Se oli kerran autokoulussa kun olin ajotunnilla. Tunti alkoi ihan normaalisti. Ajo-opettaja oli Riitta. Noin nelikymppinen nainen, rauhallinen ja leppoisa. Semmoinen kuivan kälppeä mimmi, naiseksi siitä erikoinen, että oli niin henkeen ja vereen autoilija. Tukka aina ihan käkkyrälle permanentattu ja ääni tupakanpoltosta käheä. Tiukat farkut ja kirkkaan vihreä toppatakki. Ei niitä kauneimpia, mutta tiesi ihan kaiken mitä autoiluun liittyy.
Nähtiin sovittuun aikaan ja raavittiin auton ikkunat puhtaiksi. Kiipesin Sisun hyttiin ja panin auton rumpsuttamaan tyhjäkäyntiä. Paksu dieselin käry leijui pakkasessa. Odoteltiin ilmanpaineiden nousua, kunnes Riitta antoi lähtökäskyn. Pudotin käsijarrun päältä ja rusautin kakkoselle. Ajotunti oli toiseksi viimeinen, joten homma tuntui jo ihan tutulle ja turvalliselle. Lähdön jälkeen aloin haistelemaan, että pissapoika varmaan vuotaa. Oli sen verran tiukka spriin käry.
Kysyin että, onko tätä tapahtunut ennenkin?
Riitta, siihen kähisi että: voi ethän kerro kellekään, en minä tätä tarkoittanut, mutta kotipuolessa oli vähän ongelmia… Silti minä olen aina pitänyt huolta siitä, että ajotunnit pidetään niin kuin ne on sovittu
Miten niin?
No kun oli kova riita miehen kanssa ja otti aamulla niin päähän. Kävin sitten ruokatunnilla tuolla… ethän kerro kellekään että olen ottanut?
Mitä!? Ei voi olla totta, oletko juonut – autokoulun opettaja!? Nyt meidän pitää varmaan mennä takaisin.
Ei, älä hätäänny! Jatketaan nyt vaan! Alkavat muuten taas kysellä turhia. Voisin antaa sinulle varten pari vinkkiä inssiajoa varten. Tunnen meinaan sen katsastusinssin ja tiedän mitä reittiä se ajokokeen aina ajattaa.
Enpä oikein tiedä, tai no…
Hyvä! Kyllä sinusta vielä kuorma-autokuski tulee! Sinussa on ainesta. Minä kuule tiedän. Minä olen nähnyt niin monta oppilasta, että et arvaakaan. Minä osaan kyllä erottaa kenestä tulee kuski ja kenestä ei! Sinusta tulee vielä TOSI HYVÄ. Eihän sinua haittaa jos minä otan vähän.
Heh noh, mitäs minä, sama kai se nyt on…
Kunhan saat kortin, niin ei muuta kun pariksi vuodeksi ammattiajoon. Ajelet jakeluautoa ja käyt kaupan naisia naurattamassa. Sitten tulet takaisin ja ajat E-kortin meidän perävanulla. Hittolainen, minä kyllä TIEDÄN kuka on REKKAMIES!!!
Hehhehhee, no enpä nyt tiedä.
Älä ole niin vaatimaton! Otatko pienet, rekkamies?
Ei ei, älä älä. Minähän olen kuskina!
Se on kuule sillä lailla, että REKKAMIESTÄ ei pikku tujaukset haittaa. Pikku paukku rentouttaa. Ammattilaisilla ajaminen on niin verissä, että poliisit ei viitsi rekkamiesten henkiä haistella. PAHALLE se kumminkin haisee! No niin poika, ota siitä! Ota oikein miehekäs ryyppy!
No jos nyt vähäsen.
SILLÄLAILLA! Mitä minä sanoin! Näin NAISENA minä kyllä komean kuskin tunnistan! Ota vielä niin jatketaan jonnekin.
Puolen tunnin kuluttua se sitten sattui. Hervannantien kulmassa jarrutus meni pitkäksi. Sisu jatkoi liukumistaan yli risteyksen, pirstoi liikennevalot ja säikäytti puolikuoliaaksi potkukelkkailijan. Matka pysähtyi pientareelle juuri ennen lyhtypylvästä. Säikähdyksestä naamat valkoisina tuijotimme eteemme. Perässä ajanut autoilija tuli ulos Fiatistaan ja yritti vihaisena huutaa jotain. Kun emme avanneet ovea niin äijä alkoi kurkotella Sisun oven kahvaa. Kuorma-auto ei ollut vaurioitunut paljoakaan, joten minä poika polkaisin KAASUA! Sinne jäi paskahousu heilumaan kännykkänsä kanssa! Jumalauta, äijällä lahkeet pöllähti kun minä töräytin kaasua! Kyllä Riittaakin nauratti, siitä ei meinannut loppua tulla. Naamat punaisina, silmät vettä vuotaen pysähdyimme Alkon parkkipaikalle ja jatkoimme täyden lastin kanssa autokoululle.
Riitta nimittäin sanoi, että rekkamiehet ei tyhjillä kuormilla ajele! Jätetään Sisu parkkiin ja mennään meille jatkoille. Talo on tyhjänä. Ukko lähti eilen ja sanoi hyvästi.
Jatkot olivat sitten vähän erilaiset kuin olin kuvitellut. Autokoulun pihassa oli vastaanottokomitea odottamassa. Näyttävää! Torvisoittokunta vain puuttui! Ensimmäisenä ”onnittelemaan” tuli autokoulun johtaja, mukanaan pari ajo-opettajaa. Heitä seurasi poliisipartio susikoiran kanssa, taustalla teoriatunnin oppilaat. Lupaavasti alkanut rekkamiehen urani keskeytyi sillä kertaa, Riitan urasta nyt puhumattakaan. Helvetti sentään sitä sotkua… kaiken maailman intoilijoita huutamassa.
