Tuossa aiemmassa ketjussa...

taas kysymään neuvoa, tällä palstalla kun tämän kysymyksen voi esittää. Ei muualla.

Vaikka 'alkustoori' olikin jo yhdellä toisella palstalla. Meinaan, että aloitin eilen lukemaan erästä Kreivi Tolstoin kirjaa.

Ja se mikä minua eniten ihmetyttää näissä hänen teksteissään on se, että se teksti myötäilee kaiken aikaa samaa ajatusmallia kuin itsellänikin.

Voinko olla jonkinkaltainen sukulaisielu hänelle, vai vaan pelkkä hullu? Tosin ei kait hulluuskaan liene aina pahasta?

Tähdenlento. kirjoitti:

taas kysymään neuvoa, tällä palstalla kun tämän kysymyksen voi esittää. Ei muualla.

Vaikka 'alkustoori' olikin jo yhdellä toisella palstalla. Meinaan, että aloitin eilen lukemaan erästä Kreivi Tolstoin kirjaa.

Ja se mikä minua eniten ihmetyttää näissä hänen teksteissään on se, että se teksti myötäilee kaiken aikaa samaa ajatusmallia kuin itsellänikin.

Voinko olla jonkinkaltainen sukulaisielu hänelle, vai vaan pelkkä hullu? Tosin ei kait hulluuskaan liene aina pahasta?

Lue lisää

Ehkä olit todellakin edellisessä elämässäsi tämä Kreivi Tolstoi.

Vihjeitähän on tämä elämme täynnä niistä menneistä elämistämme. Jos vaan avaa mielensä koko ajatukselle. Jos ihminen ei usko edellisiin elämiin, niin hän ei havaitse näitä vihjeitä. Tai jos havaitseekin, niin jää vaan ihmettelemään, eikä keksi niille mitään syytä ja selitystä.

Eräs kuuluisa tapaus mikä tapahtui Intiassa on Shanti Devin tapaus. Siinä tämä nainen muisti eläneensä eri perheessä ja koki, että oli syntynyt väärään perheeseen. Ja se oli aika rankkaa hänen mielestään. Jälleen hyvä syy sille, että emme kykene muistamaan mennitä elämiämme. Se tekisi nykyisen elämämme vaan raskaaksi.

Tosin on joitain ihmisiä, jotka pystyvät elämään nykyistä elämäänsä kokonaisvaltaisesti, vaikka jotain muistavatkin edellisistä elämistään. Ehkä he ovat kuitenkin niitä, joilla on enemmän elämiä jo takanaan, kuin mitä ihmisillä keskimääräisesti on. Heidän annetaan tietää, koska se kuuluu heidän sielunsuunnitelmaan. Se ei siis ole merkki mistään yli-ihmisestä.

Voi toki olla niinkin, että olet lukenut tuon saman kirjan jossain edellisessä elämässäsi. Ja voit toki kuulua samaan sieluperheeseenkin. Olla siis se sukulaissielu. Itsekin olen saattanut elää Venäjällä jonkinlaisena tanssijana.

Kirjailijat ovat muuten järjestäen vanhempia sieluja. Heidän mielikuvituksensa on kehittynyt lukuisten elettyjen elämien myötä. Kirjoissa onkin usein kuvattu tapahtumia, jotka sattuivat joillekin heidän edellisissä elämissään.

Yleensä kirjailijat kulkevat etujoukoissa kun maailma muuttuu. Tolstoi on juuri yksi esimerkki tästä. Mielenkiintoinen persoona, joka oli kallellaan kristilliseen mystiikkaan ja joutui ortodoksisen kirkon kanssa hankaluuksiin. Suuri sielu, ei epäilystäkään! ;)

mr manynames kirjoitti:

Ehkä olit todellakin edellisessä elämässäsi tämä Kreivi Tolstoi.

Vihjeitähän on tämä elämme täynnä niistä menneistä elämistämme. Jos vaan avaa mielensä koko ajatukselle. Jos ihminen ei usko edellisiin elämiin, niin hän ei havaitse näitä vihjeitä. Tai jos havaitseekin, niin jää vaan ihmettelemään, eikä keksi niille mitään syytä ja selitystä.

