulta juuri nimenomaan HÄN on se, jolle isä järjestää juhlat, ja jolle isä osoittaa suurinta rakkauttaan.

Ei isä suínkaan sille pojalleen järjestä juhlia, joka on raatanut kaikki vuodet niska hiessä isälleen. Kun tämä toinen raatajapoika sitten menee ihmettelemään - ihan aiheesta - moista käytäntöä, kun omasta mielestään hän itse olisi se, joka ne juhlat olisi ansainnut, isä on sitä mieltä, että pelkästään se, että tämä raatajapoika on saanut olla ja elää isänsä mailla, ja että "kaikki mikä on isän, on myös tämän pojan" on ihan tarpeeksi suuri kiitos raatajapojan työstä. Ei se mitään juhlia tarvitse.

Mitä tästä opimme?

Kannattaa olla se tuhlaajapoika.

Tuhlaajapoika, synnintekijä on aina se, joka hyötyy eniten isän arvomaailmasta, ei suinkaan se, joka elää tunnollisesti ja pyrkii elämään synnittömästi.