Nähtiin sovittuun aikaan ja raavittiin auton ikkunat puhtaiksi. Kiipesin Sisun hyttiin ja panin auton rumpsuttamaan tyhjäkäyntiä. Paksu dieselin käry leijui pakkasessa. Odoteltiin ilmanpaineiden nousua, kunnes Riitta antoi lähtökäskyn. Pudotin käsijarrun päältä ja rusautin kakkoselle. Ajotunti oli toiseksi viimeinen, joten homma tuntui jo ihan tutulle ja turvalliselle. Lähdön jälkeen aloin haistelemaan, että pissapoika varmaan vuotaa. Oli sen verran tiukka spriin käry.
Kysyin että, onko tätä tapahtunut ennenkin?
Riitta, siihen kähisi että: voi ethän kerro kellekään, en minä tätä tarkoittanut, mutta kotipuolessa oli vähän ongelmia… Silti minä olen aina pitänyt huolta siitä, että ajotunnit pidetään niin kuin ne on sovittu
Miten niin?
No kun oli kova riita miehen kanssa ja otti aamulla niin päähän. Kävin sitten ruokatunnilla tuolla… ethän kerro kellekään että olen ottanut?
Mitä!? Ei voi olla totta, oletko juonut – autokoulun opettaja!? Nyt meidän pitää varmaan mennä takaisin.
Ei, älä hätäänny! Jatketaan nyt vaan! Alkavat muuten taas kysellä turhia. Voisin antaa sinulle varten pari vinkkiä inssiajoa varten. Tunnen meinaan sen katsastusinssin ja tiedän mitä reittiä se ajokokeen aina ajattaa.
Enpä oikein tiedä, tai no…
Hyvä! Kyllä sinusta vielä kuorma-autokuski tulee! Sinussa on ainesta. Minä kuule tiedän. Minä olen nähnyt niin monta oppilasta, että et arvaakaan. Minä osaan kyllä erottaa kenestä tulee kuski ja kenestä ei! Sinusta tulee vielä TOSI HYVÄ. Eihän sinua haittaa jos minä otan vähän.
Heh noh, mitäs minä, sama kai se nyt on…
Kunhan saat kortin, niin ei muuta kun pariksi vuodeksi ammattiajoon. Ajelet jakeluautoa ja käyt kaupan naisia naurattamassa. Sitten tulet takaisin ja ajat E-kortin meidän perävanulla. Hittolainen, minä kyllä TIEDÄN kuka on REKKAMIES!!!
Hehhehhee, no enpä nyt tiedä.
Älä ole niin vaatimaton! Otatko pienet, rekkamies?
Ei ei, älä älä. Minähän olen kuskina!
Se on kuule sillä lailla, että REKKAMIESTÄ ei pikku tujaukset haittaa. Pikku paukku rentouttaa. Ammattilaisilla ajaminen on niin verissä, että poliisit ei viitsi rekkamiesten henkiä haistella. PAHALLE se kumminkin haisee! No niin poika, ota siitä! Ota oikein miehekäs ryyppy!
No jos nyt vähäsen.
SILLÄLAILLA! Mitä minä sanoin! Näin NAISENA minä kyllä komean kuskin tunnistan! Ota vielä niin jatketaan jonnekin.
Puolen tunnin kuluttua se sitten sattui. Hervannantien kulmassa jarrutus meni pitkäksi. Sisu jatkoi liukumistaan yli risteyksen, pirstoi liikennevalot ja säikäytti puolikuoliaaksi potkukelkkailijan. Matka pysähtyi pientareelle juuri ennen lyhtypylvästä. Säikähdyksestä naamat valkoisina tuijotimme eteemme. Perässä ajanut autoilija tuli ulos Fiatistaan ja yritti vihaisena huutaa jotain. Kun emme avanneet ovea niin äijä alkoi kurkotella Sisun oven kahvaa. Kuorma-auto ei ollut vaurioitunut paljoakaan, joten minä poika polkaisin KAASUA! Sinne jäi paskahousu heilumaan kännykkänsä kanssa! Jumalauta, äijällä lahkeet pöllähti kun minä töräytin kaasua! Kyllä Riittaakin nauratti, siitä ei meinannut loppua tulla. Naamat punaisina, silmät vettä vuotaen pysähdyimme Alkon parkkipaikalle ja jatkoimme täyden lastin kanssa autokoululle.
Riitta nimittäin sanoi, että rekkamiehet ei tyhjillä kuormilla ajele! Jätetään Sisu parkkiin ja mennään meille jatkoille. Talo on tyhjänä. Ukko lähti eilen ja sanoi hyvästi.
Jatkot olivat sitten vähän erilaiset kuin olin kuvitellut. Autokoulun pihassa oli vastaanottokomitea odottamassa. Näyttävää! Torvisoittokunta vain puuttui! Ensimmäisenä ”onnittelemaan” tuli autokoulun johtaja, mukanaan pari ajo-opettajaa. Heitä seurasi poliisipartio susikoiran kanssa, taustalla teoriatunnin oppilaat. Lupaavasti alkanut rekkamiehen urani keskeytyi sillä kertaa, Riitan urasta nyt puhumattakaan. Helvetti sentään sitä sotkua… kaiken maailman intoilijoita huutamassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.