Eräs kuuluisa tapaus mikä tapahtui Intiassa on Shanti Devin tapaus. Siinä tämä nainen muisti eläneensä eri perheessä ja koki, että oli syntynyt väärään perheeseen. Ja se oli aika rankkaa hänen mielestään. Jälleen hyvä syy sille, että emme kykene muistamaan mennitä elämiämme. Se tekisi nykyisen elämämme vaan raskaaksi.

Tosin on joitain ihmisiä, jotka pystyvät elämään nykyistä elämäänsä kokonaisvaltaisesti, vaikka jotain muistavatkin edellisistä elämistään. Ehkä he ovat kuitenkin niitä, joilla on enemmän elämiä jo takanaan, kuin mitä ihmisillä keskimääräisesti on. Heidän annetaan tietää, koska se kuuluu heidän sielunsuunnitelmaan. Se ei siis ole merkki mistään yli-ihmisestä.

Voi toki olla niinkin, että olet lukenut tuon saman kirjan jossain edellisessä elämässäsi. Ja voit toki kuulua samaan sieluperheeseenkin. Olla siis se sukulaissielu. Itsekin olen saattanut elää Venäjällä jonkinlaisena tanssijana.

Kirjailijat ovat muuten järjestäen vanhempia sieluja. Heidän mielikuvituksensa on kehittynyt lukuisten elettyjen elämien myötä. Kirjoissa onkin usein kuvattu tapahtumia, jotka sattuivat joillekin heidän edellisissä elämissään.

Yleensä kirjailijat kulkevat etujoukoissa kun maailma muuttuu. Tolstoi on juuri yksi esimerkki tästä. Mielenkiintoinen persoona, joka oli kallellaan kristilliseen mystiikkaan ja joutui ortodoksisen kirkon kanssa hankaluuksiin. Suuri sielu, ei epäilystäkään! ;)

Lue lisää

vakuuttua, olisinko Kreivi Tolstoi ollut, joskus. Pitäisi toki hänen elämänkertansa uudelleen lukea, perusteellisesti. Mieleeni on piirtynyt hänen olemuksensa aika tasan tarkkaan hänen tuotantoonsa liittyvistä esipuheista/hänen pitämiensä luentomateriaalien perusteella. Tolstoihan oli aikamoinen psykologikin.

Ja niin, hänen kirjallinen tuotantohansa kääntyi ajan myötä aina vaan uskonnollis'läheisemmäksi. Ja loppupelissä ortodoksinen kirkkohan hänet sitten erotti yhteydestään! En tiedä, mutta hänen kirjoistaan pidän. Itsekkin haluaisin kirjoittaa, mutta ei nykyinen elämäntapani suo siihen mitään mahdollisuutta. Ei tässä toimenkuvassani.

Kuitenkin joskus mietiskelen, että pitäsköhän heittäytyä hivenen 'boheemiksi', ja vaan kirjoittaa. Tämä kirjoittaminen kun on jäänyt näinä useina vuosina tyystin taka-alalle. Nyt kiinnostaisi, siitäkin huolimatta, että pöytäkirjoitteluksi se voisi jäädä. En tiiä, vielä.

Mutta sen minä tiedän, että näin tiedonhaluisena toivoisin vinkkejä karmaan liittyvästä kirjallisuudesta. Voin sanoa, etten ole piirtuakaan lukenut tähän aiheeseen liittyvää. Tosin buddhalaisuudessahan tähän suuntaan viitataan, mutta pieni on tietämykseni tässäkin suhteessa.

Ainuat 'teoriat' mitä olen jokseenkin tarkkaan eri näkökulmista tarkasteltuna tutkaillut, ovat olleet tämä kristinuskomme sekä sitten tämä tieteelliseen 'totuuteen' pohjautuva ideologia.

Ja sitä paitsi, minulla ei ole mitään haluakaan mihinkään muuhun uskontoon/uskomukseen sen perusteellisemmin edes tutustua. Enkä tiedä onko tähän karmaankaan, koska tämä minun 'uskoni' on jotensakin niin ainutlaatuista!

Niin ainutlaatuista tai paremminkin luonnollista, etten koe mitään syytä sitä edes esiintuoda 'normaalissa' elämisessä. Toki joskus, vaikkapa näillä palstoilla.

Mutta tärkeintä tässä on se, että uskaltaa elää mutta myös se, että uskaltaa kuolla, kumpikin ajallansa.

Tähdenlento. kirjoitti:

vakuuttua, olisinko Kreivi Tolstoi ollut, joskus. Pitäisi toki hänen elämänkertansa uudelleen lukea, perusteellisesti. Mieleeni on piirtynyt hänen olemuksensa aika tasan tarkkaan hänen tuotantoonsa liittyvistä esipuheista/hänen pitämiensä luentomateriaalien perusteella. Tolstoihan oli aikamoinen psykologikin.

Ja niin, hänen kirjallinen tuotantohansa kääntyi ajan myötä aina vaan uskonnollis'läheisemmäksi. Ja loppupelissä ortodoksinen kirkkohan hänet sitten erotti yhteydestään! En tiedä, mutta hänen kirjoistaan pidän. Itsekkin haluaisin kirjoittaa, mutta ei nykyinen elämäntapani suo siihen mitään mahdollisuutta. Ei tässä toimenkuvassani.

Kuitenkin joskus mietiskelen, että pitäsköhän heittäytyä hivenen 'boheemiksi', ja vaan kirjoittaa. Tämä kirjoittaminen kun on jäänyt näinä useina vuosina tyystin taka-alalle. Nyt kiinnostaisi, siitäkin huolimatta, että pöytäkirjoitteluksi se voisi jäädä. En tiiä, vielä.

Mutta sen minä tiedän, että näin tiedonhaluisena toivoisin vinkkejä karmaan liittyvästä kirjallisuudesta. Voin sanoa, etten ole piirtuakaan lukenut tähän aiheeseen liittyvää. Tosin buddhalaisuudessahan tähän suuntaan viitataan, mutta pieni on tietämykseni tässäkin suhteessa.

Ainuat 'teoriat' mitä olen jokseenkin tarkkaan eri näkökulmista tarkasteltuna tutkaillut, ovat olleet tämä kristinuskomme sekä sitten tämä tieteelliseen 'totuuteen' pohjautuva ideologia.

Ja sitä paitsi, minulla ei ole mitään haluakaan mihinkään muuhun uskontoon/uskomukseen sen perusteellisemmin edes tutustua. Enkä tiedä onko tähän karmaankaan, koska tämä minun 'uskoni' on jotensakin niin ainutlaatuista!

Niin ainutlaatuista tai paremminkin luonnollista, etten koe mitään syytä sitä edes esiintuoda 'normaalissa' elämisessä. Toki joskus, vaikkapa näillä palstoilla.

Mutta tärkeintä tässä on se, että uskaltaa elää mutta myös se, että uskaltaa kuolla, kumpikin ajallansa.

Lue lisää

Psykologia on tavallaan "viisaustiedettä". Vanhoilla ja viisailla ihmisillä onkin hyvä silmä psykologiaan. He tietävät samat asiat kuin professoritkin.

Siinä on vaan se vaara kun nuori ihminen lähtee lukemaan psykologiaakin, niin hänen ymmärryksensä ikäänkuin pirstoutuu. Hänellä ei ole vielä sitä rajapintaa todellisen elämän ja psykologian välillä. Ihminen voi päästä pitkälle lukemalla ja toistamalla oppimiaan fraaseja. Se on tämän ajan ongelma. "Paskanjauhamisella" voi menestyä. Uskonnoissahan tämä on varsin vanha ilmiö.

Ja kyllä susta voi vielä kirjailijakin tulla. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Vanhempana sitä on vaan kypsempi kaikelle. Turha sitä on harmitella, että ei kirjoittanut ekaa kirjaansa jo parikymppisenä. Mullakin on unelmana alkaa tehdä musiikkia. Saas nähdä toteutuuko se koskaan. Haluaisin tehdä jotain vähän erikoisempaa musiikkia. En mitään listajumputusta.

Enkä tiedä voiko karmaa mitenkään "opiskella"? Karmamme on meissä kiinni kuin toinen iho. Voihan sitä sillä tavalla opiskella, että tutkii itseään ja muita ihmisiä. Tajuaa, että moni tapahtuma on syyn- ja seurauksen lakia. Kun jollekin käy huonosti, niin se todennäköisesti johtuu nimenomaan hänen karmastaan. Mikään Hammurabin laki karman laki ei kuitenkaan ole, vaikka joskus toki saattaa siltä näyttääkin. Karma on myös yksi parhaista opettajistamme. Kenties se kaikkein paras.

Enkä mä oikeastaan suosittele mitään muuta kuin elämänsä elämistä ilman liikaa funtsimista. Kannattaa oikeastaan unohtaa kaikki opit ja muut sellaiset jutut. Antaa vaan mennä! Moni on lähes lakannut elämästä, kun jokin oppi on alkanut kiinnostamaan liikaa. ;)

Shrila Bhaktivinod Thakur
Durlabha mānava-janma



durlabha mānava-janma labhiyā saṁsāre
kṛṣṇa nā bhajinu duḥka kohibo kāhāre? [1]

(1) Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys. Mutta minulle on jäänyt vain suru, koska minä, jolle tämä suuri mahdollisuus on annettu, menetin sen, koska en koskaan palvonut Jumalaa, Krishnaa! Voi, kenelle kertoisin tämän epäonnen tarinan?



‘saṁsār’ ‘saṁsār’, kori miche gelo kāl
lābha nā koilo kichu, ghaṭilo jañjāl [2]

(2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.



kisera saṁsār ei chāyābāji prāy
ihāte mamatā kori bṛthā dina jāy [3]

(3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.



e deho patana ho’le ki robe āmār?
keho sukha nāhi dibe putra paribār [4]

(4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.



garddabher mata āmi kori pariśram
kāra lāgi’ eto kori, nā ghuchilo bhram [5]

(5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!



dina jāy michā kāje, niśā nidrā-baśe
nāhi bhāvi maraṇa nikaṭe āche bose [6]

(6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.



bhālo manda khāi, heri, pari, chintā-hīna
nāhi bhāvi, e deho chāḍibo kon dina [7]

(7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.



deho-geho-kalatrādi-chintā abirata
jāgiche hṛdoye mor buddhi kori hoto [8]

(8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.



hāy, hāy! nāhi bhāvi — anitya e saba
jīvana bigote kothā rohibe vaibhava? [9]

(9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?



śmaśāne śorīra mama poḍiyā rohibe
bihaṅga-pataṅga tāy bihāra koribe [10]

(10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!



kukkur sṛgāl sob ānandita ho’ye
mahotsava koribe āmār deho lo’ye [11]

(11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.



je deher ei gati, tāra anugata
saṁsār-vaibhava āro bondhu-jon jata [12]

(12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!



ataeva māyā-moha chāḍi buddhimān
nitya-tattva kṛṣṇa-bhakti koruna sandhān [13]

(13) Siksi rukoilen jokaista järkevää ihmistä: hylätkää kaikki nämä māyān luomat kangastukset ja etsikää puhdasta omistautumista Jumala Krishnalle, sillä se on ainoa ikuinen totuus!


766tt

Tähdenlento. kirjoitti:

taas kysymään neuvoa, tällä palstalla kun tämän kysymyksen voi esittää. Ei muualla.

Vaikka 'alkustoori' olikin jo yhdellä toisella palstalla. Meinaan, että aloitin eilen lukemaan erästä Kreivi Tolstoin kirjaa.

Ja se mikä minua eniten ihmetyttää näissä hänen teksteissään on se, että se teksti myötäilee kaiken aikaa samaa ajatusmallia kuin itsellänikin.

Voinko olla jonkinkaltainen sukulaisielu hänelle, vai vaan pelkkä hullu? Tosin ei kait hulluuskaan liene aina pahasta?

Lue lisää

Śrī Īśopaniṣad
Mantra yksi:
Kaikki tässä maailmankaikkeudessa, olipa se sitten elollista tai elotonta, on Hänen vallassaan ja kuuluu Hänelle. Siksi jokaisen tulisi käyttää vain sitä, mikä on välttämätöntä ja mikä on myönnetty hänen osuudekseen, eikä kajota mihinkään muuhun, ymmärtäen hyvin, kenelle kaikki kuuluu.


jf

Tähdenlento. kirjoitti:

taas kysymään neuvoa, tällä palstalla kun tämän kysymyksen voi esittää. Ei muualla.

Vaikka 'alkustoori' olikin jo yhdellä toisella palstalla. Meinaan, että aloitin eilen lukemaan erästä Kreivi Tolstoin kirjaa.

Ja se mikä minua eniten ihmetyttää näissä hänen teksteissään on se, että se teksti myötäilee kaiken aikaa samaa ajatusmallia kuin itsellänikin.

Voinko olla jonkinkaltainen sukulaisielu hänelle, vai vaan pelkkä hullu? Tosin ei kait hulluuskaan liene aina pahasta?

Lue lisää

Swami Avadhut | Erikoishaastattelu
Karma -> peruutus
Vuonna 2013 | Allahabad, Intia | Kumbh Mela
 
ITV USA:n kirjeenvaihtaja: Voitteko sanoa jotain erityisesti ITV USA:lle?
Shrila Avadhut Maharaj: Tietenkin! Historia ja uskonto eivät rajoita Intiaa. Se on rajaton, koska se on ikuinen. Ja jumalat ovat olleet läsnä täällä aina.
Tätä pyhää paikkaa, Allahabadia, joka alun perin tunnettiin nimellä Prayag, kutsutaan ”Jumalan kaupungiksi”. Keisari Akbar kutsui sitä näin. Hän oli hämmästynyt Jumalallisen läsnäolosta täällä. Sen takia valloittaessaan Intian hän antoi paikalle nimen Allahabad — ”Jumalan kaupunki”. Sitä ennen se tunnettiin nimellä Prayag — se on mainittu monissa kirjoituksissa, muun muassa ”Mahabharatassa” ja ”Ramayanassa”. Tämä todistaa jälleen kerran: Prayag on kautta historian tunnettu Jumalallisesta olemuksestaan. Siksi meillä ei ole edes oikeutta antaa sille mitään nimeä eurooppalaisesta näkökulmastamme, sillä mitä pari tuhatta vuotta on Intialle?
ITV USA:n kirjeenvaihtaja: Kyllä.
Shrila Avadhut Maharaj: Tämän tapahtuman aikana ihmiset kaikkialta maailmasta ja erityisesti kaikkialta Intiasta tulevat tänne suorittaakseen rituaalisen kylvyn ja puhdistautumisen. Tämän perinteen kannattajat uskovat, että rituaalikylpyjen avulla voi paitsi puhdistautua myös päästä eroon kaikesta karmasta, toisin sanoen ihmisen tekojen seurauksista tässä syyn ja seurauksen maailmassa — ikimuistoisista ajoista lähtien.
Mutta pyhät, sadhut, tulevat tänne puhdistaakseen läsnäolollaan nämä pyhät joet — Gangesin ja Yamunan — jotka keräävät karmaa. Uskotaan, että joillakin pyhillä on tämä voima — puhdistaa pyhät joet.
On hyvin vähän pyhiä ihmisiä, jotka palvovat Jumalaa tällä tasolla. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: sa mahātmā sudurlabhaḥ — ”itsensä oivaltanut sielu on hyvin harvinainen”. Kaikki riippuu tietoisuudesta. Jos joku on täysin tietoinen itsestään nykyhetkessä, [tietoinen] Jumalallisesta, korkeimmasta Absoluutista — tällaisella henkilöllä on riittävästi voimaa puhdistaa ympäristöään. Se on ymmärrettävää ja loogista — henkilö, jolla on puhdas tietoisuus, voi puhdistaa kaiken ympärillään.



87